Kuukautiset vai...

Eli lääkkeellinen tyhjennys aloitettu 24.3, vuotoa seuraavasta päivästä viime viikkoon (viime viikolla niukkaa, valkovuodon kaltaista mutta ruskeaa ). Tällä viikolla valkovuotoa jo pari päivää ilman verta. Eilen vatsakipuja, tänään menkkamaiset kivut (selkää juilii ja maha sekaisin ) ja verinen vuoto alkanut niukkana (vielä ). Voiko nämä nyt olla jo kuukautiset, vai onko vuoto vielä lääkkeellisen tyhjennyksen jälkeistä... Kellään kokemusta?
 
Mä en muista mitä noista kuukautisista siinä lapussa sanottiin, mut jos sanottiin noin niin vois sopiakin. Ja kyllähän se mulle toki kävisi, että näin pian alkaisi :D Mutta pistää kyllä vähän ihmettelemään, kun tosiaan maksimissaan kolme päivää ilman verta ja nyt jo muka kuukautiset :eek: Ihan kyllä on tosiaan menkkamaiset oireet ollu koko päivän ja vuotokin on jo muuttunut niukasta verisemmäksi :) Mites sulla Champion vointi, joko alkaa elämä voittaa?
 
Lilein: Mullehan ei lääkkeellistä koskaan tehty, mutta mun kaks viime kiertoa ollut tosi lyhyitä eli 20-21 päivää. Ja niiden välissä oli vain 4-7 vuodotonta päivää eli menkkoja myös veikkaisin :D
 
Kiitos krizze :) Niin, keskenmenon jälkeen (olkoon nyt spontaani, lääkkeellinen tai kaavinta ) nyt yleensäkin taitaa mennä vähän sekaisin tää hommeli :D Vielä ei näy kyllä mitään "runsaita" keskenmenon jälkeisiä kuukautisia... mut kyllä nyt vähän ihan normi kuukautisilta vaikuttaisi. Tämänhän jälkeen sais sitten virallisesti alkaa oikeen yrityksenkin, ei kyllä yhtään innosta... jotenkin masis olo jäi tästä, toivotaan että kesä ja aika korjais oloa :|
 
Lilein: Joo, taitaa tosiaan useimmilla muuttua kierto ainakin väliaikaisesti km:n jälkeen, pitempi/lyhempi kierto, niukemmat/runsaammat kuukautiset, enemmän/vähemmän kipua jne. Täällä vaikuttaisi kierto olevan pitenemään päin eli kaks kiertoo meni palautuessa. Ja kuulostele vaan omia tuntojasi sen uuden yrityksen suhteen, itse sen parhaiten kuitenkin tiedät koska olet valmis, meni siihen sitten viikkoja tai kuukausia :hug: Me ollaan jo enemmän/vähemmän yritetty uudelleen, vaikka tunnetilat olikin välillä sekavia, mutta eipä mitään ole vielä tapahtunut, ehkä hyvä niin, en jaksaisi toista km:a ihan heti perään.
 
LILEIN kyllä tää tästä on jo voitoksi muuttunut ja en itkekkään ihan joka päivä. Kaikki on hyvinjos en lue mitään runoja tai kuule lasten cd:ltä maan korvessa kulkevi lapsosen tie tms. kappaleita. Ja radiosta itää tulla vaan ilosta musaa tai muuten parun täällä heti. Mieli siis on herkkänä vaikka muuten on hirveän hyvä olla. Taitaa kuitenkin vielä olla hormoneja elimistössä :/
 
Champion: Tuo kuulostaa niin tutulta.. parkuminen joka asiasta.. mää oon saanut vihdoin viettää melkein kaks viikkoo aikaa, jolloin ei tarvi enää pelätä että pillittää joka asiasta. Oli se aikamoista kun mieskään ei uskaltanut sanoa että rakastaa kun jo vollasin täysiä.. eli ihan hormooneiden piikkiin menee.. toivottavasti pikkuhiljaa helpottaa sullakin :hug:
 

Yhteistyössä