Kuinka kauan

on järkevää odottaa ja katsoa, että toisen käytös ja tavat muuttuisi hiukan?
Miten kauan lapset ja eroamisen ikävyys ovat järkeviä syitä olla eroamatta?

 

Riippuu tilanteesta, mutta esim. väkivaltaisesta suhteesta lähtisin heti kun taas joitan muita piirteitä voisin odotella katoavaksi jonkin aikaa. Jos yhteiselo on jatkuvaa riitelyä niin ei sekään ole lapselle/lapsille mukavaa vaan ennemmin sit kannattaisi kokeilla sitä eri teille lähtöä.

 

Väkivallasta ei onneksi ole kyse.

Lähinnä kuitenkin miehen luonteen tietyistä piirteistä, jotka ei juurikaan vuosien saatossakaan ole tasaantunut.
Eli äkkipikaisuus, lyhytjännitteisyys, itsehillinnän menettäminen aivan turhista jne.
Jossain määrin voi myös sanoa, että elää ajatuksella "minä itse päätän mitä kerron, mikä kuuluu toiselle ja mikä ei".
Ja sillä tavalla minä taasen en halua elää...

 

Vaikea sanoa aikaa, mutta jos toinen ei yritäkään muuttua eikä keskustele asiasta/hänen kanssaan ei pysty keskustelemaan, ei varmasti pitkään kannata huonossa suhteessa elää. Nämä ovat vaikeita asioita ja apua voi kysyä vaikkapa perheneuvolasta tai tavallisella neuvolakäynnillä.

 

Oon vaan niin väsyny siihen, että yksin pitää yllä sovittuja asioita, toinen ei sen vertaa pidä puheitaan että itse lupaamiaan asioita pitäisi.
Minusta se epäkunnioittavaa.

Jos rehellisyys, luotettavuus ja toisen kunnioittaminen on liikaa pyydetty, niin ohhoh :/

 

Ei aika tee tehtäväänsä, jos mies ei halua muuttua / tiedostaa ongelmaansa.

Perheneuvolaan neuvoisin menemään parittain, jos haluatte tehdä asialle jotain.

 

sä taidat asuu mun miehen kanssa? Kuulostaa niin tutulta.
Jos huomenna saisin soitettua sinne neuvolaan ja kysyttyä siitä perheneuvolasta...

 

No, kauanko kestää että että tulee muutosta tuollaisiin asioihin riippuu tietysti ihmisestä. Se on hyvin yksilöllinen juttu. Kauanko itselläsi menee tuon tyyppiseen muutokseen? Sitä voit pitää vähän vertailupohjana. Mutta yksilöllistähän tuo on. Vanha koira oppii hitaasti uusia temppuja ja toinen vanha koira vielä hitaammin.
Sitten tietysti vielä, se että haluaako toinen itse tehdä tuollaista muutosta. Oletko ottanut siitä selvää? Jos nimittäin toinen ei itse sitä halua vaan se on sinun toive ainoastaan, niin sitten varmaan saat odotella maailmanloppuun asti.

 

Hyvä kysymys... En kylläkään osaa siihen vastata, koska välillä mietin itsekin samaa. Meilläkään ei kyse ole mistään tosi suuren luokan ongelmista, vaan enemmänkin monista pienistä jutuista, jotka ottaa mua päähän. Ei varmaan ole kovin vaikea arvata, että ne jutut liittyvät enimmäkseen kotitöihin ja vastuun kantamiseen.

Asioista on kyllä puhuttu suu vaahdossa, ja nyt mies näyttäisi kehittyneen aika paljonkin parempaan suuntaan. Niin kauan kuin hän yrittää, niin olen ihan tyytyväinen. Mutta jos mies tahallaan alkaa taas sellaiselle EVVK-linjalle, että minähän en kotona auta, niin silloin vihelletään peli poikki...

 

Minusta miesten ei kuulu olla auttajia kotona, vaan TÄYSIN YHTÄ OSALLISIA KUIN NAISETKIN!

Mitä ihmeen turisteja ne muka on? Ei vetelisi meillä!

 

No meillä oli kunnon riita asioista alku viikosta ja tein kantani hyvin selväksi.
Nyt viime päivinä on ollut toisenlainen mies kotona
Nautin nyt tästä tilanteesta ja katson aikajakson kerrallaan.

Kiitos kaikille vastauksista :flower: