Moi!
Itselläni ei ole asiasta kokemusta, ystävältäni on kyllä leikattu munasarja kysta. Googlasin vähän ja näyttää tuo hoito riippuvan minkälainen kysta on kyseessä. Tässä tietoa, toivottavasti auttaa ja kovasti tsemppiä!!:
Hyvänlaatuiset munasarjakasvaimet
Munasarjojen rakenteen monipuolisuuden sekä sukukypsän iän toiminnallisen vilakkauden vuoksi munasarjoissa on hyvin monenlaisia hyvän- ja pahanlaatuisia kasvaimia. 85% kaikista munasarjakasvaimista on hyvänlaatuisia. Pahanlaatuisia kasvaimia on kuitenkin kaikissa ikäryhmissä. Ennen murrosikää kasvaimet ovat yleensä neoplastisia, ja ne ovat itusolukasvaimia lukuunottamatta pääsääntöisesti hyvänlaatuisia. Menarken ja menopaussin välisenä sukukypsänä aikana erilaiset toiminnalliset ja tulehdukselliset munasarjakasvaimet ovat tavallisimpia. Iän karttuessa munasarjakasvainten pahanlaatuisuuden todennäköisyys kasvaa niin, että yli 50-vuotiailla todetuista munsarjakasvaimista noin puolet on pahanlaatuisia.
Munasarjakasvaimia on luokiteltu histopatologisiin, hormonaalisiin sekä pahanlaatuisuttaa mittaavin perustein eri ryhmiin. Kasvaimet voidaan jakaa kahteen suureen ryhmään: 1) ei-neoplastiset ja 2) neoplastiset (kasvainmaisest) munasarjakasvaimet.
Ei-neoplastiset munasarjakasvaimet
Follikkelikysta (cysta folliculi ovarii) on toidessa tai molemmissa munasarjoissa esiintyvä ohutseinäinen, kirkasta nestettä sisältävä rakkula, joka on yleensä muutaman senttimetrin, harvoin yli 8 cm:n läpimittainen. Joskus munasarjoissa on useita pieniä kystia. Follikkelikysta, joka syntyy siten, että kypsyvä follikkeli ei puhkea, on aina hyvänlaatuinen. Yleensä ne ovat oireettomia ja löytyvät sattumalta. Jos kysta kiertyy varren ympäri (torsio) tai siihen tulee verenvuoto, tuntee potilas äkillistä vatsakipua. Kysta saattaa myös vaikuttaa munasarjan normaaliin toimintaan häiriten kuukautiskiertoa. Follikkelikystat häviävät yleensä itsestään parissa kuukaudessa. Kysta löydetään tavallisesti sisätutkimuksessa, joka tehdään rutiinitarkastuksena tai vuotohäiriöiden, harvoin kivun vuoksi. Tarvittaessa diagnoosi varmistetaan kaikukuvauksella, jossa näkyy yksilokeroinen kysta ilman sisäkaikuja. Hoidoksi riittää sukukypsässä iässä seuranta. Jos kysta ei häviä kahden kuukauden aikana tai jopa kasvaa, on leikkaushoito tarpeen.
Luteiinikystia on kahta lajia: keltarauhaskysta ja theca-luteiinikysta.
Keltarauhaskysta (cysta corporis lutei) syntyy granuloosasolujen luteinisoituessa. Normaalin verisuonimuodostuksen asemesta keltarauhasessa on tapahtunut verenvuoto, jonka poisimeytymisen seurauksena syntyy kysta. Keltarauhaskysta on paljon harvinaisempi kuin follikkelikysta. Se on yleensä muuten oireeton, mutta kuukautiset voivat myöhästyä. Kysta voi aiheuttaa äkillisen, leikkaushoitoa vaativan vatsakivun, joka johtuu torsiosta tai kystan puhkeamista seuranneesta verenvuodosta vatsaonteloon. Oireeton kysta ei vaadi hoitoa, vaan se häviää itsestään parissa kuukaudessa. Keltarauhaskysta voi olla 5-10 cm läpimitaltaan.
Theca-luteiinikystat ovat molemminpuolisia, muutaman senttimetrin läpimittaisia, ruskeaa nestettä sisältäviä kystia. Ne syntyvät koriongonadotropiinin stimuloimina rypäleraskauden, istukkaperäisten kasvaimien ja myös lapsettomuuden hoidossa käytetyn ovulaatiostimulaation yhteydessä. Kun perussyy hoidetaan, häviävät nämä kystat itsestään.
Parovariaalikystat syntyvät Woffin tiehyen jäänteestä. Niitä ei useimmiten pysty kliinisessä tutkimuksessa erottamaan munasarjakystista. Ne saattavat kasvaa kookkaiksi koko lantion täyttäviksi kasvaimiksi.
Munasarjatulehduksen seurauksena kehittynyttä absessia on vaikea erottaa munasarjakasvaimesta varsinkaan kroonisessa vaiheessa akuuttioireiden jälkeen.
Tämä artikkeli on Olavi Ylikorkalan ja Antti Kauppilan toimittamasta Naistentaudit ja synntykset -kirjasta (kustantaja Duodecim) sivuilta 255-256, kirjoittaneet Pertti Lehtovirta ja Ervo Vesterinen.