Kolmenumeroiset Pudottajat!

Heipä hei!

Löysin tuolta vuosien takaisen viestiketjun kolmenumeroisista pudottajista, mutta koska se ei ole aktiivinen ketju, ajattelin kysellä, josko kaltaisiani linjoilla siis vielä olisi ;)

Olen vihdoin ja viimein ottanut itseäni kunnolla niskasta kiinni ja aion tosiaan laihduttaa itseni yli satakiloisesti normaalipainoiseksi. Olisikin enemmän kuin mukavaa, jos me samassa tilanteessa taistelevat voisimme näin netin välityksellä tukea toisiamme.

Eilen kannettiin sitten crosstrainer kotiin, ja tänään aamulla kasattiin. Jääkaapista löytyy vain terveellistä suuhunpantavaa. Olen valmis koitokseen!

Olen kyllä vannonut tätä samaa joskus aikaisemminkin, mutta tilanteeni on vasta nyt oikeanlainen, jotta voisin tässä onnistua. Olen lihonut koulukiusaamisen vuoksi ja tästä syystä en olekaan aikaisemmin hyväksynyt itseäni tällaisena "läskikasana" koskaan. Nyt oman itseni arvostus on noussut, parisuhteen myötä. Tämän miehen kanssa ensimmäistä kertaa elämässäni uskaltauduin edes suihkuun tai riisuuntumaan jonkun toisen edessä. Olen myös nykyään pystynyt keskustelemaan ylipainostani esim. ystävieni kanssa, johon en aiemmin pystynyt, kun asia oli minulle niin arka. Lähtökohtaisesti pidän siis onnistumisen kannalta tätä edellytyksenä sille!

Mikäli kaltaisiani löytyy ja olette kiinnostuneita pitämään yhteyttä tässä ketjussa, niin olisin vieläkin innokkaampi tämän projektini suhteen! =)
 
150kg olin pahimmillani. Nyt 120kg matkaa siis on normaaliin painoon mutta sinne ollaan menossa alaspäin kohti normaalia terveellisempää painoa. Vaikka tervettä se ei minusta välttämättä tule ikinä tekemään mutta kenties hieman.
 
sartsukka, ihanaa kuulla, että olet jo noinkin pitkällä! =)

Minun tarvitsisi vielä sijoittaa uuteen, toimivaan vaakaan, sillä tuo vanha ketkuilee pahastikin. Mutta 178cm minulla on pituutta ja painoa semmoiset 115-120 ollut viime aikoina. Korkeammalle en aio päästää =) !
 
Kiitos, tsemppiä tarvitaan kyllä! :) vaikka olenkin tän suhteen nyt todella päättäväinen, aikaisemmin nää yritykset on ollu todella epätoivoisia.

Liikuntaa en ole oikeastaan koskaan harrastanut, joten luulen, että sen lisääminen jo auttaa paljonkin. Herkkuja en syö kuin nimeksi ja lempiruokanikin on ihan tavallista kotiruokaa, mutta ongelmanani on juurikin tuo liikunnan puute lähes kokonaan, ruoka-annosteni koot ovat melko suuria ja alkoholia olen käyttänyt aika reilusti menneinä vuosina. Luulen, että nämä ovat ne syyt, miksi paino on niin pilvissä.

Alkoholin olen jättänyt lähes kokonaan sen jälkeen, kun löysin mieheni. Olen pohtinut, josko se juopottelu johtuikin siitä, kun olin niin yksinäinen ja onneton. Noh, pääasia, että viihdyn nykyään mieluummin täysin selvinpäin.

Olen tiedostanut jo vuosia, että minun tulisi liikkua edes VÄHÄN. Liikkuminen kyllä kiinnostaa ja siitä tulee hyvä olo, mutta koska olen katsonut itseäni niin alaspäin, en ole kehdannut lähteä harrastuksiin. Jo lenkkipuvussa kävely julkisesti sai minut ajattelemaan, että ihmiset katsovat minua ja miettivät "tuossa se läski koittaa epätoivoisesti laihtua". Paras vaihtoehto olikin juuri tuo kuntolaitteen hankkiminen kotiin. Täällä voin rauhassa jumpata ilman omia tyhmiä ja häiritseviä ajatuksia, kun muut olisivat näkemässä.

Tuo tulee olemaan vaikeinta, että pienennän ruoka-annosteni kokoa. Yleensä olen syönyt niin paljon kuin on huvittanut, vaikka ei olisikaan enää nälkä. Nyt täytyy oppia siihen, että annostelen lautaselle vain sen, minkä tarvitsen, ja lisää ei oteta. Onneksi mieliruokani ovat kuitenkin terveellisiä, ei esim. tule vierotusoireita big maceistä ;) en voi sietää rasvassa uivaa ruokaa.

Haluaisin kuulla enemmän muiden kokemuksia laihdutuksesta. Kuinka te olette liikkuneet ennen ja jälkeen sen päätöksen, että laihdutatte? Entä ruokapuoli? Onko se ollut tavallista kotiruokaa vai mäkkiä,pizzaa ja karkkia, ennen laihdutusta? Kuinka paljon ruokavaliota muutitte? Ja kuinka nopeasti paino sitten näiden muutosten jälkeen on alkanut laskemaan? Kiitos kaikille jo etukäteen!
 
terve,

Olen itse pudottanut painoa 1,5 vuotta sitten reilusti. Aloituspainoni oli 93,5 ja päädyin lopulta 73-72 kiloon. Pituutta 175 cm. Homma lähti käyntiin laskemalla painonvartijoiden pisteitä ja ruokavalion muutoksella pääsin päämäärääni. Liikunta tuli mukaan kuvioon vasta ihan loppuvaiheessa. Aluksi oli vaikeaa, teki mieli kaikkea ja tuntui että kaikki muuttuu elämässä. Itse olen suolaisten herkkujen perään (sipsit, kebabit ja muut) ja ne jätin kaikki kertaheitolla pois. Ainoa "herkku" jonka itselleni sallin oli Zero Cola (lähes kaloritonta). Sillä että sallin itselleni jotain oli helpompi luopua muista. Paino putosi sen 20 kiloa 4,5 kuukaudessa armottomalla itsekurilla. Kevään aikana taisin käydä 2 kertaa ulkona kavereiden kanssa ja söin kerran suklaakakkua (syntymäpäiväni kunniaksi). Suuri motivaattori oli mieheni joka kannusti joka käänteessä ja oli ylpeä jokaisesta saavutuksestani. Toisen motivaattorin löysin vaa'asta, tuntui upealta nousta vaa'alle ja huomata että kaikki "kärsimys" viikolla on ollut on myös tuottanut tulosta. Se että pienentää annoskoon siihen mikä riittää ja saavuttaa sillä tuloksia motivoi suuresti!

Liikunta auttaa pysymään tavoitteessa, siitä voin olla varma koska itselleni kävi niin että liikunnan lopetettuani paino nousi takaisin 76.9 kiloon ja niitä olen yrittänyt nyt poistaa..

Pienillä askeleilla kohti tavoitteita! Tsemppiä urakkaan ja aina voit tulla kirjottelemaan kanssamme ketjuun "tahdomme laihtua".

nyyttis
 

Yhteistyössä