Kolmekymppiset TOKAkertalaiset MAALISKUUSSA

No voi miten ikävää FPI, toivottavasti palaat vielä ja pian :hug:

 

FPI :hug:

 

:hug: FPIlle, voimia suruun ja toipumiseen.

 

FPI :hug: Toivottavasti palaat pian takaisin!

Tuo yövaloidea toimikin ihan hyvin ja nyt pystyn osittain imettämään makuultani. Mulla on vain nuo suihkutissit, että niihin ei auta, vaikka maidon tulo tasaantuukin.

KÖ muistan Niksusta noita rintaraivareita tai rintakieltäytymisiä olleen. Ne meni kyllä ohi, mutta tosi tympeitä olivat. Silloin, kun Niksulla oli flunssa, niin helpommin kyllä kieltäytyi maidosta. Hyvä, että syy selvisi!

Pössi, iskiakseen voin suositella yöksi tyynyä jalkojen väliin esim. imetystyynyä. Helpotti kyllä yöunia, mutta tietty puolelta toiselle kääntymistä ei tietty helpottanut. Hyvä, että vaivat helpottaa.

Hapsiaiselle onnea hyvistä ultrakuulumisista! Pitäiskö sun kysyä neuvolasta tuosta ultran ajankohdasta?

 

Sasha, mulla myös suihkutissit. Imetätkö monta kertaa peräkkäin samasta rinnasta? Mulla on auttanut se paljon, E:n kanssa tiesin aloittaa jo aikaisessa vaiheessa ja tuntui auttavan myös vauvan mahavaivoihin jonkin verran. Eli siis imetän ainakin kaksi, usein kolmekin kertaa samasta rinnasta peräkkäin, jolloin vauvan on helpompi hallita sitä maitomäärää kun ei tule suihkuamalla. Kun vaihtaa rintaa, voi sitä vähän pumpata ennen kun syöttää, mulla on riittänyt että oon ottanut pahimman suihkun ajaksi rinnan pois ja suihkuttanut maidon johonkin rättiin tai liivinsuojaan. Ja jos painaa kämmenellä nännin ympäriltä kovaa taaksepäin enne imetystä, on vauvan helpompi saada ote siitä täydestä rinnasta kun maito menee hetkeksi taaksepäin ja se nännin ympäristö jää löysemmäksi.

Hah ha miltä tuo mun kirjoitus muuten näyttäisi jollekin joka ei ole ikinä imettänyt

Tuosta rintalakosta vielä, huomasin että saatan itse puhua H:lle kovallakin äänellä samalla kun syötän E:aa, ei varmaan kovin kiva ole kun on rauhassa syömässä ja yhtäkkiä äiti alkaa kiljua jotain Huomasin eilen että kun aloin kieltää H:ä niin E hätkähti ja alkoi melkein itkeä. Eli voi olla että ihan itsekin olen osasyynä tuohon. Nyt kuitenkin on ruoka maistunut ja koitan muistaa pitää ruokarauhan, tää pienempi on selvästi paljon herkempi kaikille äänille ja häiriöille kun esikoinen aikoinaan. Tosin nyt noita häiriöitä varmasti myös on enemmän, joten tiedä sitten mikä syynä. Onneksi syöminen on kuitenkin näköjään nyt onnistunut

 

Onnittelut Hapsiaiselle hienoista ultralöydöksistä - jos nyt noin voi sanoa. Hienoa, että raskaus varmistui. Mikä teille tuli lasketuksi ajaksi? Mun pää ei enää toimi, jotta osaisin viikoista laskea tarkkaa päivää.

Kvartti, hyvä juttu, että syömiset onnistuu. Suihkutissit voi varmasti olla hankalat. Eikä kurkkukipu tytöllä varmasti kovin ruokahalua edistä. Toivottavasti yh-yöt meni hyvin myös.

Täällä olo on jo malttamaton ja levoton. Koska se vauva oikein tulee?!

Novelle 39+4

 

FPI, pahoitteluni. :hug: Tervetuloa pian takasin!

Kiva, että Kvartilla imetysongelmat ovat ohi. Lisään vielä, että en tarkoittanut, että pitäisi alkaa unikoulu noin pienenä, vaikka uniongelmista kirjoitinkin. Muistelin vain esikoisen yöheräilyjä.

Pössi 36+1 Olenkos minä nyt sitten viimeisilläni? =) Sitähän ei voi tietää etukäteen, mutta vika kuukausi ainakin toivottavasti.

 

Ai kappas, laskettu aikahan uupuu multa kokonaan täältä. Eli ultran mukaan se olis 28.10.

Ja tänään soittelin terkkarin kanssa, ei haittaa vaikka mun eka neuvola menee sinne viikolle 10+, pääsen kuulemma varmasti nt-ultraan oikeaan aikaan.

En tiiä milloin tässä ryhtyisi tuntumaan sille että on raskaana... Nyt vaan tuntuu sille että mulla on pahemman luokan kevätväsymys kun mikään ei huvita ja tekis vaan mieli nukkua. Suussa maistuu koko ajan kissansonta ja mitään ei tee mieli laittaa suuhun, vaikka toisaalta taas koko ajan olis nälkä. Suoraan sanottuna ärsyttää ihan suunnattomasti tää olotila. Kyllä hävis vauvakuume sen plussaamisen jälkeen samantien. Ja ei, en nyt tarkoita että katuisin missään nimessä raskautta, en todellakaan. En vaan muistanut millaista tää alku voi olla. :O
Lisäksi tuo neiti - viikkoa vajaa 1 vee pitää koko ajan huolen siitä ettei äiti varmasti lepää, on olo kyllä aivan jyrän alle jäänyt. Koti näyttää kamalalle kaaokselle kun en vaan jaksa tehdä mitään, viikon päästä olis tosiaan 1 vee -synttärit, saa nähdä miten saan tsempattua itteni tekemään niiden eteen jotain ja selviämään siitä päivästä. Tarkoitus ei ole kuitenkaan huudella tätä uutista julki...

Jopas mä marmatin. Nyt lähden touhuamaan tuon pienen täystuhon kanssa.

- Hapsiainen 7+3

 

Tsemppiä Hapsiaiselle! Mullakin hävisi vauvakuume plussan jälkeen kun karmea pahoinvointi ja väsymys alkoi. Ihmettelin, miten olin kuvitellut, että pärjään kahden kanssa, kun yhdenkin hoitaminen vaati sinnittelyä ja ponnistelua. Meillä meni myös koti noiden ensimmäisen kolmen kk:n aikana ihan hirveään kuntoon! Mies kyllä siivosi, sillä tavalla kuin miehet nyt siivoaa, eli imuroi keskilattioita ja käytti tiski- ja pyykkikonetta, mutta vasta silloin kun puhtaat sukat tai lautaset kaapista tyystin loppuivat. Pikkuhiljaa olen tässä saanut pyyhkiä kaikki seinät ja kaappien ovet, järjestänyt kaappeja, viikannut ja hangannut lattioista läikkiä, pyyhkinyt pölyjä, pessyt uunia ym. ym. Harmittaa jo etukäteen tuleva pikkuvauva-aika, mutta vaan siitä syystä, että joudutaan taas miehen siivoamisen varaan. Mulla vaikutti väsymys ja huonovointisuus myös niin, että mieli oli aika maassa, mutta kun oireet helpottivat, palasivat ilo ja vauvakuume samalla =).

Vauvan liikkeet näkyvät muuten jo mahan läpi :heart:

Tulisi nyt pian Novellen vauva ja kyllähän se tuleekin! Onko yhtään mitään lupaavia oireita?

Hyvää viikonloppua kaikille!
Ada rv18

 

Hapsiainen, mä olin muistaakseni viikolla 9+ ekalla neuvolakäynnillä, ja sitten ehdin 12+ viikolla ultraan, mikä oli ihan sopivasti. (Muoks: Mehän ollaankin tosiaan saman synnärin asiakkaita. Sieltä Gravidalta tulee aika pian ekan neuvolan jälkeen kutsu ultraan, jossa ehdotetaan saman tien jotain päivämäärää ja kellonaikaa) En ole varma, mutta olisko nuo niskaturvokemittaukset sitten siirtyneet vähän myöhemmäksi verrattuna edelliseen raskausaikaan. Voihan ne aina välillä vähän muuttuakin. Tsemppiä alkuraskauden oireiden kestämiseen. Oli aika karmea olo mullakin viime heinä-elokuussa, kun väsytti vaan vietävästi ja vielä oli se helle päivästä toiseen. Ei oikein päässyt kesälomasta nauttimaan.

Mitä ehkäisyä olette käyttäneet imetysaikana? Jos saa udella tällaistakin asiaa...Mua on alkanut vähän ahdistaa tuo juttu nyt ennakkoon. Viimeksi otin minipillerit, mutta niitä en ainakaan toista kertaa kokeile. Tulin jälkiviisaana siihen tulokseen, että ne sai mulla aikaan vähintäänkin pahoja mielialan vaihteluja ja mahdolllisesti myös imetysongelmia. Onkohan hormoonikierukka esim. ihan samaa kamaa? Toisaalta kortsujen kanssa ehkä jaksais pelata jonkun kuukauden, mutta ei loputtoman kauaa. Yrittäisin kuitenkin imettää sinne vuoden ikään asti vauvaa, joten joku muu ehkäisy siihen varmaan pitäisi keksiä. Onko sitten esim. kuparikierukka jo ihan vanhanaikainen juttu? Voin toki kysellä näitä juttuja neuvolassakin, mutta musta tuntuu, ettei sieltä saa mitään real life tietoa hormonaalisen ehkäisyn haittavaikutuksista. Tietysti ne on kovin yksilöllisiäkin, mutta kuulisin mielellään, mistä teillä on ennenkaikkea positiivisia kokemuksia. Vai vieläkö jaksatte (myös kakkosen jälkeen) kortsujen kanssa pelata? Meille voisi sopia tässä vaiheessa joku pidempiaikainenkin vaihtoehto, koska tällä hetkellä ainakin ajattelemme, että lapsiluku saa jäädä kahteen.

 

Ada Mulla on vähän tuo sama, että kun vointi on huono niin mielikin on maassa. Olen kamalan itkuherkkä ja en saa yhtään mitään aikaiseksi, kiukuttelen vaan. Voi miespoloa... Mutta onneksi nyt tänään on ollut hieman parempi päivä, tosin en ole tehnyt mitään muuta kuin maannut, mutta jopa suunnittelen tässä imurointia. Mutta jospa se tästä ajan kuluessa, olis niin paljon helpompaa kun tietäis että tämä loppuu sinä ja sinä päivänä, mutta esikoisesta tosiaankin kärvistelin puoleen väliin pahoinvoinnin kanssa joten ehkä se tässä masentaakin kun miettii että meneekö koko kevät näin.

Novelle Kappas tosiaan, meillä onkin sama synnäri!

Meillä oli tuon esikoisen imetysaikana ihan kortsut käytössä, kuten oli koko tämän väliajan kunnes sitten yhden kerran "unohtui" ja sen jälkeen ei olekaan tarvinnut ehkäisyä...

Nyt kai se olis mentävä tuon neiti täystuhon perään, käyttää taas tilaisuutta hyväksi kun äiti istahti koneelle...

- Hapsiainen

 

Ehkäisyksi ajattelin ottaa sitten sen kuparikierukan. Mulle kun ei hormonaaliset valmisteet käy, niin se olis se täsmäratkaisu. Viimeksi käytettiin kortsuja, mutta nyt olis tarkoitus hankkia pysyvämpi ratkaisu. Sen tiedän, että kovia menkkakipuja tai runsasta vuotoa ei mieluusti saisi olla, jos aikoo ottaa kuparikierukan. Hormonikierukalle ei vissiin samaa "estettä" ole.

KÖ, imetän samasta rinnasta pari kertaa ja sitten vaihto. Pumppalua tulee harrastettua hieman laiskasti. Varmaan pitää nyt parantaa tapojaan, kun kerta se auttaa Onneksi teillä ruokailut jo onnistuvat paremmin!

Hapsiaiselle tsemppiä alkuraskauden väsymykseen! Meillä ainakin sotkut säilyi ihan hyvin seuraavaankin päivään, kun oli tästä toisesta ihan järjetön väsymys ja etova olo. Silloin oli vielä ne tuskastuttavat 30 asteen helteet. Eipä ole ikävä niitä aikoja... Mies töihin vaan kotona.

Novelle ja muut viimeisillään olevat, kovasti tsemppiä koitokseen!

 

Sasha, vähän epäselvästi näköjään kirjoitin tuossa aiemmin, siis jos selviät pumppaamatta niin älä ihmeessä pumppaa, se lisää sitä maidontuotantoa vaan. Eli jos haluaa rauhoittaa maidon virtausta niin sitten mahdollisimman vähän pumppua, tarkoitin että jos tuntuu että rinta on räjähtää eikä vauva saa siitä otetta kun on liian täynnä niin silloin voi kuulemma vähän avittaa pumpulla alkuun.

Novelle, mua alkoi naurattaa tuo sun "jaksatteko vielä kortsujen kanssa pelata" kun meillä ainakin on ollut just se tässä että kun ei jaksa. Ehkäisyä ei oo siis juuri tarvinnut miettiä tän kakkosen syntymän jälkeen, aika hiljaista tuolla osastolla tässä väsymyksessä... Toivottavasti tilanne kuitenkin pian korjaantuu ja aikeissa olikin ottaa hormonikierukka. Kyselin neuvolassa noita siellä jälkitarkastukäynnillä ja sain läjän esitteitä. Niiden mukaan nykyään kuparikierukkaa käytetään tosi harvoin. Mutta siis mitään omakohtaista kokemusta mulla ei noista ole, kortsuilla me pelattiin tuo väliaika (kunnes sitten kävi kuten Hapsiaisellekin ) ja nyt ei oo tosiaan tarvittu niitäkään :/

 

Heh, Kvartti, luulenpa ettei meilläkään kovin paljon tarvii oikeasti miettiä koko ehkäisyasiaa vauvan tultua. Ollaan nyt jo niin väsyneitä jostain syystä; minä mahan ja mies töiden kanssa. Tuskin tästä paljon aktivoidutaan kevään mittaan.

Eipä ole muuten neuvolassakaan otettu koko asiaa esille tähän mennessä, vaikka esikoista odottaessa muistaakseni noista ehkäisyvaihtoehdoista keskusteltiin hyvissä ajoin. Voisin vaikka pyytää jotain esitteitä mukaan seuraavalla käynnillä tiistaina. Varmaan sieltä sellasia löytyy. Mä vaan epäilen, että jos kokeilen sitä hormoonikierukkaa, kynnys sen poistattamiseen on korkeampi kuin minipillereiden lopettamiseen, vaikka siitä tuliskin jotain haittoja. Mutta silti en oikein noita pillereitäkään haluaisi, koska ne ei tosiaan tainneet mulle sopia. Mietiskellään.

 

Novelle, mun ystävällä kävi myös minipillereiden kanssa niin, että imetysongelmat alkoivat kun aloitti ne. Eihän sitä tietenkään ihan varma voi olla, että syynä oli just ne, mutta sanoi vaan myöhemmin huomanneensa, että osuisi aika hyvin samaan aikaan.

Tää lähtee pakkailemaan, pyykkiä on pesty ja uusi imetyspaita haettu oikein keskustasta saakka, kun halusin tietynlaisen Etteivät espanjalaiset ensi viikolla sitten järkyty mun julki-imetyksestä, jos tuo neiti nyt suostuu vielä julkisilla paikoilla syömään. Kaupungilla ei ravintolassa onnistunut ja naurettiin sitten pois lähtiessä että kiitos, ruoka oli hyvää mutta tunnelma oli täällä vähän ikävä (kun E siis kitisi siinä koko ajan ja yritettiin pikapikaa muut syödä siinä..).

Huomenna on neitien neuvolat (5kk ja 2v) sekä mulla käynti psykiatrisen sh:n luona. Parempi käydä varmaan vähän juttelemassa että josko tuohon ajoittaiseen masennusoloon saisi jotain apua. Vaikka uskonkin kyllä, että kun unta saisi tarpeeksi niin mielikin paranisi, välillä on ihan hyvä mieli, välillä kaatuu tosiaan seinät päälle enkä viitsisi tehdä mitään. Katsotaan mitä se sh sanoo.

 

Toivottavasti sh:sta on Kvartille apua! Kiinnostuksella odotan kuulumisia, sillä itsellä myös välillä seinät on aika lähellä toisiaan.

Ehkäisystä, meillä toimi imetys ehkäisynä 11kk, eli niin kauan kuin sitä jatkui. Aluksi käytettiin kumeja, mutta aika nopeasti ne alkoi unohtumaan. Ensi kerralla ollaan tarkempia. Mulla on ystävä, joka tuli raskaaksi käyttäessään kuparikierukkaa n.10 vuotta sitten. En tiedä onko se positiivinen kokemus ehkäisystä, mutta heidän kannaltaan se oli. Tytär on valtavan ihana =)

Kaikkea hyvää meidän viimemetriläisille!!!! Koittakaa jaksaa :heart:

 

Tsemppiä teille viimemetriläisille! Vuosi sitten sitä oli jännät paikat täälläkin. (Tai no, enpä mä olettanut vielä tällä viikolla synnyttäväni kun laskettuun aikaan oli yli kaksi viikkoa.)

Mä oon miettinyt nyt noita minipillereitä tän kakkosen jälkeen. En vaan tiiä mitä mun kroppa tykkään hormonaalisesta ehkäisystä, tähän asti ei ole tykännyt. Mutta kun en haluais pelata aina kumeillakaan ja en tiedä kierukoista niin eipä jää vaihtoehtoja kamalasti. No, se ei nyt ole tämän hetken asia miettiä.

Mulla on muuten nyt tällainen joka-toinen-päivä-pahoinvointi ja joka-toinen-päivä-syön-päivät. Siis eilen olin ihan kuollut, mikään ei pysynyt sisällä ja vaan makasin. Tänään sitten olen jaksanut yllättävän hyvin touhuta ja syön ihan koko ajan! Lauantaina oli vähän parempi päivä ja perjantaina vastaavasti huonompi. Että huomiseks on odotettavissa huonompaa vointia taas. Tai sitten toivotaan että tää olis tässä! Sitä toivoisin niiiiiiiiiiin!

Mä ihan tosissani sanoin jo miehelle että syntyy tää lapsi tai ei, niin tää on mun viimeinen raskaus etten enää yhtään alkuraskautta halua kestää. No, katsotaan nyt kuinka sitten aika kultaa muistot..

Mutta nyt lähdetään kokeilemaan esikoisen kanssa vähän ulkoilua. Jos käydään vähän tepastelemassa etupihalla, vähän on harjoiteltu haalari päällä ja kengät jalassa kävelyä kun tuo tuppaa jäämään ihan patsaaksi kun sen pistää ulkovaatteisiin, ei liiku mihinkään vaikka sisällä ottaa askeleita myös kengätkin jalassa.

- Hapsiainen 7+6 (tai jotain sinnepäin)

 

40+0

Mitäs Piki ja Niisku? Joko tulee pian lähtö? Kiilaatte kuitenkin vielä mun edelle...Niiskukin on näin pitkälle jo selvinnyt kaikkine vaivoineen. Johan sullakin alkaa olla ihan täysiaikainen raskaus onneksi =)

Mulla on vaan ihan väsy-päivä. En taas saanut yöllä oikein nukuttua, vaikkei mitään erityistä syytäkään siihen ollu. Tai no, Eki on vähän kipeenä, eikä nukkunut kovin hyvin. Koko ajan nyt vaan jotenkin tarkkailen, tulisko supistuksia jo vai ei. Siis päivin ja öin. Ei mulla viimeksi ollut näin levoton olo ollenkaan, en ainakaan muista. Huomenna taas neuvolaan, ilmeisesti.

 

:flower:Onnea Novellelle poksuista, toivottavasti vikoista tämän raskauden tiimoilta Täälläkin alkaa olla aika levoton olo, ehkä jännitystä lisää se, että joutuu jättämään esikoisen miehen hoteisiin kun lähtö koittaa. Ei siinä mitään, etteivät pärjäisi, mutta ikävähän siinä tulee. Äiti on taas tulossa mukaan synnytykseen, oli viimeksi niin iso apu niin mukavaa että lupautui uudestaan

Onnittelut myös hapsiaiselle ja nannalle hyvistä ultrakuulumisista, Adalle myös onnittelut jos en oo aiemmin muistanut... :flower::flower::flower:

Harmi, että FPI:n visiitti jäi lyhyeksi, toivottavasti tulet pian takaisin! :hug:

Pössille ja muillekin tsemppiä loppuvaiheeseen, kohta raskaus on muisto vain. Pukamat saisivat kyllä unohtua kokonaan, samoin väsymys vaikka siitä ei varmaan ihan kohta eroon pääse : / . Eikä pukamista, täällä ainakin varustin jo lääkekaapin niin saa sitten heti lievitystä. Yhden kuurin jouduin jo käyttämään, taisi vauva laskeutua aika rajusti tuossa pari viikkoa sitten niin tilanne räjähti käsiin :x

Tosi vähän oon saanut kirjoiteltua mitään, tässä koneella kun ei kovin pitkään pysty kerralla istumaan niin lukemisen jälkeen ei oikein saa kommentoitua. Seuraavalla kerralla sitten onkin jo uutta juttua ja niin edelleen... kyllä tämä silti on aika tärkeä vertaistuen lähde ja kaikki ootte jo tulleet jotenkin läheisiksi :heart:, vaikka ei irl ollakaan tavattu. Paitsi sashan kanssa, mistä tulikin mieleen että mitähän sinne kuuluu? joko ootte avoimeen päiväkotiin uskaltautuneet? Voi ei noiden imetysongelmien kanssa, olin jotenkin yrittänyt olla ajattelematta niin pitkälle... no kyllähän sitä aina jotenkin pärjää, silloin tilanteen ollessa päällä ei vaan välttämättä oo kovin helppoa ajatella positiivisesti.

Kävin nyt sitten siellä psykologin luona ja suunnitelmissa olis varata uusi aika heti, kun sellaista pystyy sopimaan. Jonot on n. 3 viikkoa tuonne, mutta silti en viitsisi varata ennenkuin tää raskaus on käsitelty. Oli tosi kiva täti siellä ja aika vapautuneesti pystyin heti puhumaan asioista. Lähinnä nyt aluksi kartoitettiin tilannetta ja se täti välillä kyseli jotain. Jotenkin vaan helpotti heti vähän, kun sain edes tuon asian tehtyä itseäni varten . Kyllähän siitä on koko perheelle varmasti apua, kun äiti on paremmin voimissaan... Hyvä, että Kvarttikin on tarttunut asiaan ja suosittelen kyllä kaikille jotka vähänkin harkitsevat avun hakemista. Tuli ainakin itelle niin hyvä mieli. Tuonne vielä oikein toivottiin vauvaa mukaan, niin on sitten kivempi mennä vaikka yhdessä.

Ei toivoakaan Novellen ohi kiilaamisesta ... mutta ehkä se tästä. Perjantaina ja lauantaina illalla tosin supisteli jo lupaavasti, jotain 5-15 minuutin välein pari tuntia mutta lopahti sitten. Jospa se kohdunkaula olis sitten jo vähän lyhempi, kun sitä oli ainakin rakenneultrassa jotain 5cm ja lääkärin sisätutkimuksessa ehkä 3cm jäljellä. Nyt on pari iltaa taas ollut ihan rauhallista, äiti kyllä tänään sanoi että maha olis tippunut mutta minusta sekin vaihtelee (?). Itse voisin veikata, että torstaina ehkä vois alkaa tapahtua, mutta perjantain puolelle menisi... tiedä sitten minkä viikon

Piki 39+4 ja keskiviikkona toivottavasti vika neuvola...

 

Hei vaan ja terveiset synnytyssairaalasta!

Kiilasin vauhdilla Novellen, Pikin ja Niiskun ohi, kun meille syntyi 13.3. pieni poika, 2710 g ja 46 cm. Viikkoja ehti kertyä 36+2 eli virallisesti keskonen, mutta hyvinvoiva poju. Jaksaa syödäkin paljon paremmin kuin esikoinen ja maito on hyvin nousussa. Toivon kovasti, että kohta tulisi lääkäräi ja pääästäisi meidät kotiin miehen ja esikoisen luo.

Synnytys oli tällä kertaa nopea. Olin kaverin bileissä ja illan mittaan, ehkä kuuden-seitsemän välillä, alkoi tulla kipeähköjä supistuksia. Ajattelin, että katsellaan nyt, mikä meininki. Kahdeksalta sanoin asiasta kaverille ja yhdeksältä totesin, että otan taksin kotiin. Kotona olikin jo tuskaiset paikat. Menin suihkuun miettimään, mutta piti sitten soittaa laitokselle ja käskivät lähtemään. 23:30 oltiin sairaalassa ja 2:23 oli vauva ulkona. Ehdin saada onneksi epiduraalin. Ponnistus oli taas ihan hirveää, mutta onneksi kesti vain 8 min. Jotenkin se ponnistuksen pelko varjosti koko hommaa, vaikka muuten meni hyvin. Koko ajan vaan ajattelin, että kohta on pakko ponnistaa.

Kuitenkin eheyttävä kokemus viimekertaiseen 66 h verrattuna. Hyvinkin voi näköjään mennä. En silti tahdo enää ikinä synnyttää. Hormonikierukan aion ottaa syksyllä tai talvella tai kun ehdin.

Hyviä vointeja viimemetreille ja Hapsiaiselle helpotusta alkuraskauden pahoinvointiin!

Pössi ja Tessu 2 pv

 

Onnea Pössille ja perheelle pienestä pojasta! :flower:
Onpa kiva kuulla, että edellisen hankalan synnytyskokemuksen jälkeen nyt meni paljon paremmin. Tosi hienoa!

Mulla olisi toiveissa tuollainen illan mittaan alkava synnytys! Olis kaikkein yksinkertaisin toteuttaa se sairaalan lähtö sillon. Nyt mua jotenkin pelottaa, että synnytys käynnistyy yöllä ja heti tosi kipakkana. Ja sitten että mun äiti ei herää, kun yritän soittaa sitä meille Ekiä hoitamaan. No, sitten kai vaan hätätapauksessa on mentävä yksin taksilla synnärille ja toivottava, että mies ehtii perässä ajoissa. Hoituuhan se aina jotenkin, mutta tässä kohtaa vaan on niin levoton olo ja kaikenlaisia skenaarioita tulee mieleen. Supisteleekin välillä aika ilkeesti jo, mutta ei varsinaisesti kivuliaasti, vain epämukavasti. Tuntuu, että vauvalla alkaa olla jo ahtaat paikat ja se välillä kauheasti potkii ja tyrkkii mua ja saa sitten aikaan noita supistuksia samalla. Kai se pian jo tahtoo ulos : /

 

Hirmuisesti onnea Pössille! Mahtavaa, että pikkuinen voi hyvin vaikka lasketaankin keskoseksi

Toivottavasti Novelle ja Piki pääsee pian tositoimiin

Hapsiaiselle tsemppiä alkuraskauden vaivoihin, toivottavasti helpottaa pian!

Kvartille myös tsempit :hug: Hyvä, että olet hakemassa apua tilanteeseesi. Ja mahtavaa matkaa teille, nauttikaa nyt täysillä!

Miljoona muutakin asiaa olisi kommentoitavana, mut päässä lyö tyhjää taas...

Nopeat kuulumiset vielä täältä, eli nyt ollaan asettauduttu uuteen kotiin ja vauva on vielä masussa. Hepatoosin takia olen saanut ravata verikokeissa ja äitiyspolilla kerran viikossa ja nyt sit tiheämmin. Vauva voi hyvin, se tietty on pääasia. Mut kyllä täytyy sanoa, et ei paljoa huvita ravata polilla 30 km päässä joka toinen päivä, kun sinne ei tietty saa esikoisen kanssa edes mennä, enkä pysty itse ajamaankaan kipujen takia. Että niin valmis olisin kyllä jo siihen vauvan tuloon, viikkojahan on nyt tasan 38. Miehen porukat on nyt sitten täällä auttamassa esikoisen hoidossa, mutta tavallaan olisi kiva olla omassakin rauhassa. Ei jaksaisi olla tekemässä ruokaa tai muuten seurustelemassa, kun olotila on niin tuskainen. Huomenna sit taas polille käyrille ja ultraan sekä lääkärin tarkistettavaksi, toivottavasti lähtis tuosta synnytys käyntiin...

 

Onnea Pössi! :heart:

Mä olen tänään jopa vähän elänyt. Aamulla käytiin tutustumassa tytön hoitopaikkaan ja tehtiin samalla päätös että tuo paikka otetaan. Onpahan nyt yksi miettimisen aihe vähemmän kun hoitopaikka on selvillä. Iltapäivällä jaksoin sitten lähteä tytön kanssa vielä perhekerhoon. Kyllä nyt on ihan älyttömän naatti olo, odotan vaan että saisin laittaa tuon nukkumaan ja pääsis itse lepäämään, mies on illan töissä. Mutta mieli on hyvä kun on saanut vähän sosiaalista elämää eikä ole tarvinnut tänään yökkiä, tosin edelleenkin etoo koko ajan ja maha on sekaisin, mutta onpahan nyt yksi "vaiva" vähemmän kun en koko aikaa yöki. Toivottavasti huomenna olis samanmoinen päivä.

- Hapsiainen 8+0

 

Onnea Pössille ja koko perheelle !!

Pakko oli tulla valittaan hiukan. Ehkä olen nyt ymmärtänyt väärin, mutta käsittääkseni päivähoito yritetään järjestää vanhempien työvuorojen mukaan eikä vanhempien tulisi järjestää työvuoroja päivähoidon työntekijöiden työvuorojen mukaan?? Ei näköjään mene meillä näin. Ollaan jo hyvissä ajoin ilmoitettu miehen tulevasta leikkauksesta yms. Ja alunperin haettiinkin päiväkotiin joka on avoinna kuudesta eteen päin, koska minun aamuvuoro alkaa klo:7.00.
Eilen oli vanhempainilta missä varmaan olisi asiaa saatettu käsitellä, mutta kun sattu minun työvuoron aikaan ja lapset eivät olleet tervetulleita sinne niin ei sitten päästy kuuntelemaan. Tänään oli miestä vastassa päiväkodinjohtaja joka kertoi että lapset pitäis tuoda hoitoon klo:8.00 kun muidenki lapset tulee ettei tarvis yhden hoitajan tulla aiemmin töihin meitä varten. Siis pitäiskö minun tosiaanki alkaa pyytämään työnantajalta sen lisäksi että joudun anomaan ettei tarvis iltavuoroja tehdä kun ei ole hoitopaikkaa että voisko minun kohdalla tehä semmonen poikkeus vielä että tulen vasta puol 9 töihin kun jätän lapset 8.00 toiselle puolelle kaupunkia hoitoon?? Ihan sielä on työpaikalla töitä jo 7.00 kun työt alkaa, kuka ne sitte tekee?? Ei pysty ymmärtään ollekaan! Ja kun se miehen leikkaus nyt tulee niin mies ei tod. pysty nostella, ajamaan autoa yms vähään aikaan eli lasten pitäisi olla hoidossa 6.30, mikä aiemman suunnitelman mukaan myös sopi päiväkotiin. Mitä ihmettä tässä nyt tekee? Mihin sitä voi valittaa jos kun on johtajasta lähtösin kerta?? Anteeksi jos on sekavasti kirjoitettu, mielessä kihisee niin ettei oikein saa selvempää tekstiä tuotettua vielä:kieh:.

Pitää palata paremmalla mielellä uudestaan .

 

No höh nanna, johan meni vaikeksi päivähoitoasia. Missähän kohtaa on sattunut joku väärinkäsitys? Eikö se yleensä kunnan päivähoitotoimiston kanssa katota tuo hoitotarve kellonaikoineen ja sitten etsitään perheelle sopiva hoitopaikka? Ja sitten jos se päiväkoti esim. on auki klo 6.30 alkaen, sinne on tultava hoitaja siihen aikaan tuosta kellonajasta eteenpäin, jos yksikin lapsi tarvitsee hoitoa siihen aikaan. Tai näin se ainakin meillä menee. Voisitko olla yhteydessä päivähoitotoimistoon? Vai onko teillä sopimus yksityisen päiväkodin kanssa ja siinä on tullut joku väärinkäsitys? Toivottavasti asia järjestyy pian.

Voi pöhhöh, Ekillä on kunnon flunssa, eikä poika tietty saa oikein nukutuksi. Nyt sais vauva sitten vaikka odotella muutaman päivän ennen kuin tulee maailmaan, koska kohta ollaan kaikki niin väsyneitä, ettei paljon innosta lähteä punnertamaan vauvaa maailmaan.