Koulukiusaamisesta: meillä auttoi tällainen "taktiikka"

[QUOTE="minä";24496050]Niin ja varmaan olisit samaa mieltä, mikäli lapsesi olisi vuosien kiusaamisen jälkeen henkisesti musertuneena tappanut itsensä. Kunhan vain ei lyönyt ketään...[/QUOTE]

Täällä meilläpäin tappoi 13.v. poika itsensä nyt syksyllä, ensimmäisen koulupäivän jälkeen. Syy oli se kun poika oli koulukiusattu, ja kiusaaminen jatkui. Surullista kun lapsella tai nuorella ei ole muuta keinoa saada kiusaaminen loppumaan kuin tehdä itsemurha.
Jos se kiusaajan lyöminen auttaa, niin olen sen kannalla.

Aamulehti

Ja tarkoitan tuota tapausta.

 

Tottahan se on. Jos palavereja on pidetty, eivätkä ne ole auttaneet, niin silloin aikuiset eivät ole onnistuneet auttamaan lasta tukalassa tilanteessa. Tässä tapauksessa lapsen isä viimein antoi toimivan työkalun: Luvan puolustautua.

Käsittämätöntä että sä syytät kiusatun vanhempia kiusaamisesta!

 

[QUOTE="vieras";24496365]Käsittämätöntä että sä syytät kiusatun vanhempia kiusaamisesta![/QUOTE]

Käsittämätöntä että ollaan huolissaan kiusatun vanhemmista, kiusaajista, kiusaajien vanhemmista, opettajista. Kaikista muista, mutta ei kiusatusta itsestään.

 

[QUOTE="vieras";24496365]Käsittämätöntä että sä syytät kiusatun vanhempia kiusaamisesta![/QUOTE]

Kai sen noinkin voi tulkita. Minä tulkitsin sen siten, että hän totesi tosiseikan: vanhempien keinot eivät olleet riittäneet, kiusaaminen vain jatkui.

 

Kai sen noinkin voi tulkita. Minä tulkitsin sen siten, että hän totesi tosiseikan: vanhempien keinot eivät olleet riittäneet, kiusaaminen vain jatkui.

Jep.
Eikä pelkästään lasten omien vanhempien, hehän vaan halusivat toimia sääntöjen mukaan, vaan myös muut vanhemmat epäonnistuivat. Mielestäni eniten vastuussa ovat opettajat ja kiusaajien vanhemmat.

 

Jep.
Eikä pelkästään lasten omien vanhempien, hehän vaan halusivat toimia sääntöjen mukaan, vaan myös muut vanhemmat epäonnistuivat. Mielestäni eniten vastuussa ovat opettajat ja kiusaajien vanhemmat.

peesailen

 

Käsittämätöntä että ollaan huolissaan kiusatun vanhemmista, kiusaajista, kiusaajien vanhemmista, opettajista. Kaikista muista, mutta ei kiusatusta itsestään.

Minä jos kuka tiedän kiusaamisesta ja silti minusta on käsittämätöntä että kiusaamisen syy olisi kiusatun vanhemmissa. Helppohan se on tietenkin pumpulissa elää mutta tosiasia on se että harvoja opettajia edes kiinnostaa tehdä jotain oikeasti kiusaamisen eteen. Minua ei kiinnosta opettajat eikä kiusaajien vanhemmat, vielä vähemmän kiusaajat mutta totta kai kiinnostaa kiusatun vanhemmat. Jos oma lapsi joutuu joskus kiusaamishelvettiin annan vaikka itse turpaan kiusaajille. Ja kyllä, mulle on aivan sama mitä palstamamma siihen sanoo. Ja ei, meillä ei kannusteta väkivaltaan > huomioi sana JOS lauseen alussa

 

ja siinä taas lapsi oppi, että väkivalta on oikea konsti hoitaa ongelmia

Mielestäni on hienoa, että lapsi oppi, että itseään kannattaa puolustaa. Ap:n lapsella on fiksu isä. Minäkin olen opettanut lapsilleni, että itseään saa ja pitääkin puolustaa.

 

kyllä olen jopa kahden oman lapsenki kohdalla. ja sitä taistoa on kestänyt useamman vuoden. mutta väkivaltaan ei ole turvaannuttu kertaakaan. lopulta se konsti on aina löyjtynyt

Surullista, että olet antanut lastesi kärsiä väkivallasta useiden vuosien ajan.

 

ei me olla mihinkään muutettu, eikä myöskään kiusaajat. luokkien vaihtoa, tiukempaa valvontaa. ´ohjeet koulukuljetuksiin, mm. niin että kun kiusaus alkaa tai tapahtuu taksisa, niin kiusaaja palautetaan välittömästi joko kotiin tai kouluun. linja-autossa kuljettajan lähellä istuminen. vanhempine palavereja opettajien kanssa, jossa oli myös koulutoimenjohtaja paikall yms.

Koko tuon ajan sinun pieni lapsesi on joutunut pelkäämään. Surullista.

 

[QUOTE="henna";24495798]En suosittele, enkä väitä tätä parhaaksi tavaksi hoitaa lapsen koulukiusaamisasiaa, mutta meillä tepsi.

5. luokkaa käyvää tyttöä on kolmannelta saakka kiusattu koulussa. Samat kiusaajat, joita ei ole saatu kuriin vaikka miten on keskusteltu ja pidetty jos jonkinlaista palaveria ja kriisitapaamisia vanhempien sekä lasten kesken. Tyttö on luonteeltaan arka ja vetäytyy kuoreensa näissä kiusaamistilanteissa - ei oikein osaa puolustautua. Kun koulu keväällä oli loppusuoralla tyttö tuli kotiin jälleen kerran pahoilla mielin ja kertoi, että oli tönitty ja huudeltu koulusta lähteissä. Miehellä meni hermot ja sanoi siihen, että seuraavaksi sitä joka tönäisee lataat nyrkillä, hän antaa luvan! Minä tietysti toppuuttelin, ettei niin sovi toimia. Ajattelin että asia unohtuu ja taas sovitaan palaveria vanhempien kesken. Opettaja otti yhteyttä seuraavana päivänä ja kertoi, että tyttö oli lyönyt yhtä luokan poikaa nyrkillä kasvoihin ja toista vetänyt hiuksista niin, että niitä oli pitkin lattioita. Olin kieltämättä kauhuissani, mutta kiusaaminen loppui siihen. Eikä ole jatkunut myöskään nyt syksyllä. Näinkin siis asiat voi ratkaista.[/QUOTE]

Meillä sukulaisella auttoi sama...kyseessä poika. Kiusattiin päiväkodissa. POika seisoi seinää vasten ja muut läpsivät jne. Isänsä sanoi sitten, että seuraavalla kerralla lyöt takaisin. Poika löi ja kiusaaminen loppui. Meillä tullaan käyttämään samaa taktiikka, jos kiusaamista ilmenee, eikä sitä saa lempeillä keinoilla kuriin. Periaate on se, että itseä saa puolustaa!

 

Kai sen noinkin voi tulkita. Minä tulkitsin sen siten, että hän totesi tosiseikan: vanhempien keinot eivät olleet riittäneet, kiusaaminen vain jatkui.

Mun on jotenkin vaikea kuvitella, että en saisi omaa lastani lopettamaan kiusaamista, jos sitä tapahtuisi. Keinot löytyy ihan varmasti. Omat lapset tosin pieniä vielä, että ei ole kokemusta koululaisen kasvattamisesta, mutta silti.

 

Mun miestä kans kiusattiin, loppu heti ku se veti kiusaajaa pataan. Toimii.

 

Mun ukkoa kiusattiin koulussa, äitinsä oli kieltänyt lyömästä takaisin ja miettii nyt mummona, että oisko pitänyt. Kiusaaminen oli loppunut, kun räväkämpi sisko oli käynyt uhkailemassa kiusaajia turpiin vedolla.

Ekana ei saa lyödä, mut jatkuvaan kiusaamiseen näyttää useimmiten tehoavan äkillinen vastaisku kiusatulta.

 

ja siinä taas lapsi oppi, että väkivalta on oikea konsti hoitaa ongelmia

no höpö höpö!!! Joskus vaan se on erittäin oikea vaihtoehto!!! Niinkuin tässäkin tapauksessa. Siis erittäin hyvä että kiusaaminen loppui! Ei lapsen tarvi kaikkea sietää! Sitä saa mitä tilaa Hieno homma!

 

[QUOTE="Tiiu";24496712]Mun miestä kans kiusattiin, loppu heti ku se veti kiusaajaa pataan. Toimii.[/QUOTE]

no ei se mun kohdalla toiminut vaikka siitä yhdestä lyömällä pääsinkin eroon. niitä kiusaajia löytyi aina vaan uusia ja uusia. olis saanut varmaan päivittäin vetää turpiin jotain koko yhdeksän kouluvuotta

 

kyllä olen jopa kahden oman lapsenki kohdalla. ja sitä taistoa on kestänyt useamman vuoden. mutta väkivaltaan ei ole turvaannuttu kertaakaan. lopulta se konsti on aina löyjtynyt

No mä en katselisi oman lapseni kärsimystä useampaa vuotta... Antaisin ap:n miehen ohjeen melko pian jos kiusaaminen ei puhumalla loppuisi.

 

mutta jokainen tyylillään, mun puolesta voitte huoletta kehottaa niitä lapsianne vetelemään toisia turpiin. mun lapsi se kohde kun ei kuitenkaan ole koska he ei kiusaa henkisesti eikä fyysisesti ketään

 

Hmm, mitäs sitten, kun se pääkiusaaja suivaantuu nolaamisesta, ja tuleekin vetämään porukalla kuonoon?
Sittenkö kiusatun vanhemmat menee lyömään kiusaajia vai kuin se menee? Siis kun jotkut miehet oli käynyt lapsia uhkailemassa...
Mitäs sitten kun oppii, että kiusattunut on siis ok vetää toista turpaan?
Vaikka pikkuveljeä 2 vuotta, joka tulee koko ajan "kisuaamaan" ja sotkemaan leikit?
Tai joku koulussa horjahtaa, ja tönäsee vahingossa, niin saakin sen seurauksena verta vuotavan nenän tältä ketä vahingossa tönäsi.
Tuossa tilanteessa se toki tuntui oikeutetulta, mutta miten ihmeessä lapsi pystyy vetämään rajan? Joskus on ok lyödä, joskus ei?!

 

Meillä sai esikoinen aika löylytystä yhdeltä tytöltä. Oli sitten menettänyt myös hermonsa, karjunut ja huutanut niin, että kiusaaminen loppui hetkeksi. Sitten jatkui, mutta pojat tulivat mukaan. Yksi niistä käsi sitten lyömässä esikoista. Vaan se loppui kuin seinään. Kukaan pojista ei uskaltanut enää ryppyillä. Syykin löytyi. Samaa koulua käyvä viitosluokalla oleva serkku kävi nostamassa lyöjän seinälle ja pisti viestin menemään "seuraavalla kerralla tulee surutta turpaan".

Ei, se ei ollut oikein, mutta hämmentää tuo miten siitä olikin apua. Nyt tokaluokkalaiselleni tokaisin kun vaatteet hajotetaan koulussa yhden pojan toimesta jatkuvasti, nyt oli sitten alkanut roikkua selässä ja kuristamaankin. Kehoitin poikaa hokemaan vaikka 10 kertaa, että luokkakaverin pitää lopettaa, jos ei auta ja yhä kuristaa, niin sitten saat vetäistä kyynärpäällä kylkiluiden väliin. Eihän tosta nyt tule yhtään mitään, kun rahat menee uusiin vaatteisiin ja poika ei puolusta itseään yhtään. Loppui muuten kiusaaminen yhteen kyynärpääiskuun.

 

[QUOTE="essi";24496934]Hmm, mitäs sitten, kun se pääkiusaaja suivaantuu nolaamisesta, ja tuleekin vetämään porukalla kuonoon?
Sittenkö kiusatun vanhemmat menee lyömään kiusaajia vai kuin se menee? Siis kun jotkut miehet oli käynyt lapsia uhkailemassa...
Mitäs sitten kun oppii, että kiusattunut on siis ok vetää toista turpaan?
Vaikka pikkuveljeä 2 vuotta, joka tulee koko ajan "kisuaamaan" ja sotkemaan leikit?
Tai joku koulussa horjahtaa, ja tönäsee vahingossa, niin saakin sen seurauksena verta vuotavan nenän tältä ketä vahingossa tönäsi.
Tuossa tilanteessa se toki tuntui oikeutetulta, mutta miten ihmeessä lapsi pystyy vetämään rajan? Joskus on ok lyödä, joskus ei?![/QUOTE]

No tässä nyt ei kai enää puhuttu taaperoista eikä yleisestä jokapäiväisestä säännöstä, vaan koululaisista ja pitkään jatkuneesta toivottomasta piinasta. Ja jos jossittelemaan lähdetään, niin yhtä hyvin se kiusaaja voi suivaantua siitä opettajille ja vanhemmille kantelemisesta.

 

Isänä vähän pelolla odotan lasten kouluvuosia. Olen rauhallinen ja väkivallaton aina ollut, mutta ounastelen että jos lapsiini kohdistuu joku vakava kiusaaminen, käyn itse pieksemässä kiusaajat vanhempineen.
Noh, onneksi tässä on vielä muutama vuosi aikaa meditointiharjoituksiin.

 

[QUOTE="essi";24496934]Hmm, mitäs sitten, kun se pääkiusaaja suivaantuu nolaamisesta, ja tuleekin vetämään porukalla kuonoon?
Sittenkö kiusatun vanhemmat menee lyömään kiusaajia vai kuin se menee? Siis kun jotkut miehet oli käynyt lapsia uhkailemassa...
Mitäs sitten kun oppii, että kiusattunut on siis ok vetää toista turpaan?
Vaikka pikkuveljeä 2 vuotta, joka tulee koko ajan "kisuaamaan" ja sotkemaan leikit?
Tai joku koulussa horjahtaa, ja tönäsee vahingossa, niin saakin sen seurauksena verta vuotavan nenän tältä ketä vahingossa tönäsi.
Tuossa tilanteessa se toki tuntui oikeutetulta, mutta miten ihmeessä lapsi pystyy vetämään rajan? Joskus on ok lyödä, joskus ei?![/QUOTE]

Yleensä se pääkiusaaja on kuitenkin aika raukka, sen kaverit vielä raukempia ja kiusaaminen perustuu siihen että uhria pidetään heikkona ja tämä sitten osoittaakin lyömällä olevansa vahva.

Tuo loppu teksti on aikamoista liiottelua. Ja lapset ei ole tyhmiä, kyllä ne voi oppia että väkivalta on VIIMEINEN keino sen sijaan että oppisivat sen olevan ainoa keino.