No mulle raskaus tuli ihan yllätyksenä! Mutta iloisena sellasena kylläkin.
Mä sain kyllä ihan hirveesti paheksuvia katseita ja kommentteja myös. Koulussa monet ei enää puhunu mulle mitään, kattovat vaan mahaa yms. Pahin oli oikeestaan kun äitin mies jankkas koko aika että aborttihan mun pitäis tehä ja lopulta ei puhunu mulle enää mitään. Missään vaiheessa ei se kuitenkaan vaihtoehto ollu.
Alku raskaus oli aika hämmentävää ja ahistavaa kun huomas miten ihmiset suhtautu kun olin niin nuori, 18-vuotias kun rupesin oottamaan.
Mutta loppuraskaus oli aivan ihanaa aikaa. Mua kyllä supisteli paljon ja oli välillä hankala olla mutta muuten nautin raskaudesta ihan älyttömästi.
Miksi sulla lopulta päädyttiin sektioon? Mullakin nimittäin loppujen lopuksi oli sektio. Pikkuinen poika sieltä tuli ja aah, vauvan hoito on maailman ihaninta hommaa! Alussa mulla oli kauhea babyblues, itkin melkeinpä koko ajan. Miehellä oli kauheesti kestämistä. Mutta nyt, haaveillaan kakkosesta ja varmastikkin yritettäis jo, mutta kun sektio taustalla niin ei vielä uskalleta. Mitä sulle on sanottu, kauanko pitäis odottaa? Kuinka kauan sun synnytyksestä oli kun rupesit toista odottamaan?
Todella paljon onnea odotusaikaan :heart: :hug: