kuinka paljon menetyksiä ihminen pystyy kantamaan?

onko siihen joku tietty ra´ja vai onko se niin että jokanen kantaa sen verran kuin on annettu kannettavaksi?

 

No, uskoisin itsemurhien olevan yksi todiste siitä ettei kaikilla voimat riitä siihen mitä on annettu. :/

Kai yksilöllistä minkä kestää. Ja vaikka hengissä olisi ei elämä kaikista tunnu enää elämältä jos kantaa kokoajan menetyksiään mukana.

 

Riippuu ihmisestä. Joku romahtaa koiran menetyksestä, toinen selviää, vaikka menettää koko perheensä kerralla.

Tunnen ihmisen, joka suri koiraansa kuin ihmistä. Ja tunnen naisen, jonka mies tappoi lapset ja itsensä ja nainen perusti uuden perheen muutaman vuoden päästä ihan hyvillä mielin. (ei tietenkään ole unohtanut ekoja lapsiaan, suree ja kaipaa heitä, mutta on päässyt siitä huolimatta masntumatta elämässä eteenpäin)

 

Riippuu ihmisestä. Loppu viimein ainakin omassa lähipiirissä yllättävän paljon sitä kestää ihmiset.

 

Riippuu ihan ihmisestä. Ei siihen paljon muuta voi sanoa...

 

Paljon, mutta ei määräänsä enempää.

 

hmm, heitit vaikean. Ite oon ollu sellaisessa tilanteessa 4-vuotta sitten, että ajateltiin miehen kans että ei selvitä kyllä ja tuntu että mistään ei tuu mitään ja elämä oli yhtä hautajaista, surua ja synkkyyttä. Itse olin jo niiin väsynyt että tuntui että happi loppuu ihan kohta. Silloin en kyllä ajatellut että jokaiselle annetaan vain niin paljon kuin jaksaa kantaa. Olin varma että kuolen. Mutta tässä ollaan. Mutta kysymys oli vaikea.

 

En tiedä vastausta kysymykseen mutta haluaisin vielä lisätä että on kyse siitäkin MITEN menetyksensä kantaa.

 

Jotenkin minä uskon (ja haluankin uskoa), että jokaiselle annetaan vain sen verran kun jaksaa kantaa, mutta ehkä joskus tuo arvio menee pieleen (viitaten ensimmäiseen vastaukseen)...

 

Musta asiaan vaikuttaa hyvin paljon myös se, miten lyhyellä aikavälillä ne vastoinkäymiset tulevat. Jos ei ehdi toipua edellisestäkään kun uusi jo tulee ja prin viikon päästä jo seuraava, niin tilanne on varmasti paljon synkempi kuin jos nuo kolme asioaa olisivat tapahtuneet viiden vuoden välein.

 

vaikken mikään himouskis olekaan niin luulen ettei luoja ihmiselle anna enempää taakkaa kannettavaksi kuin tämä kestää

 

Se on todellakin henkilökohtaista. Siinä missä toinen romahtaa, toinen voi jaksaa vielä raskaampaakin taakkaa.

 

Musta asiaan vaikuttaa hyvin paljon myös se, miten lyhyellä aikavälillä ne vastoinkäymiset tulevat. Jos ei ehdi toipua edellisestäkään kun uusi jo tulee ja prin viikon päästä jo seuraava, niin tilanne on varmasti paljon synkempi kuin jos nuo kolme asioaa olisivat tapahtuneet viiden vuoden välein.

Juu, juuri näin kävi meille....eli peesailen tätä. Puolen vuoden sisällä 3 läheistä kuoli

:'(

 

vaikken mikään himouskis olekaan niin luulen ettei luoja ihmiselle anna enempää taakkaa kannettavaksi kuin tämä kestää

Eipä voi muuta ku peesailla tätä

 

vaikken mikään himouskis olekaan niin luulen ettei luoja ihmiselle anna enempää taakkaa kannettavaksi kuin tämä kestää

Eipä voi muuta ku peesailla tätä

Ihanko te tosissaan uskotte, että vastoinkäymiset on Jumalan antamia? Jos ovat, taidan erota kirkosta, vaikken himouskis olekaan.

 

Esimerkiksi tiedän kaksi erilaista tapausta, joissa menetyksen kohteena oli omat jalat. Toinen tapaus oli aktiivinen metsästäjä, joka ei enää kyennyt näkemään elämää kuin vain takanaan ja ampui itsensä. Toinen oli nuori elämänjanoinen poika, joka muutti palvelutaloon ja otti sen uudenlaisen elämän alkuna. Se, mitä toinen jaksaa kantaa, voi olla toiselle se viimeinen pisara.

 

vaikken mikään himouskis olekaan niin luulen ettei luoja ihmiselle anna enempää taakkaa kannettavaksi kuin tämä kestää

Mites sitten jos ihminen tappaa itsensä, kun ei kestänytkään vastoinkäymisiä? Jos jumala kerran ei anna ihmiselle enempää taakkaa mitä tämä kestää?

 

Paljon, mutta ei määräänsä enempää.

näin ja määrä vaihtelee sit jokaisen kohdalla.

 

Mites sitten jos ihminen tappaa itsensä, kun ei kestänytkään vastoinkäymisiä? Jos jumala kerran ei anna ihmiselle enempää taakkaa mitä tämä kestää?

Jumala ei myöskään hyväksy itsemurhaa. Joten heikunkeikun vaan ja tervetuloa alakerran grillibileisiin.

 

Niin paljon kun on pakko :'(

 

Riippuu ihan ihmisestä. Ei siihen paljon muuta voi sanoa...

peesaan jotkut kestävät yllättävän paljon ja jotkut taas romahtavat hyvin äkkiä

 

Mites sitten jos ihminen tappaa itsensä, kun ei kestänytkään vastoinkäymisiä? Jos jumala kerran ei anna ihmiselle enempää taakkaa mitä tämä kestää?

Jumala ei myöskään hyväksy itsemurhaa. Joten heikunkeikun vaan ja tervetuloa alakerran grillibileisiin.

täällä puhut kuin tietäisit asiasta jotain, tuo on pelkkä uskomus. Miten narsististista julistaa täällä mitä jumala muka hyväksyy ja mitä ei...pikkusieluisia on maailma täynnä.

 

Niin, se on vaikee kysymys. :/

Multa kuoli oman käden kautta (laajasti ajetellen) kaks MULLE sukuu ollutta 2vkon sisään pari vuotta sitte. Itellä oli työttömyyttä ja pieniä lapsia ja kurssi päällä ja voi luoja jotenkin sitä vaan oli pakko jaksaa.

Ja varsinkin kun tuntu, ettei ollu ketään johon turvata.
(Mies on suht huono tunneasiossa... :xmas: )