Eikä tästä ole epäilystäkään, en ole ahdistunut siitä.
Mielenkiinnosta kysyn nyt asiasta "nirsoileva lapsi". Se ei ole mikään valtava ongelma, siis. Hän on pyöreä ja kasvaa, tosin hitaasti. Mutta se ei ole mikään ihme, kun sisaruksia katsoo.
Lapsi olisi herkkusuu, joka söisi vain makeaa ja ehkä pastaa ja jauhelihaa tomaattikastikkeella (plus parhaat palat äidin, isän ja sisarusten lautasilta), jos saisi vapaasti päättää. Maanantaina maistunut ruoka ei kelpaa tiistaina, yökkää ja saa itkupotkuraivarit. En yleensä ota tästä erityistä stressiä, mutta se ärsyttää toisinaan, että näkee lapsen olevan nälkäinen ja siksi kiukkuinen, mutta kuitenkaan ruoka ei "kelpaa", sitä ei halua maistaakaan. En pakota enkä tee asiasta numeroa.
Kuitenkin joskus lukee juttuja siitä, miten perhe kun vain päättää, että kaikki lapset syövät puuroa aamulla, sitä syödään. No me tarjoamme yleensä puuroa, se maistui noin 14kk ikään vaihtelevasti, sitten alkoi alamäki. Me muut emme syö puuroa, eli se tulee vain pienimmälle. On tylsää laittaa sitä yhdelle roskikseen ja on tylsää katsoa nälkää raivoavaa lasta. Joskus puuro kuitenkin uppoaa. Jos lapsi ei aamupalaa syö, tarjoan sitten maitoa jonkin verran ja seuraavan sapuskan aiemmin. Muroja on saanut joskus, syö vaihtelevasti, samoin leipää. Herkut menisi aina, mutta sille linjalle ei lähdetä. Kerran kuulin äidistä, joka yhdenkin lapsen nirsoillessa keittää koko loppuviikon vain puuroa, niin vikinää ei enää kuulu. Sekin kuulostaa vähän hassulta.
Miten teillä muilla syömiset? Onko esim. puuropakkoa? Meillä takuuvarmimmin maistuisivat ällömakeat ja keksit, marmeladileipä, mutta kun sille linjalle en halua lähteä, niin tarjoillaan ruokaa roskikseen aika paljon.
Lapsi 1v4kk.
Mielenkiinnosta kysyn nyt asiasta "nirsoileva lapsi". Se ei ole mikään valtava ongelma, siis. Hän on pyöreä ja kasvaa, tosin hitaasti. Mutta se ei ole mikään ihme, kun sisaruksia katsoo.
Lapsi olisi herkkusuu, joka söisi vain makeaa ja ehkä pastaa ja jauhelihaa tomaattikastikkeella (plus parhaat palat äidin, isän ja sisarusten lautasilta), jos saisi vapaasti päättää. Maanantaina maistunut ruoka ei kelpaa tiistaina, yökkää ja saa itkupotkuraivarit. En yleensä ota tästä erityistä stressiä, mutta se ärsyttää toisinaan, että näkee lapsen olevan nälkäinen ja siksi kiukkuinen, mutta kuitenkaan ruoka ei "kelpaa", sitä ei halua maistaakaan. En pakota enkä tee asiasta numeroa.
Kuitenkin joskus lukee juttuja siitä, miten perhe kun vain päättää, että kaikki lapset syövät puuroa aamulla, sitä syödään. No me tarjoamme yleensä puuroa, se maistui noin 14kk ikään vaihtelevasti, sitten alkoi alamäki. Me muut emme syö puuroa, eli se tulee vain pienimmälle. On tylsää laittaa sitä yhdelle roskikseen ja on tylsää katsoa nälkää raivoavaa lasta. Joskus puuro kuitenkin uppoaa. Jos lapsi ei aamupalaa syö, tarjoan sitten maitoa jonkin verran ja seuraavan sapuskan aiemmin. Muroja on saanut joskus, syö vaihtelevasti, samoin leipää. Herkut menisi aina, mutta sille linjalle ei lähdetä. Kerran kuulin äidistä, joka yhdenkin lapsen nirsoillessa keittää koko loppuviikon vain puuroa, niin vikinää ei enää kuulu. Sekin kuulostaa vähän hassulta.
Miten teillä muilla syömiset? Onko esim. puuropakkoa? Meillä takuuvarmimmin maistuisivat ällömakeat ja keksit, marmeladileipä, mutta kun sille linjalle en halua lähteä, niin tarjoillaan ruokaa roskikseen aika paljon.
Lapsi 1v4kk.