Onko teillä kaikilla jokin koulutus takana? Kun mulla ei ole, mutta lapset alkavat silti tuntua ajankohtaisilta. Tunnen itseni tosi tyhmäksi ikäisteni seurassa, kysellään mitä aion nyt opiskella jne. ja pakkohan siinä on sitten jotain satuilla. Mutta kun oikeasti mua kiinnostaisi ruveta kotiäidiksi muutamiksi vuosiksi ja harkita sitten uudestaan. Onko se ihan hullu idea? Ikää mulla on siis 24. Oppimiskyvyssä ei mitään vikaa, lukio suoritettu n.9,5:n keskiarvolla aikanaan. Vaan siitä on joitain vuosia jo vierähtänyt...
koulutus
- Viestiketjun aloittaja Juulia81
- Ensimmäinen viesti
mulla ei ollut mitään koulutusta kun vauvani syntyi. kinnosti vaan enemmän tuo perheen perustaminen kuin lapset... =)
mutta nyt kun lapsi on 1v4kk aloitin opiskelun iltalukiossa.
mutta nyt kun lapsi on 1v4kk aloitin opiskelun iltalukiossa.
Valmistuin vuonna 2000 amiksesta kokkilinjalta ja sillä alalla ollaan edellen. Kohta alkaa äippäloma ja palaan samalle työpaikalle kun se loppuu
mä halusin ammatin ennen kun saan ekan lapsen, ihan vaan sen takia että en usko että voisin sekä opiskella että olla äitinä pienelle lapselle. tosin tietty sitä pakon edessä pystyy mutta jos saa valita niin mieluummin näin. vaikka vauvakuume oli välillä TODELLA paha niin maltoin odottaa! marraskuussa valmistuin sairaanhoitajaksi ja esikoisen la on huhtikuussa. mies tosin vielä opiskelee, sille en suonut samaa mahdollisuutta ei, olis se varmaan valmistunu jo mutta töissä nyt täysaikaisesti toista vuotta ja on vielä ensi vuonna niin oma vika että on vielä opiskelija
ei, olis se varmaan valmistunu jo mutta töissä nyt täysaikaisesti toista vuotta ja on vielä ensi vuonna niin oma vika että on vielä opiskelija 3vuotta amista takana ja valmistuin 2003 ammattiin josta en edes pidä! :kieh: enkä sit sen alan töitä kyllä teekkään vaan oon aivan eri alan hommissa ja mulla kävi vielä niin onnellisesti että sain vakipaikan ennen ku tulin raskaax että sitku äitiysloma loppuu niin on työpaikka,jos maltan het töihin lähtee takasi sama kai se on missä järjestyksessä sitä elämä menee,jos jaksaa ja malttaa sit vielä lasten keskellä lähtee opiskelemaan jossain vaiheessa =) ei se ammatti aina oo niin tärkee,mut nykyään on kyllä vaikee päästä töihin jos ei ammattia!tosin riippuu millasta työtä haluaa tehä
ja mulla kävi vielä niin onnellisesti että sain vakipaikan ennen ku tulin raskaax että sitku äitiysloma loppuu niin on työpaikka,jos maltan het töihin lähtee takasi sama kai se on missä järjestyksessä sitä elämä menee,jos jaksaa ja malttaa sit vielä lasten keskellä lähtee opiskelemaan jossain vaiheessa =) ei se ammatti aina oo niin tärkee,mut nykyään on kyllä vaikee päästä töihin jos ei ammattia!tosin riippuu millasta työtä haluaa tehäKannattais varmaan kuitenkin opiskella ammatti ensin.On tosi hankalaa opiskella ja hoitaa lasta..rankkaa ja taloudellisestikkin tiukkaa.Oon tässä sivusta seurannut kaveriani joka teki ensin kaksi lasta ja opiskelee nyt..Ei helppoa!
Itselläni on 2 ammattitutkintoa ja työkokemustakin useita vuosia..1 lapsi ja ikää 25.
Itselläni on 2 ammattitutkintoa ja työkokemustakin useita vuosia..1 lapsi ja ikää 25.
anna-77 harmaana
yo vm-96 ja leipuri vm-98 (alan töitä tehnyt 1,5v) kolmas lapsi tulossa. Vaikken ammattia vastaavaa työtä ole tuon enempää tehnyt, niin paljon muuta kyllä. lapset -99 ja-01.
mammutti84 harmailee
Mulla kävi hyvin,olin vikaa vuotta amikses ja ehdin valmistuu 2 kuukautta ennen ku poika synty,mutta enpä oo kyllä koulutusta vastaavissa hommissa nyt.
juu
Moi!
Eipä ole valkolakkia, mutta ammatti kyllä ja ennen lasta olin 4 vuotta oman alan töissä ja palasin samaan paikkaan pojan ollessa 1v.ei ikävä kyllä vakipaikka...
Jos rahatilanne sallisi, olisin kotona!! :wave:
Eipä ole valkolakkia, mutta ammatti kyllä ja ennen lasta olin 4 vuotta oman alan töissä ja palasin samaan paikkaan pojan ollessa 1v.ei ikävä kyllä vakipaikka...
Jos rahatilanne sallisi, olisin kotona!! :wave:
minulla on merkonomn papearitit. Sain ne n.1,5v. ennen esikoisen syntymää vuonna 2001.
Minulla on tyttö 2 vee ja opiskelen yliopistossa maisteriksi. Aloitin yliopiston lapseni ollessa vuoden ikäinen ja toinenkin lapsi olisi tervetullut yliopiston aikana. Olen siis kotiäiti ja opiskelija yhtäaikaa. Hieman organisointitaitoja tämä yhdistelmä toki vaatii, mutta yrittäjämieheni joustavien aikataulujen kanssa tämä on varsin toimiva ja paras mahdollinen vaihtoehto minulla. Etenen koko ajan omalla "urallani", mutta saan myös hoitaa lapseni itse kotona, joka on minulle hyvin tärkeää
Älä huolehdi. Ihan hyvin voit lasta yrittää nyt jos aika sinusta on oikea! Kouluttautua ehdit myöhemminkin tai vaikka yhtä aikaa lasten hoidon lomassa. Ei lapsen hankintaa kannata lykätä, jos kaipuu lapseen on jo kova =)
Älä huolehdi. Ihan hyvin voit lasta yrittää nyt jos aika sinusta on oikea! Kouluttautua ehdit myöhemminkin tai vaikka yhtä aikaa lasten hoidon lomassa. Ei lapsen hankintaa kannata lykätä, jos kaipuu lapseen on jo kova =)
\
Itse ainakin haluan lapsilleni kunnon kodin ja auton vaihtokin tuli pakolliseksi lasten synnyttyä..Pakko oli vaihtaa isompaan et mahtuu koirat,vaunut ja lapsetkin!
Olen kai niin mukavuudenhaluinen etten jaksaisi laskea jokaista pennosta,asua ahtaasti tai kulkea julkisilla..
No ei opiskelija varmaan lainaa yksin otakaan/saisikaan, mutta tiedänpä tapauksia joissa parisuhde kärsinyt kovasti siitä että vain toinen perheenjäsen elättää..Tyylinsä kullakin!Alkuperäinen kirjoittaja 06.03.2006 klo 16:43 Hay-D kirjoitti:
Itse ainakin haluan lapsilleni kunnon kodin ja auton vaihtokin tuli pakolliseksi lasten synnyttyä..Pakko oli vaihtaa isompaan et mahtuu koirat,vaunut ja lapsetkin!
Olen kai niin mukavuudenhaluinen etten jaksaisi laskea jokaista pennosta,asua ahtaasti tai kulkea julkisilla..
Huh huh, olipas edellisellä provosoivaa tekstiä. noh, kukin taaplaa tyylillään Eiköhän sille lapselle ole kuitenkin tärkeintä se, että lasta rakastetaan ehdoitta, kuin se, millainen auto tai kesämökki on. Sitäpaitsi me asumme tilavassa omakotitalossa ja vaikka mieheni luonnollisesti tällähetkellä maksaakin suurimman osan kuluista, ei se todellakaan vaikuta suhteeseemma millään lailla.
Oikeastaanhan saan rahaa nyt enemmän ollessani opiskeleva kotiäiti kuin pelkkä kotiäiti, sillä saan kotihoidontuen lisäksi opintotukea. Ja kun maisterin paperit ovat kädessä, ovat lapsetkin sopivan ikäisiä aloittamaan kodin ulkopuolisessa hoidossa. Ja tuskimpa työnantajakaan pahastuu kun kuulee, että lapsiluku on täynnä, eikä pitkiä poissaoloja töistä ole luvassa.
Niin ja jos olisin oikein mukavuudenhaluinen, voisin toki raahustaa huonollakin koulutuksella esim. tehtaaseen töihin (joissa välillä on suht mehukkaatkin palkat koulutustasoon nähden), mutta olen aina arvoittanut elämääni muilla tavoilla. Lapset ja muut läheiseni ovat minulle terveyden lisäksi tärkeintä maailmassa ja vaikka haluankin kouluttaa itseni hyvin ja myös menestyä urallani, en milloinkaan tekisi sitä em. seikkojen kustannuksella.
Eiköhän sille lapselle ole kuitenkin tärkeintä se, että lasta rakastetaan ehdoitta, kuin se, millainen auto tai kesämökki on. Sitäpaitsi me asumme tilavassa omakotitalossa ja vaikka mieheni luonnollisesti tällähetkellä maksaakin suurimman osan kuluista, ei se todellakaan vaikuta suhteeseemma millään lailla.Oikeastaanhan saan rahaa nyt enemmän ollessani opiskeleva kotiäiti kuin pelkkä kotiäiti, sillä saan kotihoidontuen lisäksi opintotukea. Ja kun maisterin paperit ovat kädessä, ovat lapsetkin sopivan ikäisiä aloittamaan kodin ulkopuolisessa hoidossa. Ja tuskimpa työnantajakaan pahastuu kun kuulee, että lapsiluku on täynnä, eikä pitkiä poissaoloja töistä ole luvassa.
Niin ja jos olisin oikein mukavuudenhaluinen, voisin toki raahustaa huonollakin koulutuksella esim. tehtaaseen töihin (joissa välillä on suht mehukkaatkin palkat koulutustasoon nähden), mutta olen aina arvoittanut elämääni muilla tavoilla. Lapset ja muut läheiseni ovat minulle terveyden lisäksi tärkeintä maailmassa ja vaikka haluankin kouluttaa itseni hyvin ja myös menestyä urallani, en milloinkaan tekisi sitä em. seikkojen kustannuksella.
Taustalta
\
Koomista miten muistat mainita maisterin tutkinnoista ym..Koetko olevasi jotenkin parempi ihminen kuin opiskelet pitkään? Kirjoitit kovin alentuvasti mm.tehdastyöläisistä..Varmaan heille maksetaan mielestäsi liikaa palkkaa vähäisen koulutuksen takia?PITÄISIKÖ KAIKKIEN OLLA KORKEASTIKOULUTETTUJA? :headwall: Ehkä sinulle tekisikin hyvää mennä hetkeksi sinne tehtaaseen töihin ja ottaa se silmä kouraan ja oppia ehkä jotain! :kieh:
Hyvähän sinun on opiskella jos miehesi maksaa kaiken ja toimii yrittäjänä.Miten olisi asiat silloin jos molemmat opiskelisitte?Alkuperäinen kirjoittaja 06.03.2006 klo 22:28 Leenu kirjoitti:Huh huh, olipas edellisellä provosoivaa tekstiä. noh, kukin taaplaa tyylillään
Oikeastaanhan saan rahaa nyt enemmän ollessani opiskeleva kotiäiti kuin pelkkä kotiäiti, sillä saan kotihoidontuen lisäksi opintotukea. Ja kun maisterin paperit ovat kädessä, ovat lapsetkin sopivan ikäisiä aloittamaan kodin ulkopuolisessa hoidossa. Ja tuskimpa työnantajakaan pahastuu kun kuulee, että lapsiluku on täynnä, eikä pitkiä poissaoloja töistä ole luvassa.
Niin ja jos olisin oikein mukavuudenhaluinen, voisin toki raahustaa huonollakin koulutuksella esim. tehtaaseen töihin (joissa välillä on suht mehukkaatkin palkat koulutustasoon nähden), mutta olen aina arvoittanut elämääni muilla tavoilla. Lapset ja muut läheiseni ovat minulle terveyden lisäksi tärkeintä maailmassa ja vaikka haluankin kouluttaa itseni hyvin ja myös menestyä urallani, en milloinkaan tekisi sitä em. seikkojen kustannuksella.
Koomista miten muistat mainita maisterin tutkinnoista ym..Koetko olevasi jotenkin parempi ihminen kuin opiskelet pitkään?
Kirjoitit kovin alentuvasti mm.tehdastyöläisistä..Varmaan heille maksetaan mielestäsi liikaa palkkaa vähäisen koulutuksen takia?PITÄISIKÖ KAIKKIEN OLLA KORKEASTIKOULUTETTUJA? :headwall: Ehkä sinulle tekisikin hyvää mennä hetkeksi sinne tehtaaseen töihin ja ottaa se silmä kouraan ja oppia ehkä jotain! :kieh:Kiitos runsaista vastauksista! Niin, tämä onkin näköjään aihe, jossa saa neuvoja kaikkiin suuntiin. Kiitos etenkin rohkaisevista kommenteista! Olen siis 24-vuotias, opiskeluni haluamallani linjalla kestää 4 vuotta ja en ole siis aloittanutkaan. Olen ollut kuusi vuotta pätkätöissä, matkoilla ja milloin missäkin. Kommenttienne lukeminen kuitenkin varmistaa mielipidettäni. Kaipa sitä aina pärjää. Melko vähällä rahalla tulemme nytkin toimeen, olemme kasvissyöjiä, tottuneet käymään kirpparilla, emme kuluta paljoa, harrastuksemme ovat halpoja emmekä ottaisi omaa autoa käyttöön muuta kuin tilanteessa, jossa julkista liikennettä ei ole. Miehen kanssa juteltiin, ajateltiin syksyllä unohtaa ehkäisy. Mutta saas nähdä, siihen mennessä tästä aiheesta keretään varmaasti monet kerrat keskustella... Opiskelemaan ajattelin kuitenkin hakea, eihän sitä koskaan tiedä, kauanko se raskautuminen kestää vai tulenko raskaaksi ollenkaan...