Kun nainen tulee raskaaksi, unohtaako se että muillakin ihmisillä on elämää?

Että muillekin sattuu hyviä ja huonoja asioita, vaikka hän itse onkin onnellisesti raskaana.
Että maailma on ihan samanlainen paikka edelleen, vaikka vatsa jo vähän pömpöttää.
Että hän ei ole maailman ensimmäinen raskaana oleva, eikä täten kaikkea tarvitse niin yksityiskohtaisesti kertoa.
Että voisi olla kiinnostunut läheistensä asioista edelleen, mikäli haluaa ne ihmiset lähellään pitää vielä silloinkin kun vauva on jo syntynyt.

 

Että muillekin sattuu hyviä ja huonoja asioita, vaikka hän itse onkin onnellisesti raskaana.
Että maailma on ihan samanlainen paikka edelleen, vaikka vatsa jo vähän pömpöttää.
Että hän ei ole maailman ensimmäinen raskaana oleva, eikä täten kaikkea tarvitse niin yksityiskohtaisesti kertoa.
Että voisi olla kiinnostunut läheistensä asioista edelleen, mikäli haluaa ne ihmiset lähellään pitää vielä silloinkin kun vauva on jo syntynyt.

muistavathan ne läheiset kuitenki kuinka ainutlaatusessa tilassa raskaanaoleva nainen on? Kyllähän se raivostuttaa jos ei muusta puhu mutta raskaus kestää vaan sen 9kk...

 

Mä oon enemmänkin sitä mieltä, että kun nainen SYNNYTTÄÄ hän hetkeksi unohtaa, ettei kaikkia kiinosta vauvan tämänaamuisen kakan koostumus jne. mutta se sallittakoon tuoreelle äipälle.

 

Vallankin kun on ensimmäistä kertaa raskaana, niin tulevalle äidille voitaisiin suoda tiettyjä "oikeuksia", onhan raskaus itsekullekin aivan ainutlaatuinen tapahtuma, kyllä ympäröivä maailma tulee aivan tarpeeksi pian, viimeistään synnytyksen jälkeen eteen.

 

Kyllä tosiystävät jaksaa kuunnella sitä raskaushössötystä niin kauan kuin sitä kestää.Vai käykö kateeks? B)

 

Kyllä tosiystävät jaksaa kuunnella sitä raskaushössötystä niin kauan kuin sitä kestää.

:wave: totta kai se raskaana olea on täynnä mahaansa.kuuluunkin olla.

 

Vai käykö kateeks? B)

Ei todellakaan!!
Mutta kun itselle on sattunut lyhyen ajan sisällä sekä iloinen että surullinen asia, ja toinen ei ole kiinnostunut kuin raskaudestaan niin kyllähän se jurppii

 

:attn:

 

Vai käykö kateeks? B)

Ei todellakaan!!
Mutta kun itselle on sattunut lyhyen ajan sisällä sekä iloinen että surullinen asia, ja toinen ei ole kiinnostunut kuin raskaudestaan niin kyllähän se jurppii

Juu, kyllä toisenkin asioista pitää kiinnostua, vaikka kuinka oisit itse raskaana! Ystävyys on kuitenkin vuorovaikutusta!

 

Aika hyvin olen pitänyt ainakin itse huolen, että muustakin puhutaan.

Samalla tavalla se nyppii sitä odottajaa/ äitiyslomalaista, jos joku esim. kaveri soittaa tai töistä ja puoli tuntia saa kuulla vaahtoamista työpaikan asioista ja sitten onkin jo kaamea kiire lopettaa eikä yhtään koko puhelun aikana kysytä, että mites se vauva.

 

Sleepyhead; ensimmäinen joka on samaa mieltä kanssani

 

sama se on ihmisillä joilla on uusi koira,maailmaan ei sillä hetkellä muuta mahdukaan.

 

Mun on pakko myöntää että kyllä mun ajatukset ovat nyt hyvinkin paljon (jo huimasti kasvavan) vatsani ympärillä. Kyllä mä nyt muitakin kuuntelen toki, mutta jos itse voisin päättää niin kyllä mä vain ja ainoastaan raskaudestani puhuisin .

 

jos itse voisin päättää niin kyllä mä vain ja ainoastaan raskaudestani puhuisin .

 

No en todellakaan puhu kokoaikaa raskaudesta.Välillä vähän muutakin ajateltavaa pitää olla..

 

Ekalla kertaa taisin hiukka innostua :ashamed: kun oli niin uutta ja ihanata

Tokassa raskaudessa sitä olis hyvin mielellään puhunut kaikkea muuta- mutta jo vain kaikki muut oli ärsyttävän kiinnostuneita mun 'tilastani'. Ei auttanu vaikka itte koitti aihetta vaihtaa :headwall:

 

no, onhan se toki niin että naisen tuleekin olla ns. sisäänpäinkääntynyt raskaana ollessaan ja varsinkin raskauden edetessä. se valmistaa naista äitiyteen.

mutta kyllä mieki kavereitteni kanssa muustaki keskustelin ku vaan mahastani, teki välillä ihan gutaaki jutella ihan muita asioita ku kuitenki sen mahansa kanssa on 24/7