Kokemuksia cockereista? Suosittelisitko lapsiperheeseen?

Eli koiraa harkitaan ja itse olen mieltynyt cockereihin ja se olisi sopiva myös kokonsa, aktiivisuutensa yms. tekijöiden puolesta. Ainoastaan agressiivisuusongelmat mietityttävät: kuinkahan paljon agressivisuutta esiintyy, huomaako taipumuksen jo pennusta ja onko eri värien välillä eroja agressiivisen käyttäytymisen suhteen? Ja muitakin pointteja saa toki esittää...

 

En. Kaikki tuntemani ovat enemmän tai vähemmän hermostuneita, helposti stressaantuvia. Varmasti on muunkinlaisia yksilöitä, mutta rodun mainetta kyllä leimaa hermostuneisuus.

 

En kanssa suosittele... Meillä oli cockeri. Oli aluksi ihan ok. pentuna, mutta kun kasvoi näykkäs 1 kerran meidän poikaa poskesta ILMAN mitään syytä ja se riitti! Ja koiraihmisille tiedoksi, että meillä oli tuota cockeria ennenkin jo koira , joten koirakokemusta oli jo. Ja toiseksi , että poika ei todellakaan ollut tehnyt IKINÄ sille mitään.

 

meillä oli kaksi punaista,molemmat luonnevikaisia :/

 

en kyllä lapsiperheeseen voi suositella omien kokemusten perusteella. hermostunut ja turhan 'nopeasti syttyvä'.

 

Meillä oli blue roan narttu ja oli kyllä lasten paras kaveri. Mutta yksilöissä on eroa.

 

Juu, meillä oli kanssa luonnevikainen, myös kaikki muut pesueesta lopetettiin 10 vuoden sisällä ihmisten kimppuun hyökkäämisestä Äitini joutui kahdesti ensiapuun parsittavaksi ennen kuin luovutettiin ja nukutettiin
Ja siis käytiin koirakoulutuksessa ja "koirapsykiatrilla" jne. mutta mikään ei auttanut, myöhemmin saatiin tietää kasvattajalta, että kaikki muut olivat olleet myös luonnevikaisia..

 

Mä tunnen ja tiedän toista sataa cokkeria ja suurin osa niistä asuu lapsiperheessä - enkä oo koskaan kuullu juttua arkuudesta / stressistä / tai agressiivisuudesta

 

Ystävälläni on kolme ja hyvin pärjäävät lapsiperheessä. Ovat kilttejä. Kasvattaja oli antanut ohjeen, että vaikka se pentuna on suloinen pieni pentu, niin silti oltava jämäkkä koulutuksessa jo pennusta saakka. Yksi oli pentuna kunnon ärripurri, mutta sai siitä kiltin koiran.

 

Ystävälläni on kolme ja hyvin pärjäävät lapsiperheessä. Ovat kilttejä. Kasvattaja oli antanut ohjeen, että vaikka se pentuna on suloinen pieni pentu, niin silti oltava jämäkkä koulutuksessa jo pennusta saakka. Yksi oli pentuna kunnon ärripurri, mutta sai siitä kiltin koiran.

Ovatko punaiset vaikeimpia kuten väitetään?