Kun lapsi (2v.) ei suostu enää syömään leipää eikä puuroa niin mitä aamupalaksi/iltapalaksi?

Eli ei vaan syö enää, saattaa leivästä yhden puraisun ottaa, mutta eihän se sitten pidä nälkää. Mitä muuta sitä voisi aamu- ja iltapalaksi tarjota? Jogurtteja ja viilejä kyllä söisi, mutta en halua niitäkään tarjota joka päivä enkä etenkään useampaa päivän aikana. Muroistakaan ei tykkää ja hedelmät ei oikein sitä nälkää pidä.

Lyö oma pää tyhjää että mitä sitä nyt alkaisi kokeilemaan. Muuten on siis ihan kaikki ruokainen, että ruoka-aikaan syö ihan mitä tahansa annetaan.

 

Puuroa leipäkuoressa=karjalanpiirakkaa?

 

maustamaton jogurtti marjoilla.
rahka.
mitä vikaa viilissä?

 

Miksei joka päivä jogurttia? Maustamatonta+sekaan jotakin Piltin tai Bonan hedelmä-/marjasosetta, hunajaa ja rusinoita. Toimii ja on terveellistä.

 

Annat sitä mitä lapsi haluaa
No ei vaiteskaan, puuroa ja sen kanssa vaikka raastettua päärynää tai omenaa tai hedelmäsosetta tai kiisseliä. jollei maita, niin pois pöydästä. Äkkiähän tuo nuppu alkaa ronklaamaan, kun huomaa että kaikkea tarjotaan vuoron perään.
Kyllä se pian alkaa syömään, kun huomaa että jollei syö, niin sitten vaan iltapesuille ym...

 

No mut hei, se on vasta 2v sen ikäinen syö mitä aikuinen laittaa. Jos ei maistu just silloin, niin seuraavalla kerralla sitten.

 

tytölle ei maistunut yleensä mikään aamupala,puuron syönnin lopetti 1½v. Niin jos ei aamupalaa syönyt oli sitten syömättä,lounas maistuikin sitten hyvin. Nyt päiväkodissa kuulemma syö puuroa hyvällä halulla,hakee yleensä lisääkin .

 

Tarjoaisin silti välillä sitä puuroa, munakokkeli/ munakas on myös terveellistä, keitetyt kananmunat. Tulis ainakin proteiinia.

Vaihda puuroa, esim. riisipuuro uppoaa omiin lapsiini todella hyvin ja säilyy jääkaapissa pari päivää.

 

muista että kaksvuotiaan kuuluukin nirsoilla, se kuuluu kehitysvaiheeseen. älä siis hermoile vaan tarjoile sitkästi vaan niitä ruokia. lisää hedelmävälipala 1½h ennen lounasta niin jaksaa sinne saakka. tekemättä siis asiast mitään numeroa, annat vaan sen hedelmän jos tiedät että lapsella on nälkä.
meillä ruvettiin parivuotiaana keittämään maitoon löysää puuroa, ja lisäämään siihen suolaa, maistui paremmin. kannattaa koittaa välillä myös esim ruispuolukkapuuroa tai vispipuuroa tms.

leipä maistuu lämpimänä paremmin, ruisleivän päälle juustosiivu ja se mikroon parikymmentä sekuntia niin että juusto sulaa leipään kiinni.. maistuu paljon paremmalta.

tarjolle useaa sorttia, vaikka leipää, hedelmä, jugurttia yhtäaikaa tarjolle niin järsii niistä vuorotellen edes jotain.

meillä tuommosta kesti pari kuukautta, sitten kuin taikaiskusta puurot rupes taas maistumaan.

 

No mut hei, se on vasta 2v sen ikäinen syö mitä aikuinen laittaa. Jos ei maistu just silloin, niin seuraavalla kerralla sitten.

Ai syö vai? Ei meillä ainakaan syö.

 

Minä annoin jogurttia, viiliä, leipää, hedelmiä, puuroa, karjalanpiirakkaa, kaikenlaista vaihtelevasti.

Ja lapset joko söi tai olivat syömättä. En jaksanut stressata, kun ei terve lapsi itseään nälkään tapa.

 

No mut hei, se on vasta 2v sen ikäinen syö mitä aikuinen laittaa. Jos ei maistu just silloin, niin seuraavalla kerralla sitten.

juu meilläkin on tämmönen sääntö kyllä, sen vuoksi tarjoankin yhtäaikaa useaa eri sorttia niin ei sorru siihen että jos yks ei kelpaa niin tarjoaa muuta. ja se että lapsi syö kunnollisen aamupalan on aikuiselle aikamoinen mukavuustekijä ettei tarvi tunnin päästä puistossa kuunnella märinää ja kitinää kun on nälkä. tokihan se lounas sitten maistuu, mutta ei se auta siihen että seuraava aamupala taas jätetään syömättä.

 

Kokeiles suklaata, vaahtokarkkeja, sipsiä ja jäätelöä... Kieltämättä aika hurjalta kuulostaa, että jo 2v. päättää mitä ei syö. Mites parin vuoden päästä?

Kyllä se lapsi sen puuron tai leivän syö jos nälkä on. Yksikään lapsi ei itseään nälkään tapa, jos ruokaa on edessä.

 

Meillä auttoi myös että venyttiin vähän aamupalan syöntiä, mutta edelleenkin on aamuja jolloin ei kertakaikkiaan suostu syömään aamulla mitään Mutta ihmeitä en ole alkanut tarjoamaan, jos ei ole syönyt sitä mitä on aamupalaksi laitettu ( puuroa, leipää, jogurttia tai hedelmiä). Seuraavalla aterialla maistuu jo...

 

No meillä ei ole mitään vaihtoehtoja. Etenkään jos kyseessä on 2 vee. Omassa kodissaan voivat sitten syödä mitä lystää mutta meidän katon alla syödään sitä mitä nokan eteen laitetaan. Tai ollaan ilman. Johan alkaa maistumaan

 

meidän 2-vuotiaalle ei enää maistu nuo maustamaton rahka/jugurtti - piltti/marja yhdistelmät. Puurokaan ei enää uppoa joten en sitä väkisin tarjoa kun syö sitä 2 kertaa päivässä päiväkodissa. Usein syö pelkän leivän ja maidon. Välillä sitten kananmunaa, leikkeleitä, karjalanpiirakkaa. kovin on ronkeliksi muuttunut.

 

Meillä syödään paljon jugurtteja ja banaania. Ne on ihan peruskauraa täällä.

 

Meillä ei aina puuro uppoo, mutta jogurtin sekaan kaurahiutaleita ja vaik marjoja tai jotain, niin maistuu ja saa kuituakin!

 

Meijän tyttö 1v 3kk on myös jo aikoja sitten "lopettanut" puuron syömisen. Ei vaan syö. Weetabix (vai kirjotetaanko se edes noin) on otettu puuron tilalle ja sitä syödään aamulla ja illalla! Sekaan esim. jugurttia. Ja lisänä syö vaikka banaania, päärynää, omenaa, viinirypäleitä yms. Ja karjalanpiirakkaa + juustoa mutta jos noita ottaa niin yleensä jää weetabiksit syömättä, kun mahaa tulee jo täyteen.

 

Ai syö vai? Ei meillä ainakaan syö.

Kyllä syö kun nälkä tulee, kokeile

 

Minä en kyllä käsitä miten tuo syöminen voi olla toisille joku ihmeen kurituksen aihe. "Meillä on aina puuroa, jos ei syö, niin on syömättä". Miksi aikuinen ihminen saa valita mitä syö, mutta lapsen on aina vedettävä sitä puuroa? Ja ei, en tarkoita, että sitten syötäisiin vaan karkkia. On se nyt vaan ihan selvä asia, että kyllä se puuro voi tökkiä ihan ketä vain, jos sitä aamuin illoin tarjotaan. Ja aika surullista, että siitä tulee sitten vallankäytön väline ja lapsi laitetaan vaikka nälissään nukkumaan, "kun ei kerran kelpaa".

 

..........

 

[QUOTE="huh";24819584]Minä en kyllä käsitä miten tuo syöminen voi olla toisille joku ihmeen kurituksen aihe. "Meillä on aina puuroa, jos ei syö, niin on syömättä". Miksi aikuinen ihminen saa valita mitä syö, mutta lapsen on aina vedettävä sitä puuroa? Ja ei, en tarkoita, että sitten syötäisiin vaan karkkia. On se nyt vaan ihan selvä asia, että kyllä se puuro voi tökkiä ihan ketä vain, jos sitä aamuin illoin tarjotaan. Ja aika surullista, että siitä tulee sitten vallankäytön väline ja lapsi laitetaan vaikka nälissään nukkumaan, "kun ei kerran kelpaa".[/QUOTE]

Jännä näkemys sinulla (tosin vain minun mielestäni), itse olen eri mieltä

Aikuisen tulee olla se joka asettaa rajat ja normit joiden sisässä toimitaan. Lapselle voi vaihtelevasti antaa (ja tuleekin antaa) erilasia aamu/iltapaloja. Mutta ei se todellakaan tarkoita sitä että kun lapsi ei kerran syö kaurapuuroa tai kahteen kertaan, niin sitä ei sitten enää tarjota.

Ei se ole vallan käyttöä jos lapselle annetaan puuroa iltapalalla ja siitä kieltäytymisen seurauksena menee nukkumaan vähemmän syöneenä. se on rajojen asettamista. lapsi syö jos on nälkä. se on varma juttu. Mikäli lapsi oppii siihen että eteen tuodaan jos jonkinnäköistä pöperöä niin tokihan hän oppii itse siihen "vallan käyttöön".

kummi laspeni tekee tätä. ennen söi hyvin about kaikkea mitä tarjottiin, oli reipas maistamaan jne. Nykyää nirsoaa ihan joka asiasta (jos syö lautasen tyhjäksi, tekee siitä tosi ison numeron "katsokaa söin kaiken"). Lapsen vanhemmat sanovat että kun on muuten niin helppo ja kiltti niin eivät viitsi tuollaisesta asiasta kättä vääntää. Kun lapsi on minun kanssani, minun luonani, mammalassa tai olemme hiellä riittää että katson kysyvästi häneen ja hän syö nirsoilematta. Tällä en tarkoita että hän pelkäisi minua, tulee minulle yökylään mielellää, usein kyläillessään pyytää saada jäädä yöksi.Hän vain tietää että minulla on tietyt tavat (rajat/säännöt, puhumme tavoista). Ruokaa voi ottaa maistiaisen jos ei ole varma pitääkö siitä, aina saa lisää. kaikkea maistetaan. JOPA MINÄ MAISTELEN ASIOITA JOISTA EN TODELLAKAAN PIDÄ JOS HÄN ON PAIKALLA JA NIITÄ ON TARJOLLA. meillä kyläillessään hän tietää itse korjata lelut tms pois, mutta kotona ja mammalassa kuulemma patistetaan ja patistetaan, kunnes lopulta äiti korjaa. En ole koskaan pakottanut häntä syömään mitään mistä ei pidä, ollaan maistettu yhdessä. Hän tietää ettei saa muuta kuin sen mitä on tarjolla, ja jos ei pidä ruoasta niin ehkä välipala maittaa paremmin tms. eikä hän ikinä ole nälässä viurunut, paitsi kotona

 

Niin. Rajat voi olla myös sellaiset, että lapselta esimerkiksi kysyy: "syötkö tänään iltapalaksi puuroa vai leipää"? Silloinkin vanhempi on se, joka vaihtoehdot määrittää, mutta lapsen ei tarvitse itku kurkussa nälkäänsä syödä sitä ruokaa, mikä sinä iltana ei vaan maistu.

 

.