kun tuntuu, että ollaan tultu avioliitossa loppuun, eikä yhteistä suuntaa näy

tuntuu kuin oltais kasvettu erilleen... mies ei ole ilman riitaa valmis keskustelemaan mistään..

tuntuu, että olen korviani myöten tätä suhdetta. en ole enää onnellinen.. tuntuu, että istua möllötämme toisiamme, mutta emme ole yhdessä.. emme juttele, harvoin nauramme..

mies kiristelee hampaitaan joka asiasta lapsille, minun tehtävänä on hoitaa kaikki kotityöt..

ehkä ongelma on se, ettei mieheni kasva ikinä aikuiseksi..ei jaa vastuuta, tekee asioita ajattelematta muuta perhettä..

mies on aloittanut kolme koulua, kaikki jättänyt kesken.. hänen mielestään hänellä ei ole velvollisuutta käydä koulu/ hakea töitä. jos valitan niistä, mies sanoo, että painu ite töihi.. koti-isäksi ei kuitenkaan suostu.. meillä siis pieniä lapsia..

myönnän, olen vuosikausia yrittäny nähdä kaiken kirkkaampana kuin mitä asiat todellisuudessa ovat.. olen syyttänyt itseäni monesti epäonnistuneesta liitosta..

olen aina ollut sitä mieltä,että olemme yhdessä, kunnes kuolema meidät erottaa, mutta nyt en enää tiedä.. tuntuu,e ttei tällä suhteella olee enää mitään annettavaa minulle..

ja kaiken lisäksi tämä ainainen ahdistus on aiheuttanut minulle takaisin syömishäiriön, josta luulin tällä kertaa selvinneeni.. en vaan jaksa enää..

 

voi : ( voimia!

 

Parisuhdeterapiaa, -kursseille tai leirille! Kun kaikki mahdollinen on avioliiton säilymisen eteen tehty voi vasta sanoa, että mitään ei ole tehtävissä ja harkita eroa. Avioliittoa pitää hoitaa, kun se sairastuu, haetaan lääkettä. Joskus jopa useita eri lääkkeitä, jos heti ei tehoa!

 

Kuulostaa ikävältä. Ei auta kuin laittaa kantapäät vastakkain ja molemmille uusi suunta.

 

Meillä on vain yksi elämä.Sinulla on jo lapset huollettavana,ei sinun tarvits miestä enää huoltaa.Ei kun nokka kohti uutta =)

 

Parisuhdeterapiaa, -kursseille tai leirille! Kun kaikki mahdollinen on avioliiton säilymisen eteen tehty voi vasta sanoa, että mitään ei ole tehtävissä ja harkita eroa. Avioliittoa pitää hoitaa, kun se sairastuu, haetaan lääkettä. Joskus jopa useita eri lääkkeitä, jos heti ei tehoa!

miestä ei kiinnosta lähteä minnekään terapiaan.. kun ite aikoinani jouduin käymään masennuksen ja syömishäiriön takia terapiassa, mies ei kovin kannustava ollut.. riitojen tullen otti esiin sen, kuinka olen sairas ja joudun juoksemaan terapioissa, ettei minulla kaikki ole kohdallaan..

lähiaikoina oli nuorimmaisemme eka rokotus. pyysin miestä käyttää lapsen neuvolassa, kun minulle tekee pahaa katsoa sitä rokotusta, ni mies käski minun sinne painua, äitin velvollisuus on käyttää lapset lääkärissä.. ja tänään kun lapsellanmme meni onkikoukku pahasti jalkaan ni sanoin miehelle, että käyttäisi lapsen lääkärissä ni eiköhän mies käskeny taas minun painua, ei kuulemma ole miehen tehtävä..

 

Parisuhdeterapiaa, -kursseille tai leirille! Kun kaikki mahdollinen on avioliiton säilymisen eteen tehty voi vasta sanoa, että mitään ei ole tehtävissä ja harkita eroa. Avioliittoa pitää hoitaa, kun se sairastuu, haetaan lääkettä. Joskus jopa useita eri lääkkeitä, jos heti ei tehoa!

miestä ei kiinnosta lähteä minnekään terapiaan.. kun ite aikoinani jouduin käymään masennuksen ja syömishäiriön takia terapiassa, mies ei kovin kannustava ollut.. riitojen tullen otti esiin sen, kuinka olen sairas ja joudun juoksemaan terapioissa, ettei minulla kaikki ole kohdallaan..

lähiaikoina oli nuorimmaisemme eka rokotus. pyysin miestä käyttää lapsen neuvolassa, kun minulle tekee pahaa katsoa sitä rokotusta, ni mies käski minun sinne painua, äitin velvollisuus on käyttää lapset lääkärissä.. ja tänään kun lapsellanmme meni onkikoukku pahasti jalkaan ni sanoin miehelle, että käyttäisi lapsen lääkärissä ni eiköhän mies käskeny taas minun painua, ei kuulemma ole miehen tehtävä..

Jos miehellä on noin kivikautiset siitä mikä on sukupuolten työnjako liitossa, niin tokase seuraavan kerran sille, että eikö se ole sitten miehen velvollisuus elättää perhe (ainakin tuollasessa ajattelumallissa)...

Kuulostaa siltä, että tekis aika tervettä miehelle lopettaa lapsellinen kiukuttelu ja alkaa miettiä miten aikuset käyttäytyy. Nyt otat asumuseron jos ei muu enää auta, sanot miehelle suoraan, että jos ottaa itteään niskasta kiinni niin voit harkita vaikka yhteen palaamista. Muuten saa alkaa miettiä ihan oman taloutensa hoitamista.

 

Täytyy sanoa, että kuulostaa minusta vahvasti siltä että olet ottanut kaikkea muuta kun valioyksilön mieheksesi. En huolisi tuollaista, vaikka olisi maailman ainoa mies!

 

Täytyy sanoa, että kuulostaa minusta vahvasti siltä että olet ottanut kaikkea muuta kun valioyksilön mieheksesi. En huolisi tuollaista, vaikka olisi maailman ainoa mies!

kun suunniteltiin lapsia, oli puhe,että molemmat osallistuu arkeen.. kotitöitä on aina ollut huono tekee, mutta luulin, että oppisi niitä ajan kanssa tekemään.. mutta ei ni ei..

tuntuu kyllä, että minulla on kolmen lapsen sijasta neljä lasta täällä ja mies niistä vaativin..

 

Meillä on vain yksi elämä.Sinulla on jo lapset huollettavana,ei sinun tarvits miestä enää huoltaa.Ei kun nokka kohti uutta =)

Uutta matoa koukkuun tai sitten ei. =)

 

Mä olenkin ihan vasta juuri miettinny että missä kohtaa voidaan sanoa että lyökää reilusti hanskat tiskiin. Tuntuu että saa tapahtua aika kauheita ja olot mennä kamalaksi ja elämä solmuun, aina vaan että no juttelette, keskustelette ja menette terapiaan. Laittakaan yhteen lauseeseen että milloin ja mikä on se asia joka on merkki siitä että ei enää?