Sanokaas mitä teen noiden 6v ja 9v tyttöjen kanssa.
Nyt taas tällanen tilanne missä toimittiin väärin kun selkäni käänsin. On puhuttu paljonkin luottamisesta ja siks tuntuukin tällä hetkellä taas tosi turhauttavalle.
Viimeisen puolen tunnin tapaus siis:
Olin lähdössä kauppaan. Tytöt halusi jäädä kotiin koska eskarilla oli uusi tehtäväkirja jota halusi jäädä tekemään ja isommalla oli kirjeen kirjoittaminen kesken. Sanoin että ok ja kertasin vielä muutamia sääntöjä miten ollaan kun jäädään ilman vanhempia kotiin, kuten "ovea ei saa avata kenellekään", "ulos ei mennä", "parvekkeelle ei mennä" ja "ikkunasta ei huudella kavereille mitään". Ja muutenkin "olkaa kunnolla".
Tämän ikäiset kyllä tietää mitä on lupa tehdä ja mitä ei.
Kävin siis kaupassa, autolla tuolla 2km:n päässä. Mulla meni vajaa 30min, ehkä lähemmäksi vain 20min koko reissulla.
Tulin takaisin ja huomasin heti mitä oli tehty. Vaatehuoneessa oli yritetty ottaa askartelulaatikkoa korkealta (tietystä syystä se on siellä korkealla, eli askarrellaan yhdessä jolloin minä nostan sen laatikon sieltä) ja tietty kun ei voimat ollu riittäny se oli pudonnut alas ja levinyt kuin hujasen p.aska lattialle. Ne tuhat ja kaksi pienen pientä helmeä sun muuta pitkin lattiaa, eikä tietenkään niitä oltu edes kerätty sieltä pois. Samoin oli levitelty laatikoista kesävaatteita ja nekin sitten vaan jätetty lattialle levällee ja laitettu muka ovi kiinni ettei äiti nää, mutta koska se oli jäänyt raolleen minäkin kiinnitin huomiota että siellä oli käyty ja siksi kurkkasinkin sinne ja kirosin!!!
Sitten huomasin että myös parvekkeella oli käyty. Ensinnäkin verhot oli jäänyt laittamatta takaisin parvekkeen oven eteen ja molempien kengät oli vielä parvekkeella
Sitten alkoivat vielä rollia toisistaan että isompi oli käynyt minun meikkilaukulla ja meikannut barbejaan ja pienempi oli avannut oven kun joku oli koputtanut. (meidän talon yksi tyttö)
En voinut muuta kuin pihistä tytöille ja vaatia selitystä tekosiin. Mitään eivät osanneet sanoa. Sanoin että heidän on tultava mulle kertomaan MIKSI he ovat toimineet näin kun kerta tietävät itsekin että ovat tehneet väärin. Äsken kun tätä juuri kirjoitin tuli molemmat halaamaan ja pyytämään anteeksi mutta en anna nyt niin vähällä tätä asiaa periksi. Sanoinkin että vielä en voi anteeksi antaa, että saavat vielä miettiä tekosiaan ja odotan selitystä.
Miten voin ajatellakaan että lähtisin joskus töihin kun nämä tekee kotona mitä tykkäävät kun en ole paikalla???
Nyt siis toivon neuvoja teiltä miten vien tämän asian läpi ja miten taon päähän että kielletyt asiat ON kiellettyjä!
Nyt taas tällanen tilanne missä toimittiin väärin kun selkäni käänsin. On puhuttu paljonkin luottamisesta ja siks tuntuukin tällä hetkellä taas tosi turhauttavalle.
Viimeisen puolen tunnin tapaus siis:
Olin lähdössä kauppaan. Tytöt halusi jäädä kotiin koska eskarilla oli uusi tehtäväkirja jota halusi jäädä tekemään ja isommalla oli kirjeen kirjoittaminen kesken. Sanoin että ok ja kertasin vielä muutamia sääntöjä miten ollaan kun jäädään ilman vanhempia kotiin, kuten "ovea ei saa avata kenellekään", "ulos ei mennä", "parvekkeelle ei mennä" ja "ikkunasta ei huudella kavereille mitään". Ja muutenkin "olkaa kunnolla".
Tämän ikäiset kyllä tietää mitä on lupa tehdä ja mitä ei.
Kävin siis kaupassa, autolla tuolla 2km:n päässä. Mulla meni vajaa 30min, ehkä lähemmäksi vain 20min koko reissulla.
Tulin takaisin ja huomasin heti mitä oli tehty. Vaatehuoneessa oli yritetty ottaa askartelulaatikkoa korkealta (tietystä syystä se on siellä korkealla, eli askarrellaan yhdessä jolloin minä nostan sen laatikon sieltä) ja tietty kun ei voimat ollu riittäny se oli pudonnut alas ja levinyt kuin hujasen p.aska lattialle. Ne tuhat ja kaksi pienen pientä helmeä sun muuta pitkin lattiaa, eikä tietenkään niitä oltu edes kerätty sieltä pois. Samoin oli levitelty laatikoista kesävaatteita ja nekin sitten vaan jätetty lattialle levällee ja laitettu muka ovi kiinni ettei äiti nää, mutta koska se oli jäänyt raolleen minäkin kiinnitin huomiota että siellä oli käyty ja siksi kurkkasinkin sinne ja kirosin!!!
Sitten huomasin että myös parvekkeella oli käyty. Ensinnäkin verhot oli jäänyt laittamatta takaisin parvekkeen oven eteen ja molempien kengät oli vielä parvekkeella
Sitten alkoivat vielä rollia toisistaan että isompi oli käynyt minun meikkilaukulla ja meikannut barbejaan ja pienempi oli avannut oven kun joku oli koputtanut. (meidän talon yksi tyttö)
En voinut muuta kuin pihistä tytöille ja vaatia selitystä tekosiin. Mitään eivät osanneet sanoa. Sanoin että heidän on tultava mulle kertomaan MIKSI he ovat toimineet näin kun kerta tietävät itsekin että ovat tehneet väärin. Äsken kun tätä juuri kirjoitin tuli molemmat halaamaan ja pyytämään anteeksi mutta en anna nyt niin vähällä tätä asiaa periksi. Sanoinkin että vielä en voi anteeksi antaa, että saavat vielä miettiä tekosiaan ja odotan selitystä.
Miten voin ajatellakaan että lähtisin joskus töihin kun nämä tekee kotona mitä tykkäävät kun en ole paikalla???
Nyt siis toivon neuvoja teiltä miten vien tämän asian läpi ja miten taon päähän että kielletyt asiat ON kiellettyjä!