Kolmikuukautisen kanssa lomalle?

Hei,
mietimme voimmeko lähteä Italiaan viikon matkalle kolmikuisen lapsemme kanssa. Mahtaako kenelläkään olla kokemusta noin nuoren vauvan kanssa matkustamisesta? Jos on, miten selvisitte - tai lähinnä, miten vauva selvisi?
Mietin etenkin vauva suhtautuu täydelliseen ilmaston, rytmin, elämän muutoksiin ja tietenkin vaativiin, kuuloa raastaviin lentomatkoihin.

 

tàssà yksi italiassa asuva, heips! kun meidàn tyttà oli 3 kk tulimme tàltà autolla suomeen ja ihan hyvin se meni, vaikka matka oli suhteellisen pitkà. asia johon piti vaan matkanvarrella tottua oli se ettà esim monesta paikasta ei lòydy vauvalle vaipanvaihtoalustaa jne. mutta kun sen tietàà voi siihen jo etukàteen varautua.

missà kuussa olisitte tulossa ja minne?

 

Hei,
kiitti vastauksesta. Mietimme Gardaa, surffaamaan kun tekisi mieli. TOsin myös itärannikko kiehtoo, Marche tms idylli voisi täyttää perhelomailun rauhallisuuden tiukat kriteerit. Täytyy tässä vielä vähän pohtia.

 

Minä olen lentänyt kolmikuisen vauvan kanssa. Matkat sujuivat hienosti, imetin nousussa ja laskussa, muutoin lentoemännät suorastaan pokkuroivat pienen vauvan edessä.

Perillä hankalinta oli kuumuus, eli oltiin silloin manner-Espanjassa ja lämmintä osui tuolle kesäkuun alkuviikolle kuitenkin reilusti yli 30 astetta, varjopaikkoja piti etsimällä etsiä.

Pieni vauva oli kuitenkin helppo matkakaveri, kun imetin, ruoka ja juoma oli koko ajan mukana, tarjottiin kyllä kuumuuden takia myös vettäkin. Ja lapsi ei vielä liikkunut, joten siinäkin mielessä oli tosi helppoa kulkea. Varmasti riippuu kyllä kovasti lapsestakin, koliikkivauvan kanssa matkustaminen voi olla vaikeaa.

 

En ole lentänyt noin pienen vauvan kanssa, mutta en ole keneltäkään kauhujuttuja lennoista vauvan kanssa kuullut, pikemminkin päinvastoin, mitä pienempi, sen helpompaa.

Me olimme kuukeuden Itämerellä veneilemässä, kun esikoinen oli 8-12 viikkoa. Aikaa tuosta on jo 8 vuotta, että eipä yksityiskohdat enää oikein ole muistissa. Ilmaston vaihdostakaan ei ollut, koska vauva oli keväällä syntynyt ja koko kesä oli samaa paahtavaa hellettä, niin kotona kun Virossa ja Latviassakin.

Jos vauva on täysimetyksellä, sehän on helpoin vaihe matkustaa. Eväät on aina mukana (edes mä en ole kertaakan hukannu vauvan ruokaa ) ja vauvalle on ihan sama nukkuuko se vaunuissaan kotipihalla vai jossain muualla. Helpoin matkaumppani on vauva, joka on vielä täysimetyksellä eikä liiku itse ja nukkuu viellä suurimman osan vuorokaudesta.

Suurempia traumoja ei matkasta kenellekään tullut, kun neidin ollessa 8-kuinen hän sai taas lisää leimoja passiinsa, olimme isovanhempien mukana Kanarialla. Kaikenkaikkiaan, jos liikkuminen tuntuu mukavalta, mielekkäältä ja kaikintavoin luonnikkaalta ilman lapsia, se suju lastenkin kanssa. Jos viikonloppureissu vaatii suunnittelua ja pakkaamista ilman lapsia, se vaatii sitä kaksin verroin lasten kanssa. Lapsi on sopeutuvainen, kysymys kuuluu "miten vanhemmat selviävät matkasta?" ja sehän taas on suurilta osin asenne kysymys.

 

Mulla on kokemusta aika läheltä, tultiin toissapäivänä Mallorcalta nelikuukautisen tytön kanssa..
Lentomatkat (vajaa neljä tuntia) meni meillä paremmin kun hyvin. En edes imettänyt nousun aikana kun neitiä kiinnosti katella vaan ympärilleen. Ei reagoinut nousuihin tai laskuihin mitenkään, olin tosin varulta laittanut nenätippoja jota suositellaan laittamaan. Matkan aikana tyttö makoili mun ja isukin sylissä ja otti välillä pienet nokoset.
Perillä mentiin täysin tytön ehdoilla. Oltiin altaalla varjossa parisen tuntia päivässä ja välillä tyttö otti päikkäreitä rattaissa. Iltaisin kun oli viileämpää tehtiin kävelylenkkejä ja käytiin syömässä.
Vaipat otin mukaan Suomesta, mikä oli ihan fiksua koska paikan päällä ne oli kalliimpia. Meillä on vasta aloteltu kiinteät, joten soseita oli mukan purkki per päivä ja muuten mentiin tissittelyllä.
Eli rohkeasti vaan matkaan, mitä pienempi, sen helpompi matkakumppani!

 

Oman pikkuneidin kanssa ei olla vielä matkustettu, mutta suunnitelmissa on. Sen sijaan olen ollut lomalla kaverin kanssa niin, että kaverin kolmikuutautinen vauva oli mukana. Kuuden tunnin lennot sujuivat todella hyvin, vauvalle sai seinään kiinnitettävän kopankin (kaikissa koneissa niitä ei ole, mutta kannattaa kysyä). Suurimmaksi osaksi oli kuitenkin sylissä. Kohteessa oli lämmin, mutta ei pahimmat helteet, ja kaikki sujui hyvin. Eli emme jumittaneet hotellihuoneessa, vaan liikuimme paljon ympäriinsä. Kohde oli melko iso paikka, eli paljon katuja, joissa oli helppo työnnellä vaunuja. Sen mitä Gardasta muistan, niin kyllä sielläkin varmaan pärjäisi, jonkin verran korkeuseroja joissain kaupungeissa on.

 

Sellainen pikku vinkki pienten kanssa matkustaville (osoittautui omalla lomallamme hyväksi, vinkin sain ennen matkaa kaverilta) -ottakaa itkuhälytin mukaan! Olimme toivoneet huonetta läheltä allasta ja saimmekin, ja pienen oli kätevä nukkua ilmastoidussa huoneessa päikkäreitä ja saimme itse olla sen aikaa rauhassa altaalla.

Toki kävin vähän väliä katsomassa, kun en täysin luota hälyttimen toimintaan, mutta vauvan oli mukavampi olla siellä viileässä huoneessa nukkumassa kuin altaalla, jossa oli tosi kuuma varjossakin.

 

\

Sellainen pikku vinkki pienten kanssa matkustaville (osoittautui omalla lomallamme hyväksi, vinkin sain ennen matkaa kaverilta) -ottakaa itkuhälytin mukaan! Olimme toivoneet huonetta läheltä allasta ja saimmekin, ja pienen oli kätevä nukkua ilmastoidussa huoneessa päikkäreitä ja saimme itse olla sen aikaa rauhassa altaalla.

Toki kävin vähän väliä katsomassa, kun en täysin luota hälyttimen toimintaan, mutta vauvan oli mukavampi olla siellä viileässä huoneessa nukkumassa kuin altaalla, jossa oli tosi kuuma varjossakin.

totta, tuo olikin hyvà vinkki! meillà on ollut itkuhàlyyttimelle todella paljon kàyttòà matkoilla. viimeeksi vuorilla, jossa istuimme ulkona auringossa sillà aika kun pikkuneiti nukkui sisàllà.