yhen ainuan kerran on tämmönen tapaus tullu eteen etten kyenny muutaku tuijottamaan suu auki haltioituneena... edinburghissa, vuonna 1998 syksyllä, bussipysäkillä neuvoa tuli kysymään semmosilla kauriinsilmillä varustettu nuori mies että jopa mie, joka kälkätän sujuvasti monella kielellä, jäin sanattomaksi. sanoin vaan että ompas kauniit silimät. kaverini kanssa siis aivan sumeilematta suoraan suu auki tuijotettiin. pyydettiin tietenki anteeksi törkeetä käytöstämme ja sain siinä sitte neuvottuaki sitä jätkää.
mutta herranen aika mikä herkku hän oli... käsittämätön...
viimeks oon ollu ihan haltioitunu yhen herran hiuksista. istuttiin kävelykadulla kaverini kanssa ja syötiin patonkeja ku ohi käveli pitkä mies nahkahousuissa ja jestas miten kauniit pitkät hiukset sillä oli... laineikkaat, kiiltävät, tummat ja AUKI! en yhtään tiiä miltä se jätkä näytti kun tuijotin vaan hiuksia. enkä jääny sanattomaksi sillä kertaa