Kuinka kauan voi olla 1-2 vuotias lapsi erossa äidistään?

  • Viestiketjun aloittaja Kata
  • Ensimmäinen viesti
vieras
Riippuu onko lapsi äidin poissaollessa alati vaihtuvalla päiväkotihoitajalla vai tutulla ja turvallisella isällänsä.

Saman verran voi olla kuin erossa isästäänkin, jos kotona on huolehtiva ja turvallinen äiti.
 
vieras
Täältä kun kysyt ni ei ollenkaan =) Mut kyl meillä 2v oli jo viikon mummon kanssa mökillä.Eikä tuo mitään traumoja oo saanut...niin likka on nyt 13v eikä edes muista niitä aikoja :D
 
vieras
Mun 2-vuotiaani on pian elämänsä ensimmäistä kertaa erossa äidistään kolme päivää. On kyllä isänsä kanssa ja hyvin pärjäävät, mutta vähän mietityttävät äidin fiilikset...
 
elämän kevät sentään
Alkuperäinen kirjoittaja huoh:
voi jeesus... jos äiti on tuommoinen vastuuton niin ehkä on parepi ettei nää lasta ollenkaan...+
mitäs vastuuttomuuta tuo on??? Kai sit nyt äitikin saa opiskella tai käydä töissä!! Mä en tajua teidä "täydellisiä äitejä"
 
ootkotosissas?
kukaan äiti ei lähde viikoksi kahdeksi lomalle jos on noin pieni lapsi...ainakaan kukaan järkevä... voi teitä laiskoja mammoja.. vai lomalle,anna mun nauraa...
 
äippä
Alkuperäinen kirjoittaja Kata:
Onko viikko liian pitkä aika? Jos äiti käy töissä tai opiskelee muualla ja näkee pientä vain viikonloppuna? Entä jos äiti on viikon tai kaksi lomalla?
Mulla oli siskon poika kun oli vuoden vanha pariviikkoa hoidos ja ei se traumoja saannu,tunnisti kyllä heti äitinsä kun tuli hakemaan ja voi sitä iloa ja riemua,riippuu tietysti vähän lapsestakin...
 
Hmm
Alkuperäinen kirjoittaja ootkotosissas?:
kukaan äiti ei lähde viikoksi kahdeksi lomalle jos on noin pieni lapsi...ainakaan kukaan järkevä... voi teitä laiskoja mammoja.. vai lomalle,anna mun nauraa...
Jaa, no voisin hyvinkin lähteä viikon lomalle jos lapsi olis 2vuotias. Ja ihan järkevä, lasten parissa työskentelevä ihminen olen.
 
kevät
Riippuu lapsesta. Jos lapsi on ollut aiemmin hoidossa ja ei vaan kahestaan äidin kanssa, voi pärjätä hyvin ilman äitiä tutussa ympäristössä, turvallisessa hoidossa viikon. Itelläni reilu vuosikas poika ja olen n 3 pv/ vko poissa tïden vuoksi. Poika päivät hoidossa ja illat kotona isällään ja hyvin pärjäävät. Oli just 5 pv mummolla, kun olin miehen kanssa lomalla. Ei pidä tehä siitä äitiroolista korvaamatonta!!!!!
 
Kippuravarvas
Vajaa 2-v oli isänsä kanssa kotona kun olin kuopuksesta sairaalassa, vaikka kävivät usein niin silti oli liian pitkä aika :'( Lomalle en lähtisi ilman tuon ikäistä
 
vieras
Säälitti vasta pieni lapsi ( alle 2v ) joka oli viikon mummolassa (jota ei nää kuin kerran pari vuodessa )toisella puolella suomea,oli niin surullisen näköinen ja ei mennyt mummon syliin edes vapaaehtoisesti.Raukka näytti niin siltä että on ihan hukassa,sydäntä särki lapsen ilme,kovasti ihmettelen vanhempia jotka noin pitkäksi aikaa lapsen mummolaan lähetti joka tuon ikäisen näkökulmasta lähes tuntematon ihminen.
 
heips
En mä nyt omaani jättäsi hoitoon ns. Tuntemattomalle. Mutta, jos lapsi on vaikka mummon kanssa kontaktissa säännöllisesti viikottain ja yökylässäkin pari kertaa /kk, voisin hyvin jättää 2v hänelle hoitoon viikoksi. Ja voin taata, ettei tulisi traumoja:) Itse en vaan raskisi olla erossa yli viikkoa!
 
toinenkin vieras
Vaikka lapset ovatkin erilaisia, niin kyllä useimpaan tuonikäiseen lapseen jää pysyvä jälki, jos joutuu olemaan useamman päivän erossa päivittäistä huolenpitoa antaneesta vanhemmasta. Ei tuon ikäiset tietenkään voi muistaa tapahtumia, mutta siinäpä se onkin, kun muistijälki tallentuu paikkaan, jossa se vaikuttaa alitajuntaisesti epävarmuutena, mahdollisena pelkona turvallisuuden menetyksestä ym. Mun puolesta kaikki voi jättää lapsensa hoitoon niin pitkäksi ajaksi kuin tahtovat, kunhan tietävät, miten se lapseen voi vaikuttaa. Eikä tässä ole kyse täydellisistä äideistä tai muista sellaisista vaan ihan vain tavallisesta vanhemmuuden vastuusta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja toinenkin vieras:
Vaikka lapset ovatkin erilaisia, niin kyllä useimpaan tuonikäiseen lapseen jää pysyvä jälki, jos joutuu olemaan useamman päivän erossa päivittäistä huolenpitoa antaneesta vanhemmasta. Ei tuon ikäiset tietenkään voi muistaa tapahtumia, mutta siinäpä se onkin, kun muistijälki tallentuu paikkaan, jossa se vaikuttaa alitajuntaisesti epävarmuutena, mahdollisena pelkona turvallisuuden menetyksestä ym. Mun puolesta kaikki voi jättää lapsensa hoitoon niin pitkäksi ajaksi kuin tahtovat, kunhan tietävät, miten se lapseen voi vaikuttaa. Eikä tässä ole kyse täydellisistä äideistä tai muista sellaisista vaan ihan vain tavallisesta vanhemmuuden vastuusta.
Aika lailla samaa mieltä olen.
 
Saska
Alkuperäinen kirjoittaja toinenkin vieras:
Vaikka lapset ovatkin erilaisia, niin kyllä useimpaan tuonikäiseen lapseen jää pysyvä jälki, jos joutuu olemaan useamman päivän erossa päivittäistä huolenpitoa antaneesta vanhemmasta. Ei tuon ikäiset tietenkään voi muistaa tapahtumia, mutta siinäpä se onkin, kun muistijälki tallentuu paikkaan, jossa se vaikuttaa alitajuntaisesti epävarmuutena, mahdollisena pelkona turvallisuuden menetyksestä ym. Mun puolesta kaikki voi jättää lapsensa hoitoon niin pitkäksi ajaksi kuin tahtovat, kunhan tietävät, miten se lapseen voi vaikuttaa. Eikä tässä ole kyse täydellisistä äideistä tai muista sellaisista vaan ihan vain tavallisesta vanhemmuuden vastuusta.
No mut joskus se lapsi vaan on pistettävä hoitoon. Miedän poika oli puolitoista viikkoa mummolassa reilun vuoden ikäisenä, itse en saanut olla pojan lähettyvillä. Vai olinko siis huono äiti kun ajattelin lapsen terveyttä lähettämällä hänet mummolaan, mikä ilmeisesti auheutti syvälle mielen syövereihin elinikäiset traumat.
 
Minu mielestäni riippuu kanssa siitä missä ja kenen hoidettavana on. Meillä tyttö oli 2,5v ikäisenä minusta erossa 9 päivää putkeen kun olin isoveljen kanssa reissussa, lapsi siis isän kanssa kotona. Isoveljen kohdalla tilanne toisinpäin, eli tuo alle 4v oli sen 9 päivää erossa isästään, äidin kanssa sukuloimassa. Ihan okhan nuo noin meni, vieraalle en olisi missään tapauksessa jättänyt noin hoitoon.

Aikanaan tuo esikoinen oli 1v9kk ikäisenä minusta erossa 5 vuorokautta, niin ikään ajan jonka oli kuopuksen kanssa sukuloimassa ja esikko isän kanssa kotona. 6kk ikäinen kuopus oli saman ajan erossa isästään. Nyt taas joku viikko sitten mies oli molempien lasten kanssa 5 vuorokautta reissussa eli 4v ja vajaa 3v olivat tuon ajan erossa äidistään.

Eli meillä ollaan noita useamman vuorokauden eroja vanhemmasta otettu aika pienestä asti, mutta toisaalta siinä on kokoajan ollut se toinen vanhempi hoitamassa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja toinenkin vieras:
Vaikka lapset ovatkin erilaisia, niin kyllä useimpaan tuonikäiseen lapseen jää pysyvä jälki, jos joutuu olemaan useamman päivän erossa päivittäistä huolenpitoa antaneesta vanhemmasta. Ei tuon ikäiset tietenkään voi muistaa tapahtumia, mutta siinäpä se onkin, kun muistijälki tallentuu paikkaan, jossa se vaikuttaa alitajuntaisesti epävarmuutena, mahdollisena pelkona turvallisuuden menetyksestä ym. Mun puolesta kaikki voi jättää lapsensa hoitoon niin pitkäksi ajaksi kuin tahtovat, kunhan tietävät, miten se lapseen voi vaikuttaa. Eikä tässä ole kyse täydellisistä äideistä tai muista sellaisista vaan ihan vain tavallisesta vanhemmuuden vastuusta.
Mutta se päivittäistä huolenpitoa antava vanhempi voi olla myös isä, jolloin en pidä eroa äidistä läheskään samana tilanteena kuin että lapsi jätettäisiin vieraammalle hoitajalle tuoksi ajaksi.
 
Meillä olis häämatka tulossa kun neiti on 1,5v ja hoidossa olis kummisedällä ja hänen vaimokkeellan joita näkee kyllä ihan jatkuvasti mutta mä olen jo miehelle sanonut että viikkoa pidempään en varmasti ole poissa pienen luota.

Nyt mitä isommaksi pieni kasvaa huomaan miten paljon pikkunen mua/meitä tarvitsee niin oon alkanut miettimään että en haluais lähteä koko matkalle :/
 
vierailija
Minä 30v nainen. Koko ikäni olen kärsinyt käsittämättömästä hylkäämisen pelosta. Äiti jätti minut 10kk iässä hoitoon kummitädille, joka asui samassa kiinteistössä mutta omassa asunnossa. Nyt vasta olen itkenyt asiaa kun käsitin kuinka olen siitä traumatisoitunut. Ja kuinka paljon se minua aikanaan elotti/suretti. :(
 

Yhteistyössä