kuinka pakollinen ajokortti on?

En haluaisi elää ilman autoa ja korttia.
Ja te joilla ei ole ja ilmoitatte tulevanne toimeen ilman, kuljetteko joskus kuitenkin jonkun kyydissä? En kysy pahalla mutta mietin vaan kun yksi kaverini hehkuttaa ekologisuuttaan kun ei autoile mutta kyyti kelpaa kyllä.

ei se, että kulkee jonkun kyydissä joskus, tarkoita että silloin tarvitsisi oman auton(ja sen ajokortin)

 

En haluaisi elää ilman autoa ja korttia.
Ja te joilla ei ole ja ilmoitatte tulevanne toimeen ilman, kuljetteko joskus kuitenkin jonkun kyydissä? En kysy pahalla mutta mietin vaan kun yksi kaverini hehkuttaa ekologisuuttaan kun ei autoile mutta kyyti kelpaa kyllä.

Joo, kyllä kuljen kyydissä. Mikäs järki olisi mennä bussilla perässä? En pummaa kyytiä, ukolle sanon usein että menen kaupunkiin mielummin bussilla (on halvempaa ja helpompaa).

Pitääkö olla totaalikieltäytyjä?

 

Meillä on auto, jota tosin itse ajan hyvin harvoin. Mies kulkee sillä töissä ja kauppa- ja kyläilyreissut hoidetaan sillä. Kuljen työmatkat pyörällä tai kävellen ja bussilla. Pysäkille on matkaa 2km ja siitä sitten töihin 45km. Ja busseja kulkee se kaksi päivässä, aamulla ja iltapäivällä. Hyvin pärjään autotta, tosin tulevaisuudesta ei tiedä.

 

Joo toki juuri noin.
Mutta mun kaveri monesti ehdottaa reissuja isoihin marketteihin. Tottakai kun ei itse pääse sinne

Kyllä mäkin saatan joskus systerille ehdottaa, jos tiedän, ettei systerikään ole vähään aikaan kaupassa käynyt. Systeri osaa kuitenkin sanoa ei, jos hän ei ole lähdössä. Mä pääsen markettiin bussillakin ja jos huomaan ostaneeni enemmän kuin saan bussissa kuljetettua, tulen takaisin taksilla. Eipä tuota taksireissua ole oikeastaan tarvinnut kuin joulun aikaan, muulloin ostan sen verran mitä saan kuljetettua.

Mä mielelläni ehdottaisin systerille tori- ja hallireissuja, mutta systeri haluaa sitten mennä autolla. Ja se taas on yks helvetinperkele, kun puoli tuntia ajetaan korttelirallia etsien parkkipaikkaa Siinä ajassa mä olisin tehnyt jo ostokseni ja olisin metrossa matkalla kotiinpäin.

 

Sekä minulle että miehelleni ajokortti on elinehto, asumme sen verran syrjässä. Lapsille säästetään jo rahoja, että saadan hankittua meidän mielestä tarkeä muoviläpyskä heille.

 

Kyllä meillä on molemmilla ajokortit ja odottelen, että esikoinen täyttäisi 18v ja saisi kortin.

Jos asuisimme kaupungissa niin mä en välttämättä tekisi ajokortilla mitään ja jos ei ajokortteja meillä olisi, emme olisi tänne korpeen muuttaneetkaan.

 

Kyllä mäkin saatan joskus systerille ehdottaa, jos tiedän, ettei systerikään ole vähään aikaan kaupassa käynyt. Systeri osaa kuitenkin sanoa ei, jos hän ei ole lähdössä. Mä pääsen markettiin bussillakin ja jos huomaan ostaneeni enemmän kuin saan bussissa kuljetettua, tulen takaisin taksilla. Eipä tuota taksireissua ole oikeastaan tarvinnut kuin joulun aikaan, muulloin ostan sen verran mitä saan kuljetettua.

Mä mielelläni ehdottaisin systerille tori- ja hallireissuja, mutta systeri haluaa sitten mennä autolla. Ja se taas on yks helvetinperkele, kun puoli tuntia ajetaan korttelirallia etsien parkkipaikkaa Siinä ajassa mä olisin tehnyt jo ostokseni ja olisin metrossa matkalla kotiinpäin.

Me asutaan pikkukaupungissa niin on noi parkkiongelmat melko tuntematon käsite.

 

No meidän leipä on isännän kortissa kiinni, et onhan tuo melko tarpeellinen.. +että sukulaiset yms. asuu kaikki satojen kilsojen päässä, joten aika hissuksiin keskenää täällä saatais olla jossei korttia olis niin et liikkelle pääsee + mun päivät olis tosi pitkiä jos en pääsis liikkumaan päivisin.

 

On ajokortti. Vanhempani halusivat sen aikanaan kustantaa, joten en vastustellut.

Asun isohkon englantilaisen kaupungin keskustassa. En tarvi autoa. Tuskin tulen koskaan tarvimaan.

 

No meidän leipä on isännän kortissa kiinni, et onhan tuo melko tarpeellinen.. +että sukulaiset yms. asuu kaikki satojen kilsojen päässä, joten aika hissuksiin keskenää täällä saatais olla jossei korttia olis niin et liikkelle pääsee + mun päivät olis tosi pitkiä jos en pääsis liikkumaan päivisin.

siis käyttekö te sillä autollanne satojen kilometrien päässä sukuloimassa niin usein, että siihen tarvitaan nimenomaan henkilöauto eikä juna kelpaa?

 

[QUOTE="tiutiu";22128764]siis käyttekö te sillä autollanne satojen kilometrien päässä sukuloimassa niin usein, että siihen tarvitaan nimenomaan henkilöauto eikä juna kelpaa? [/QUOTE]

Tulee aika tyyriiks käydä päivän reissuja 150km päässä junalla ja hyvä esimerkki on huominen, oon lähössä viettää päivää ystäväni luokse 190km päähän..Meillä ei täällä ole omaa juna-asemaa vaan ensin pitäis hankkiutua 34km päähän isolle raitille josta pääsis sit aloittaa junamatkan ja olis se aikamoinen extreme kokemus vasikan kokoisen koiran, vaunujen ja nelikuisen pojan kanssa...

 

[QUOTE="tiutiu";22128764]siis käyttekö te sillä autollanne satojen kilometrien päässä sukuloimassa niin usein, että siihen tarvitaan nimenomaan henkilöauto eikä juna kelpaa? [/QUOTE]

Junalla reissaaminen on aivan törkeen paljon kalliimpaa, ja mielestäni myös epämiellyttävämpää.

Mä en haluais olla ilman korttia, mutta kaupungissa(Hki lähes keskusta) asuessani se ei ollut välttämätön. Nyt hieman kaupungin ulkopuolella tuntuis kortittomuus hullulta vaikka julkinen toimii ihan hyvin. Ollaan kuitenkin niin liikkuvaisia (harrasteet, reissut viikonloppuisin) että ilman autoa olo olis aika "kahlittu". Käydään nytkin bongaamassa asuntoja ja ilman autoa se olis aika nihkeetä. Puhumattakaan mökkireissuista tavaroineen, muksuineen, koirineen ja kauppareissutkin onnistuu näin paremmin.

 

Meillä on kortit, mutta ei autoa. Ei aiota ostaakaan. Ei ole tarvetta, pk-seudulla asutaan.

Kyyti ja esim. isojen tavaroiden kuskausapu kelpaa toki, ja joskus auto lainaan. Tuo lainaus on kuitenkin "ekstraa", ilmankin pärjäisi.

 

Meillä on kummallakin ajokortit. Eihän ne mitenkään ehdottoman välttämättömät ole. Mutta elämä pitäisi järjestää tai olisi varmaankin järjestynyt aika eri tapaan. Luulen, ettemme olisi edes yhdessä, ellei meillä oli ajokortteja. Ja emme ole autokoulussa toisiamme tavanneet

 

Meillä on molemmilla ajokortit ja yksi auto löytyy taloudesta. Ilman ei täällä tultais toimeen, mutta jos asuttais tuossa naapurikaupungissa sopivalla paikalla niin kyllähän sitä sitten pärjäisi ilman autoakin.
Työmatkat olisi vaan aika hankala järjestää, kun miehen työpaikka vaihtuu 2pv-2vuojen välein, tällä hetkellä yleisin on 2viikon välein. Ja kun se työpaikka voi olla tuolla kaupungissa tai vaikka 50km päässä, tai sitten naapurissa.
Toisaalta taas kunhan minä tästä töihin/kouluun lähden niin on melkeenpä pakko hankkia toinenkin auto kun tässä ei nuo bussit kulje kovin hyvin..

 

ekat hankaluudet kortittomana astui kuvioihin silloin, kun isompi muksu alkoi harrastaa ja harrastuspaikka oli viiden kilsan päässä arki-iltana . pyörällä ei oikein talvisin pääse ja kävellen tuhottomasti vie aikaa ( kouluaamu seuraava.. ) ja linja-auto jättää parin kilsan päähän.
silloin se oma auto on ihana helpottava asia .

 

Kummallakin on ajokortit ja autot. Ei pärjättäisi ilman. Maalla asutaan ja työmatkaakin kertyy 65-80km päivässä.

 

Kummallakin on ajokortti, eikä tultaisi toimeen ilman täällä maalla. En voisi kuvitella olevani täysin muiden kuljetusten varassa, julkista liikennettä ei käytännössä ole juuri lainkaan. Tosin ainakin toistaiseksi tullaan toimeen yhdellä autolla.

 

35 vuotta pärjäsin ilman ajokorttia, mutta nyt kun jäin yksin kohta 2 lapsen kanssa, niin mun oli mentävä autokouluun. Melkein päivittäin joudun kulkemaan 10 kilsaa suuntaansa ja lasten kanssa se on helpompaa omalla autolla kuin linja-autolla. Sitten on harrastuskin joka oikeastaan vaatii ajokorttia, tähän asti olen aina joutunut menemään jonkun kyydissä, mutta nyt voin joskus jopa mennä ihan itsekseni.