Kun toinen lapsi saapuu, kokemuksia

Saatiin siis tietää, että meille tulee toinen vauva ja haluaisin kysyä kokemuksia, että kuinka pärjää 2 lapsen kanssa kun ikäeroa on n. 1v 3kk? Ei pelota, mutta on jo nyt vähän semmonen "voi luoja mitä tästä tulee" olo Perheeseen kyllä mies kuuluu, mutta on päivät töissä joten pääsääntöisesti arjen pyöritys jää minulle Voiko tuon ikäisellä jo mustasukkaisuutta uudesta vauvasta? Miten olette hoitanut vaunulenkit ja kauppa käynnit? Kiitos jos joku viitsii valaista arjestaan

 

Kaksoskärryillä joka paikkaa
Meijän tyty osas jo osottaa mustasukkaisuutta 1,6v ikäeroa möksötti ha kiukuttelu

 

Oli pakko ostaa toine autoki, se vast tuskaa o kaksoskärryjen kaa mennä bussii

 

Meillä oli isompi ikäero eli 2v 1kk, mutta vastaan silti. Itse ajattelin loppuraskauden kremppojen aikana, että menköön vaikka kaksi viikkoa yli, kyllä se kahden vauvan kanssa on varmasti pahempaa kuin tämän mahan ja yhden kanssa. Kun vauva sitten syntyi, niin varmaan ensimmäiset kolme kuukautta oli melko helppoa, koska (ainakin meidän) vauva nukkui päivisin tosi paljon ja itsellä oli hyvä olo, kun maha oli poissa. Meillä oli sisarusrattaat, joissa lapset oli vierekkäin, ja isompikin pääsi hyvin nukkumaan niissä.

Meillä alkoi klassisesti isomman mustasukkaisuus siinä vaiheessa kun pienempi alkoi liikkua. Nyt kun kuopus on kohta vuoden, on meno aika villiä välillä, mutta nyt tähän sählinkiin on jo tottunut ja jos lähtee vaan yhden kanssa liikenteeseen, tuntuu se lomalta.

Alkua ei siis oman kookemukseni mukaan kannata pelätä ja sitten kun homma muuttuu liikkumisen myötä hankalammaksi, olet jo kokonut kahden lapsen äiti.

Tsemppiä ja onnea!

 

Meillä on lapsilla 1v 5kk ikäeroa. Mustasukkisuutta ei juur ollu ennenku lähempänä 2v ikää, sekin lähinnä sellasta uhmakasta huomionhakemista(käympä ohikulkiessa läimäsemässä veljeä) aika helppo katsia pois tuommonen käytös.
Arki sujuu ihan mallikkaasti, se pitää hyväksyä että valtaosa päivästä kuluu erilaisissa hoitotoimenpiteissä, syöttämisessä jne. Ja se pitää muistaa että 1v3kk on niin pieni että sen pitää päästä syliin silloinkun se haluaa(vaikka kesken pienemmän imetyksen) se pitää vaan hyväksyä että sun syliin mahtuu aina kaks lasta ja aina saa tulla. Kun se isompi tuon oppii niin ei sillä oo sitte niin suurta tarvetta hakeakkaan sitä huomiota, käy välillä pyörähtämässä sylissä ja jatkaa taas leikkejään.
Vaunulenkillä ei juuri kahden kaa käyny, kai se ois onnistunu yhtä hyvin. Aamupäivät vietettiin puistossa esikoisen kanssa pienemmän nukkuessa vaunussa. Yli ylsvuotias kun haluaa käppäillä ja leikkiä hiekkalaatikolla jne. Illansuussa sitte mahdollisesti toinen ulkoilu miehen tultua kotiin.

 

no meillä juurikin tuo ikäero eli vuosi ja kolme kuukautta. Varsinainen mustasukkaisuus ei niinkään ollut alkuun se ongelma, vaan se että vuoden ikäinen ei vielä ymmärrä miten vauvaa tulisi kohdella. Olis mielellään hoitanut jne mutta otteet on sen verran kovakouraiset ja saattoi ajattelemattomuuksissaan vaikka könytä vauvan päälle, jos silmä vältti eli oli vahdittava ihan koko ajan ettei vahingoita vauvaa. Ja kuten joku kuvasikin vauva aika oli aika sujuvaa siihen asti kun vauvakin alkoi liikkumaan, siinä vaiheessa sitten alkoi tappelut leluista jne.

suoraan sanottuna kaksi aikuista oli täystyöllistettyjä koko ajan ..en todellakaa tiedä miten olisin jaksanut jos mies ei olisi ollut kotona päivisin. Tosin ehkä mä sitten vaan olen hyvin väsyväistä sorttia, kun monet äidit vaan kehuu miten helppoa ja mukavaa elämä on kahden pienen kanssa. minusta se on ollut mukavaa kyllä, mutta vaativaa ja raskasta.

 

Hienosti menee! Vain eka puoli vuotta ehkä semmosta aikaa, jota ei myöhemmin kovasti muistakaan. Lapsista parin vuoden päästä toisilleen seuraa. Meillä nelosen ja vitosen välissä 1v4kk, ja mainiosti meni..(näin reilun kymmenen vuoden jälkeen, kun muistot kultaantuu, heh), ja meillä oli myös 11,8 ja 5-v lapset niiden kahden lisäksi.. Hyvin tulette pärjäämään<3

 

Kiitos vastauksista! Aika touhuamiseltahan tuo kuulostaa, mutta kaippa meidät naiset on ohjelmoitu pärjäämään vaikka viiden lapsen kanssa Juuri tuon pienen ikäeron takia haluttiin toinen pian, koska luulisi, että tuon ikäinen olisi enemmän innoissaan vapaudesta liikkua kuin uudesta tulokkaasta, toki lapset on erilaisia ja oma luonteisia mutta jos muut on pärjännyt niin enköhän itsekin eihän nuo ole kun pieniä niin lyhyen ajan

 

Meillä ikäeroa 1v5kk. Mustasukkaisuutta ei ollut yhtään, ei siis yhtään. Poika ja tyttö. Olivat heti parhaat kaverit keskenään. Taapero vaan mukaan kaikkeen mitä vauvankin kanssa tehdään. Imetyksen aikana luin isommalle. Vaipat vaihdettiin yhdessä, unirytmi samaksi jne. kaksostenrattaat ehdottomasti pitää olla. Ovat edelleen parhaat kaverit, kun ovat 6v ja 7v <3 <3

 

Voikos noissa kaksosrattaissa pitää niin pientä joka ei vielä itse istu? No meille luvattu nyt poikaa ja eka oli tyttö, onhan se hyvä kun on pieni ikäero niin ei tarvi itse koko ajan olla leikkimässä kun sisaruksen kanssa melko varmasti viihty, kun pienestä tottuu, että täällä asuu toinenkin heppu