Komen lapsen perheet. Onko totta, että kolmea lasta ei sitten kukaan ota enää hoitoonsa?

odotan kolmatta ja ei meillä nytkään noita tukiverkkoja paljon ole, mutta nyt olen saanut kuulla ystäviltä, että turha sitten odottaa että kukaan ottaisi kolmea lasta hoitoon esim. viikonlopuksi. onko näin? meillä 5v ja 4v lapsi ja keväällä syntyy vauva, joten kaksi isompaa on jo ns. "helppoja" hoidokkeja pitääkö lapset sitten ripotella eri hoitopaikkoihin jos hiukan vapaata kaipaa. Nyt ei siis ollut kyse päivähoidosta

 

kyl meillä mummo ottaa edelleen, nuorinta vielä harvemmin kuin isompia mutta ovat olleet yhtäaikaa yökylässä muutaman kerran...

 

se kyllä pitää paikkansa,ainakin näin meillä meni.

 

Ei ole totta.
Neljäkin lasta kelpasi aikoinaan hyvin niille jotka oikeasti hoitaa tahtoivat.
Ja veljen kolme lasta ovat aina tervetulleita meille.

 

[QUOTE="vieras";22526711]kyl meillä mummo ottaa edelleen, nuorinta vielä harvemmin kuin isompia mutta ovat olleet yhtäaikaa yökylässä muutaman kerran...[/QUOTE]

No isovanhemmathan siihen hommaan joutuu jatkossa nakittamaan, onhan kolmessa lapsessa aikamoinen hoitaminen, varsinkin jos hoitajalla on omiakin lapsia...

 

Mä en ottais, ainakaan jos ovat alle kouluikäsii.

 

Tämä on minusta ihan outo ilmiö, että se kolmas on "liikaa". Aika usein sitä kuitenkin saa kuulla myös IRL. Työkaverikin kertoi, että omat tai appivanhempansa eivät ikinä ota kaikkia kolmea lasta kerralla hoiviinsa. Ja kyse ei kuitenkaan ole mistään vakituisesta tai usein toistuvasta hoidossa olosta, vaan parista kerrasta/vuosi. Siis miten ihmeessä ei jaksa kahta kertaa vuodessa hoitaa kolmea lapsenlasta kerralla?

Kun minä olin pieni, niin mummolassa oli joskus 6 lasta yhtä aikaa hoidossa, useamman päivän. On siinä mummolla kyllä ollut tekeminen. Mutta kumma kyllä, muistelee kuitenkin niitä päiviä ihan hyvällä.

 

Meillä on 3 lasta, mutta 2 heistä on vielä niin pieniä, etten antaisi heitä hoitoon edes yhdeksi yöksi (ellei ole pakkotilanne). Ja pienimpien pienestä ikäerosta johtuen olen kyllä muutoinkin tarkka siitä, kenelle lapset annan hoitoon, sillä ei ole välttämättä ihan helppo nakki hoitaa vajaa 1v ja vajaa 2v ikäisiä pikkulapsia, jotka eivät ole omia (rutiininomaisuus puuttuu).

Mutta muutamia tunteja lapset ovat olleet anopilla hoidossa hyvinkin usein. Ei nyt ihan joka viikko, mutta melkeen. Anopillakin oli alkuun vähän sormi suussa, mutta oppi melko nopeasti pärjäämään

Ollaan nyt löydetty sellainen ihminen, jolle uskalletaan jättää koko katras muutamaksi tunniksi vaikka ilta-aikaan, että saadaan vähän kahdenkeskeistä aikaa tai että päästään harrastuksiin tjtn. Mutta yöksi en ihan heti voisi kuvitella pieniä hoitoon laittavani.

Mutta en näe itse ongelmana siis lapsimäärää, vaan lasten iän. Kun lapset kasvavat muutaman vuoden, on tilanne jo aivan toinen ja heitä voi helpommin jättää hoitoon. Enkä usko että se 3 lasta on sen suurempi ongelma, kuin esim. 2 lasta.
Meillä on suunnitelmissa hankkia vielä mahdollisesti 1 lapsi, mutta kunhan katsotaan että ikäeroa tulee nyt vähän enempi, niin hänenkin hoitonsa sujuu varmasti hienosti siinä samassa

 

Jos harvon pyydetään hoitoon, tyyliin muutaman kerran vuodessa, nii tottakai ottaisin mummona 3 lasta siinä kuin 2. Ei taida mitään eroa olla 2 ja 3 välillä.

Usein jaksaisin hoitaa vain 1 lasta.

 

Eiköhän se ole yhtä paljon niistä isovanhemmista tai muista hoitajista kiinni kuin lasten lukumäärästä. Minulla "vain" kaksi lasta eikä mitään paikkaa minne lapset voisi jättää yöhoitoon. Eikä ketään joka tulisi meille lapsia vahtimaan, paitsi mll:n maksulliset lastenvahdit.

 

Riippuu kai mahdollisista hoitajista...

Ite saisin ihan satavarmasti vaikka 5 lasta mun vanhemmille hoitoon, ainaki jos ei kaikki oo alle kouluikäisiä...

 

No, miulla on 2 ja puolivuotias kummipoika, jonka isommat sisarukset 6 ja 4. Omat lapset 5 ja 6. Mie luulin, että olis helppo homma paimentaa kaikkia, mutta kyllä kai: kaikkein isoin (!) kaipasi äitiään ekat kaksi tuntia (itki suoraa huutoa), sen jälkeen koko neljän poppoo keksi kaikki mahdolliset kielletyt asiat sillä aikaa, kun mie viihdytin pienintä, joka ei leikkinyt hetkeäkään yksin. Mie olen jotenkin niin etääntynyt tuosta taaperovaiheesta, etten todellakaan muista, uskaltaako tuollaista jättää valvomatta. Vanhempien piti olla poissa 2 tuntia - meni 7!! Olin kyllä rasittunut .

 

Kyllä mä olen saanut 3 lasta hoitoon siinä missä kaksikin.
Neljälle en ole vielä kysynyt, kun tuo pienin on niin pieni.

Isoin ero meillä ainakin on se, että kyllä isovanhemmat ainakin ottaa, mutta mä en kehtaa yhtä helposti kysyä, kuin kehtasin vielä kahden kanssa. Koska tiedän itsekin, että kolmessa tai neljässä on jo oikeasti hommaa sellaiselle, joka ei ole tottunut pyörittämään moista sirkusta.

 

riippuuhan se lapsistakin. Jos on kolme sellasta riiviöö niin kädet loppuu kyllä kesken, kaksi pitää vielä jollain tapaa kontrollissa. Tietysti iätkin vaikuttaa.

 

no en tiedä. ei oo ikinä tarvinnu kaikkia kolmea mihinkää hoitoon saada. jospa teilläki riittäis lyhempi aika kuin viikonloppu, esim muutama tunti pe tai la iltana. sen verran varmasti saa hoitajaa kolmellekki.

 

Mulla on neljä lasta, esikoinen oli 6 kun kuopus syntyi. Lastenhoito järjestyi kyllä niin kauan kun meille sai tulla hoitamaan, eli lapsilla oli tuttu paikka - kotona olivat rauhallisempia kuin vieraassa paikassa, eikä tarvinnut raahata mukana tavarapaljoutta, ja lapset nukkuivat paremmin kotona.

 

En ottaisi. Omissakin on hommaa.

 

Meillä ainakin mummo ottaa mieluiten kaikki kolme hoitoon sen sijaan että ottaisi vain yhden tai kaksi. Sisarukset ovat niin kiinni toisissaan ja osaavat keskenään leikkiä ja touhuta. Isoin 6 v sitä paitsi osaa jo hyvin kertoa miten kuuluu toimia tai missä jotain tavaroita säilytellään. Mutta se täytyy todeta että kolmen lapsen kanssa on helpompi että hoitaja tulee meille kotiin jossa lapset ovat tutussa ympäristössä kun se että kaikki kolme menevät esim mummolaan yökylään jossa nukkumisjärjestelyt täytyy aina hieman soveltaa.

 

Onhan tuo nuorin aina hankala saada hoitoon mutta näin meillä on menty että nuorin on toisessa mummolassa ja vanhemmat lapset toisessa.

 

Itselläni 6v, 3v ja 2kk. Kaksikin lasta on vaikea saada hoitoon koska isovanhemmat asuvat 300km n päässä ja muitakaan tuttuja ei lähistöllä ole. Lisäksi itselleni on todella vaikeaa ollut kysyä apua edes pariksi tunniksi sillä aina koen rasittavani muita. Meillä on käynyt satunnaisesti MLL:n maksullisia hoitajia. Mutta heillekään en ehkä kolmea uskalla jättää, pienintä nyt ei tietenkään vielä voisikaan. Toisaalta vaikka omat vanhempani asuisivatkin lähempänä, heistä tuskin apua olisi. Heitä kiinnostaa kaikki muu enemmän, valitettavasti. Katkera olen siitä hieman sillä muistan kuinka itse hoidin nuoremmat sisarukseni kun omat vanhempani olivat "hurvittelemassa". Ja sitten taas tuosta syystä en uskaltaisi omiin vanhempiini luottaakkaan, he eivät ymmärrä pienten lasten tarpeita. Miehen vanhemmat ovat toista maata mutta todella asuvat kaukana ja ovat jo iäkkäämpiäkin. Mutta mielellään silloin hoitavat kun siellä päin olemme. Siis pari tuntia kerrallaan, kun esim käymme kaupungilla. Sellaista ei voi unelmoidakaan että voisi olla omia harrstuksia, että joku tulisi silloin lapsia hoitamaan. Täytyy kehitellä perheen yhteiset harrastukset. Myös se että pääsisimme miehen kanssa kahden kesken yöksi jonnekin, vaikka edes yksi romanttinen yö hotellissa, on turha kuvitella ennenkuin kuopuskin on jo niin iso että pärjää yksin. Mutta kyllä me tähän osasimme varautua kun lapsia lähdimme "hankkimaan"..

 

Meillä loppui lasten kylään pyytäminen jo toiseen lapseen. Esikoista olisivat pitäneet vaikka koko ajan siellä (mummolassa) mutta kakkosen syntymään loppui pyytely. Tai siihen kun kauniisti vihjaistiin että pitäisi pienemmänkin varmaan joskus päästä... Muistaakseni kolme lasta on ollut samassa paikassa kerran yhtä aikaa yötä. Ja kerran on mun äiti tullut hoitamaan yöksi kaikkia neljää lasta. Muuten pitäisi aina järjestää niin että yksi sinne ja toinen tänne.... lapset haluisivat samaan paikkaan kaikkein mieluiten. No me ei kyllä kovin usein tarvita hoitajaa lapsille. Ja varsinkaan yöhoitoa.
Itse asiassa lapset ei ole käyneet ilman vanhempia mummolassa varmaankaan pariin vuoteen kun ei aina voi pyytää vain sitä esikoista....

 

Mun äiti ei jaksa ottaa edes meidän kahta, joten jos
Tulis kolmas, niin ei paljon tilannetta muuttais.

 

Niin ja piti vielä sanoa että hyvin voisin ottaa ystävien kolme lasta hoitoon vaikka yökylään, ei olisi ongelma minulle. Ihmettelen kyllä näitä nykyajan isovanhempia, suurta ikäluokkaa. Ovat melko hyvälle ilmeisesti tottuneet. Oma mummo hoiti meitä lapsenlapsia, oltiin kesäisin jopa kaksi viikkoa mummolassa, neljä-kuusikin lasta kerrallaan. Ja ne ovat juuri parhaita lapsuusmuistoja, mummo paistoi lettuja, teki mannapuuroa, rakensi majoja meidän kanssa..

 

[QUOTE="piupau";22527041]Niin ja piti vielä sanoa että hyvin voisin ottaa ystävien kolme lasta hoitoon vaikka yökylään, ei olisi ongelma minulle. Ihmettelen kyllä näitä nykyajan isovanhempia, suurta ikäluokkaa. Ovat melko hyvälle ilmeisesti tottuneet. Oma mummo hoiti meitä lapsenlapsia, oltiin kesäisin jopa kaksi viikkoa mummolassa, neljä-kuusikin lasta kerrallaan. Ja ne ovat juuri parhaita lapsuusmuistoja, mummo paistoi lettuja, teki mannapuuroa, rakensi majoja meidän kanssa..[/QUOTE]

Mut lähetettiin joka kesä hoitoon mummoloihin. Vanhemmat tulivat hakemaan sitten kun niiden lopmat alkoivat ja pääsin viettämään jopa pari viikkoa kesälomaa kavereidenkin kanssa kotiin. Oli välillä vähän yksinäistä, kun ei siellä aina ollut serkkuja eikä kyllä muitakaan kavereita....

 

no meilä isovanhemmat 500km päässä ja äitini kyllä ottaa ainakin näitä kahta on ottanut. saa nähdä kuinka käy kun kolmas syntyy. Sitten varmaan täytyy hiukan ripotella. Isoin muksu on sitten jo 6v joten vaarin kanssa viihtyy varmasti, keskimmäinen sitten äitini luo ja pieninkin sinne sitten kun on sen verran isompi, että äiti kokee jaksavansa. meillä isovanhemmat kaikki hyvin menevää sorttia ja äitinikin on ulkomailla useita kertoja vuodessa ja työelämässäkin on aktiivisesti. Me kyllä ollaan tiedetty tämä tilanne ja sitten pitää hiukan suplia jos halutaan vapaata. Voi olla, että mennään paljon erikseenkin esim. matkoille. otan vaikka yhden lapsista aina vuorotellen ulkomaille mukaan jne. kaikki onnistuu kun hiukan järkkäilee.