Lähes kolmikymppiset ekakertalaiset, elokuussa

Heippa tytöt!

Enpä ole aikoihin saanut kirjoitettua mitään, taustaillut olen kyllä silloin tällöin. Äippäloma alkoi täällä 22.8 ja olen vähän kiertänyt sukuloimassa ystäviä tapaamassa.

Väsymyksestä täällä on juteltu, mulla tulee näköjään aina 3-4 vkon välein seinä vastaan, eli väliajat kaikki sujuu hyvin, mutta sitten loppuu voimat niin kuin seinään ja nukun monta päivää putkeen. Lääkärissä kävin työssäoloaikana tästä parikin kertaa, eikä mitään erityistä syytä väsymykselle löytynyt. Tosi outoa kun on tottunut touhottamaan asioita ihan rauhassa. Nyt on taas sellainen nukkumisputki menossa |O .

Vauvan asennosta, meilläkin saatiin jännätä perjantaille (36 vkoa) asti, että onko poitsu kääntynyt. NKL:llällä sitten kuultiin, että nyt on vauva vihdoinkin raivotarjonnassa, huh! Meinasi myös tulla huoli puseroon, kun tuo vatsa ei ollut muutamaan viikkoon kasvanut, mutta se efekti johtui tosiaan vain siitä, että vaavi oli kääntyessään myös hiukan "uponnut" syvemmälle lantioon.

Muita kummia raskausoireita: mulle on tullut joku ihme juttu, että en haluaisi olla enää ollenkaan yksin :eek: . Kun mies lähtee illalla töihin, niin mulle iskee kauhea paniikki, että nyt se vauva varmaan syntyy ja olen täällä ihan oman onneni nojassa... ...olenkin kysynyt mieheltä, että olisikohan missään tarjolla päivä-(tai yö) hoitopaikaa raskaana oleville naisille :kieh: . Tulisi nimittäin tarpeeseen. Koirakaan ei tähän auta...

Synnytysvalmennuksesta: pienoinen pettymys meille, että neuvolasta vaan todettiin, että meillä alkaa seuraava valmennus lokakuussa (meillä l.a. 26.9) ja että resurssipulan takia ei pystytä aikaisempaa valmennusta järjestämään. Minä siihen, että eikö edes ensisynnyttäjille, mutta sieltä tuli vain tiukka ei. Ja me siis asutaan pk-seudulla! En olisi uskonut...

Kampaajalla käynnistä: meikä on kans värjännyt hiukset joskus ensimmäisen kolmanneksen lopulla ja uskon, että maailmassa on suurempiakin vaaroja sikiölle kuin tuo hetken altistus.

Oikein hyviä vointeja ja halauksia kaikille :hug:

Siilura (taas yksin kotona :( ) ja poitsu 36+1
 
Siilura, mä ymmärrän hyvin tota sun yksinjäämisen pelkoa, varsinkin jos sun mies on usein just iltaisin ja öisin töissä. Toivottavasti pärjäät kuitenkin siellä ilman suurempaa stressiä asiasta, kyllähän se niin on, että varsinkin kun isommassa kaupungissa asutte, niin et sä ikinä täysin yksin joudu jäämään. Aina löytyy apua jos sellainen tilanne tulee.

Toi on kyllä tosi outoa, että ette pääse synnytysvalmennukseen!! Miten tollanen voi olla mahdollista?? Eikö teille sopinut joku aiempi aika vai eikö ne ole neuvolasta edes tarjonneet mitään? Kuulostaa todella omituiselta. Mitä jos niitä piinaisi oikein paljon niin irtoasiko se paikka jostain toisesta terveyskeskuksesta? Toi valmennus on kuitenkin tosi tärkeä juttu.

Meillä muuten alkaa valmennus jo parin-kolmen viikon kuluttua. Helsingissä on nyt käytössä uusi systeemi, se ei enää ole synnytysvalmennus vaan perhevalmennus. Ja se siis alkaa jo puolenvälin paikkeilla, ne koittaa tehdä sellaisia ryhmiä, joilla on lasketut ajat lähekkäin ja jotka asuvat lähekkäin, että saisi hyvää vertaistukea niistä toisista. Ja siksi se alkaakin jo aika aikaisin ja on monta tapaamista, että ihmiset tutustuisivat toisiinsa.

Mua nauratti, kun yksi mun kaveri oli miehensä kanssa just tuolla perhevalmennuksessa. Ne asuu "vanhalla ja arvostetulla" asuinalueella täällä Helsingissä. Olivat olleet koko ryhmän juniorit, muut oli kuulemma olleen sellaisia yli nelikymppisiä turkkirouvia herroineen, että kaveri oli ihmetellyt miten ne on ylipäätään enää tulleet raskaaksi. Ja kukaan ei ollut puhunut mun kaverille ja sen miehelle mitään, oli vaan katelleet nenänvarttaan pitkin että tollasia teiniäitejä (tämä kaveri on 24). Aloin sitten miettimään, että millainenkohan meidän ryhmästä tulee... Asutaan sellaisella alueella, että varmaan ollaan varmaan vanhimmat koko porukasta ja luultavasti myös ainoat suomalaissyntyiset :D

Ihana ilma ulkona! Tollanen rapsakka aurinkoinen syyskeli! B)
KÖ 16+5
 
Maisemissa ollaan vielä, kiitokset tsempityksistä! =) Alan olla jo ihan kypsä menemään synnytyslaitokselle, olo on jo sen verran tukala, kun turvotustakin on tullut nyt viime päivinä. Millähän tuon pikkuisen saisi houkuteltua syntymään?

Tosi harmillista Siilura, että ette pääse synnytysvalmennukseen! Meille oli tarjolla muutama kerta perhevalmennusta eri aiheista ja lisäksi synnytysvalmennus Taysissa. Ainakin Tays:illa on myös tosi hyvät nettisivut synnyttäjille, sisältää suunnilleen samat tiedot kuin valmennuksessakin annettiin.

Matarena+Aarre 39+2
 
Heips

Luin taas läpi tekstit. Mulla kun vaihtui työ, niin asiat huononi niin, ettei ole omaa rauhaa surffata tällä palstalla ;) Mulla on muuten vielä koeaika menossa, joten pieni jännitys on siitä, milloin kerron raskaudesta töissä. Eipä se olisi kiva saada potkujakaan, vaikka ei tuon asian pitäisi kaiken järjen mukaan vaikuttaa mitenkään... Kun koeaika loppuu, olen jo viikolla 20-21, en nyt muista tarkkaan. Eihän sitä tiedä, milloin se alkaa näkymäänkään, mutta mitä mieltä olette, jos ei ole pakko, niin pantatako kertomista vai kertoa reilusti, vaikka koeaika on menossa? Onko kellään kokemuksia?

Kuinka monesti olet jo käynyt neuvolassa? Mulla on ollut vasta yksi käynti ja olin vähän pettynyt, kun siellä ei kerrottu mitään noista valmennuksista yms. Muutenkin tuntui, että täällä säästetään kaikesta. Nt-ultrassa piti käydä yksityisellä. Sitten se neuvolantäti sanoi, ettei multa tarvi esim. seurata hemoglobiinia, kun se on ollut viimeksi niin hyvä. Kuitenkin jossain sitä seurataan monta kertaa raskauden aikana.

Siilura: tuntuu kyllä oudolta, ettei ole synnytysvalmennusta ollenkaan! Kyllä mäkin haluaisin sellaiseen näin ekalla kerralla.

Mulla on nyt viikkoja 14+5 ja nt-ultrassa kaikki oli hyvin. Se jännitti mua niin paljon, että odotushuonessa meinasin pillahtaa itkuun =) Nyt on sitten neljä kuvaa pikkuisesta ihasteltavina.
 
Jaksamista Matarena loppuvaiheisiin. Kiitos vinkistä muuten noiden TAYS:n sivujen suhteen, pitää käydä siellä vierailemassa. Sinne olen sitten toivottavasti menossa synnyttämään, mutta ei asuta Tampereella, joten en sit tiedä, miten noi valmennukset.
 
Heippa taas!

, meille ei koko kesän ajalta tarjottu minkäänlaista valmennusta, oltais kyllä otettu ihan mikä aika tahansa :( . Naistenklinikalla käytiin kyllä tutustumassa ja kuulemassa kivunlievityksestä ym., mutta eihän se ole sama asia. Kestikin vain tunnin verran. Ajateltiin nyt sitten kirjoittaa neuvolatädille lista meitä eniten askarruttavia kysymyksiä, saavat meistä nyt kunnon riesan kun eivät järkänneet valmennusta :kieh:

Kiitos HPM, voi olla että tulenkin kolkuttelemaan teidän ovelle ;). Kekkasin eilen, että niin kauan kun pysyn liikkeessä ja puuhaan jotakin koko ajan niin ahdistus ei ehdi iskeä. Mutta voi olla, että menee unirytmit vähän sekaisin kun höösään täällä kaiket yöt :D. No pienempi paha se, kuin että itkeä kiherrän täällä hysteerisenä ja mies yrittää sitten töistä käsin puhelimessa lohduttaa. Ei ole silläkään herkkua :ashamed:

Tsemppiä Matarena, alan ymmärtää sun tilaasi aika hyvin jo... äskenkin ruokakauppareissulla haukoin ilmaa niin kuin kala kuivalla maalla ja ihmiset tuijottaa vieressä tyyliin "menisit siitä jo synnyttämään"... Tuttava just kertoi, että heillä aika keisarinleikkaukseen huomenna ja huomasin kadehtivani sitä, että he saavat tavata ihanan käärönsä JO huomenna! Voi kun mekin.... Kiitos vinkistä, käyn katsastamassa myös noi Taysin sivut :)

Terkuin "jo paremmalla mielellä" Siilura ja poika
 
Hyvä Siilura, kunnolla piinaatte nyt sitä neuvolaa jos kerta eivät mitään valmennusta tarjoa! Tosi erilaisia käytäntöjä näköjään eri kunnissa.

Hazel, me ollaan oltu neuvolassa nyt kolme kertaa, noin kuukauden välein. Ekalla kerralla, siis muistaakseni 6+5 tai jotain, annettiin meille heti ajat perhevalmennuksiin. Ja kahdesti multa on otettu hb ja sitä seurataan joka käynnillä, viimeksi oli vain 106. Ja tosiaan tuohon nt-ultraan pääsi Kätilöopistolle ja se maksoi poliklinikkakäynnin verran. Seuraava neuvola on sitten joskus viikolla 20, en muista tarkkaan. Eli tosiaan eroavat kyllä nää käytännöt! Ihan kummallista! Tarjotaanko teille edes sitä rakenneultraa vai pitääkö sekin itse maksaa jos sinne haluaa?

Tosta koeajasta, mä en ehkä kertoisi jos vaan mitenkään pystyisin tiedon "salaamaan". Kertoisin vasta sitten, kun on se oikea työsopimus kädessä, vaikka vähän rottamaiselta tuntuisikin. Lain mukaanhan kuitenkin äitiyslomasta tarvitsee ilmoittaa vasta kaksi kuukautta ennen, jote periaatteessa siinä ei tee mitään väärin. Ja oma etu pitää kuitenkin laittaa edelle. Mullehan kävi nyt kesällä niin, että olin kesätöissä, josta mulle tarjottiin töitä myös opiskelun oheen talveksi (ennen kuin edes ite tiesin odottavani). Tuolla töissä oli pakko kertoa raskaudesta heti, koska silloin ei saa tehdä tiettyjä työtehtäviä (liimausta, muovin hiomista ym.). Nyt sitten kun kesätyösoppari päättyi, ei sitä työtä enää ollut tarjolla. Työn luonne tosin olis ollut sellainen, että siinä pitää tehdä jonkin verran fyysistä työtä ja tiedän, että ne tarvitsevat siihen sellaisen ihmisen, joka voi jatkaa sitä ainakin pari vuotta, mutta silti tuli ehkä vähän huijattu olo. Eli mun neuvo on, että älä kerro jos ei ole ihan pakko :/
 
Mä tulin just ultrasta. Oli se aika ensi viikolle varattuna, mutta kun ensi viikonloppuna olisi voinut olla hyvä tilaisuus kertoa asiasta, niin ajattelin yrittää saada ajan tälle viikolle, ja sainkin vielä samalle päivälle. Uutiset eivät sitten ole niin hyviä. Kohdussa näkyi sikiöpussi, mutta ei elämää, ja kooltaan se vastasi noin viikkoa oletettua pienempää. Lääkäri totesi, että joko on vielä liian aikaista, tai sitten se on mennyt kesken/tuulimuna, ja antoi 50-50 mahdollisuuden molempiin. Itsellä on aika pas*a fiilis, olen ihan varma, että se jälkimmäinen vaihtoehto on totta, kun jotenkin tässä on koko ajan sellainen olo ollut, että näinköhän siellä mitään on... Lääkäri suositteli kontrollia viikon, mieluummin kahden päähän, sitten osaa varmasti sanoa mistä on kyse. Helkkarin pitkä aika olla epätietoisuudessa. :'(
 

Yhteistyössä