Kokemuksia unilääkkeistä

Itsellä unettomuus alkoi kaksi vuotta sitten esikoisen vierottamisen jälkimainingeissa ja nyt tilanne on niin paha ettei taida selvitä ilman lääkitysta.

Vetelin viime syksynä valeriaanaa ja melatoniinia ,joista molemmista oli apua hetkeksi.

Psykiatri määräsi minulle Mirtazapin Orion 25mg:sta puolen tabun aloituksella josta piti luopua kahden päivän jälkeen helvetillisten sivuoireiden takia.

Osin unen puutteesta johtuen olen vähän väliä sairaana ja tänään lääkäri kirjoitti minulle muun asian takia siellä käydessäni Ketipinor 25mg annostuksella 1-2 nappia.

Lääke ei vaikuttanut yhdellä napilla mitenkään ja annoksen suurentaminen mietityttää kun kyseessä on neurolepti jota käytettäessä aivoihin voi joittenkin tutkimusten mukaan tulla pysyviä vaurioita ja minähän olen psyykeltäni muutoin terve.
Koetin kaivaa netistäkin asiasta tietoa mutten löytänyt mitään oikeasti tieteellisen arvon omaavaa ( Vikipedian jutut) esim turvallisista annoskoista yms.

Onko tulevaisuuteni olla kohta samallainen höhöttelijä kuin sekakäyttäjät joitten lähimuisti on kuin kultakalalla vai olisiko ongelmaan muita ratkaisuja kuin hakea Rautiasta narua jota joku kuitenkin kohta ehdottaa.

Kiikku ei kuitenkaan kuuluu minun tapoihini ratkaista asiaa
Mahtaisikohan tässä olla muuta
 
ketipinor
Tuo annos mikä sulle määrättiin Ketipinoria, on todellakin minimaalinen joten en usko siitä olevan pysyvää haittaa varsinkaan satunnaisella käytöllä. En muista mitä annostuksia esim. skitsofreenikot saavat, mutta se on todella paljon suurempi.
Itselläni on ollut Ketipinoria mm. ahdistukseen. Siitä vaan tulee niin tokkurainen ja väsynyt olo etten sitä halunnut käyttää. Sittemmin lääkäri määräsi sen vaikeaan unettomuuteen. Tosiaan, yksi tabu vie multa kyllä aika hyvin tajun, ainakin alussa. En minäkään halua sitä sen kummemmin käyttää, inhoan sitä olotilaa mikä siitä tulee.
Mutta tuo aivojen pilaantuminen on näin maalaisjärellä ajateltuna pienin huoli, koska annos on niin pieni. Varaudu kuitenkin siihen että jos et heti kellahda nukkumaan niin ruokahalu voi yllättää! Mä olen sen vaikutuksen alaisena mättänyt järkyttäviä määriä ruokaa, josta tietenkin seuraa lihominen. Siksi otankin vain ja ainoastaan erittäin harvoin Ketipinorin jos ei uni muilla konsteilla tule.
 
hgdeah
mirtazapiinistä. itse käytin sitä unettomina aikoina ja olihan se kamalaa ekat päivät-- olo oli kuin olis tukkimetällä kantanu puita viikon ilman lepoa ja jaloissa lyijyä mutta se olo helpottuu kun on nukkunut pari yötä kunnolla. mul oli remeron ja siitä pikkurillin kynnen kokoinen pala oli mun annos, se löyty ihan itse kokeilemalla, ja ihmekumma mirtazapiini toimii unettomuuteen nimenomaan paremmin, mitä pienempi annos on. koko tabu- masennukseen. puolet tai siitä vielä puolet- unettomuuteen! musta tommonen masennuslääke joka ei aiheuta riippuvuutta tms. on kuitenkin paljon PALJON turvallisempi kuin mikään neurolepti, semmoseen en itse koskisi pitkällä tikullakaan.
 
martta-liisa
mieheni joskus käytti unilääkkeitä,jäi koukkuun niihin, ne oli tarkoitus ottaa tarvittaessa,mutta mies ei enään edes uskaltanut yrittää ilman nukahtamista, en siis tiedä oliko riippuvuus enemmän psyykkistä mutta kuitenkin, oli tosi vaikee päästä eroon! oikeastaan pääsi niistä vasta kun lääkäri totesi että kaikki lääkkeet vaihdetaan! aamulla oli aina ihan tokkurassa,ei meinannut millään saada häntä hereille ja koko päivän oli sellanne tokkurainen väsynyt.

en siis voi suositella.

minusta paras tapa saad unta on rentoutuminen, ja itellä toimii seksi just ennen unia!

mä oon kanssa molempien lasten jälkeen vielä n1vuoden nukkunut huonosti, sen jälkeen kun he on nukkuneet yönsä kokonaan(se jää vähän niinku päälle kun on sen 1,5v joka yö joutunu herää)

ekan kanssa taisin käydä ostaa tryptotabsia http://www.verkkosivuapteekki.fi/Trypto-tabs-40-tablettia

se auttoi jonkun verran,kun meni sänkyyn 30min päästä ottamisesta. toisen jälkeen annoin ajan kulua ja lapsen ollessa 3v nukuin yöni heräämättä...paitsi jos lapsi herätti
 
Minkäänlainen tokkuraisuus ei tule minun tapauksessani kysymykseenkään ,koska töissä täytyy olla skarppina.

Stressihän siellä varmaan taustalla kummittelee johon auttaisi lottovoitto ja työpaikan vaihto vähemmän suhdanneherkkään johtamiskulttuuriltaan tasa-arvoisempaan jossa aiheellisen kritiikin esittäminenkin olisi mahdollista , olisi jäniksen käpälä jolla taikoa nämä jatkuvat hengitystieinfektiot pois ( vähän yli kahteen vuoteen toistakymmentä antibioottikuuria , kortisonia ym) jne...

Kouluun ei talous kestäisi lähteä kun elämme minun tuloillani .

Mirtazapin aiheutti minulle kahdeksalta herätessä puoli kahteen iltapäivällä kestävän huteran olon , puski kylmää hikeä pintaan kuin verensokerin ollessa alhaalla ja se ahdistus ja levottomuus oli jotain ennenkokematonta .

Toisaalta on käynyt mielessä neljänkympin lähestyessä , että ehkäpä ne elämän parhaat vuodet olivat siinä ja matka kohti iltaruskoa on hiljalleen alkamassa kaikkine vaivoneen.
 

Yhteistyössä