Lapsen nimiäisistä.

Kertokaahan te, joiden lapsia ei ole ristitty kirkkoon, että miten nämä nimiäiset nyt oikein menee? Mitä täytyy tietää, mitä täytyy tehdä, ja mitä täytyy osata ajatella eri tavalla? Onko nimiäiset pakko järjestää kotipaikkakunnalla, täytyykö mukana olla jotain "virallista" tahoa todistamassa tätä tilaisuutta (vrt. pappi), vai laitetaanko nimi menemään maistraattiin ihan paperiversioilla? Onko näissä pippaloissa aikarajaa, kuten ristiäisissä taitaa olla (3kk syntymästä, ellen väärin muista)?

Nyt siis kaivataan ihan kaikkea mahdollista tietoa tästä vaihtoehdosta, koska meille se tulee olemaan todennäköisin tapa antaa nimi lapselle, ja itse en ole koskaan nimiäisissä käynyt, eikä kukaan tuttavakaan ole poikennut tältä kirkolliselta polulta nimiseremonian suhteen koskaan.

Mun pää on niin tyhjä tämmösten asioiden kans :headwall:
 
"Jenis"
Me ei kuuluta kirkkoon, ja kumpikin lapsi on saanut nimensä aika koruttomasti - ne nimipaperit tulee kotiin heti syntymän jälkeen, ja sitten ne täytetään ja lähetetään maistraattiin. Juhlat voi järjestää jos tahtoo, mutta mitään aikarajaa niille ei ole (vain viralliselle nimenannolle on). Mitää virallista tahoa ei myöskään tarvita paikanpäälle :)
 
"vieras"
mitä vittua?
ei oo pakko pitää mitään pippaloita, riittää kun ilmoitat lapsen nimen maistraattiin 3kk sisällä syntymästä. sieltä lähetetään sulle paperi jonka täytät ja postitat takaisin.
jos juhlat järkkäät niin vaan taivas on rajana millaiset ne on.
 
  • Tykkää
Reactions: Anatolia
"Jenis"
[QUOTE="vieras";27477352]mitä vittua?
ei oo pakko pitää mitään pippaloita, riittää kun ilmoitat lapsen nimen maistraattiin 3kk sisällä syntymästä. sieltä lähetetään sulle paperi jonka täytät ja postitat takaisin.
jos juhlat järkkäät niin vaan taivas on rajana millaiset ne on.[/QUOTE]

No älä ny, saahan sitä kysyä. On täällä sitäkin kysytty, että onko mitään keinoa päästä naimisiin jos ei kuulu kirkkoon ;)
 
Nimi pitää antaa 3 kk sisällä lapsen syntymästä. Mutta ei sitä anneta niissä nimiäisjuhlissa, vaan toimittamalla maistraattiin lomake missä lukee lapsen nimi.

Juhlat voi olla just sellaiset kun haluatte. Vrt.synttärit; saatte juhlia just kuten tahdotte, tai olla juhlimatta jos ei huvita juhlia :)
 
[QUOTE="vieras";27477352]mitä vittua?
ei oo pakko pitää mitään pippaloita, riittää kun ilmoitat lapsen nimen maistraattiin 3kk sisällä syntymästä. sieltä lähetetään sulle paperi jonka täytät ja postitat takaisin.
jos juhlat järkkäät niin vaan taivas on rajana millaiset ne on.[/QUOTE]

Artikuloin ehkä hieman kömpelösti, mutta siis selvennettäköön että ne "pippalot" kyllä jonkinlaiset tulee ihan sen takia, että säälitään sukulaisia sen verran. He kun on tottuneet ajatusmalliin "tottakai kaikki lapset ristitään ilman muuta kirkon kautta", niin tämä asia tulee olemaan heille shokki, ja mahdollisesti jopa erimielisyyksien lähde :) Meille itselle ne juhlat ei ole mitenkään tärkeät, eikä muukaan "hihhulointi" kirsikkana kakussa, mut enivei.

Onko se oikeasti noin helppoa, et tulee paperit kotiin ja tiedot sinne ja postiin, ja lapsella on tämän jälkeen virallinen nimi? :O Tuntuu kamalan yksinkertaiselta, kun on tottunut kattomaan vierestä näitä ristiäissysteemejä ynnä muita, jotka tuntuu vievän ihmisiltä sen vähäisenkin järjenrippeen päästä.
 
äitifa
Onko se muka 3 kk? Eikö se raja ole 2 kk?

Paperit maistraattiin mahd. pian ainakin jos on erikoinen nimi.

Juhlat meillä oli perusjuhlat, alussa vaan oltiin vauva, vanhemmat ja kummit edessä. Kummit lukivat runot jonka jälkeen isä piti puheen ja kertoi vauvan nimen. Sen jälkeen oli kakkukahvit ja vapaata oloa. Juhlat olivat kotona ja aika pienimuotoiset. Toki ne voi pitää muuallakin ja olla vaikka kuinka suuret.
 
Onko se oikeasti noin helppoa, et tulee paperit kotiin ja tiedot sinne ja postiin, ja lapsella on tämän jälkeen virallinen nimi? :O Tuntuu kamalan yksinkertaiselta, kun on tottunut kattomaan vierestä näitä ristiäissysteemejä ynnä muita, jotka tuntuu vievän ihmisiltä sen vähäisenkin järjenrippeen päästä.
On.
Me tosin ollaan viety lappu maistraattiin itse, koska ollaan jouduttu selittelemään lasten nimiä (keskimmäisen ainakin, ekasta ei niin paljon, kolmannesta ei laisinkaan), mutta muuten se on just noin helppoa :)
 
On.
Me tosin ollaan viety lappu maistraattiin itse, koska ollaan jouduttu selittelemään lasten nimiä (keskimmäisen ainakin, ekasta ei niin paljon, kolmannesta ei laisinkaan), mutta muuten se on just noin helppoa :)
Oorrait, kiitoksia :) Mulla ei ole kokemusta ku kuolleiden asioiden hoitamisesta maistraatissa, niin tämä on itellekki vähä outo tilanne sinänsä. Nimen kanssa meillä tuskin tulee mitään ongelmaa, ihan perusnimi on tulossa, eikä mitään erikoisuuksia (ellen sitten saa jotain ahaa-elämystä ennen kuin nimipaperit on kädessä :D).
 
Alkuperäinen kirjoittaja äitifa;27477399:
Se on 2 kk se aikaraja. Maistraatin sivuilta:

"Lapsen nimen rekisteröinti

Lapsen vanhempien tai huoltajan on ilmoitettava lapsen nimet ja äidinkieli väestötietojärjestelmään kahden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä."
Ai se on 2kk? Onkohan semmosta 3kk aikarajaa ees ollutkaan koskaan vai oonko keksiny sen päästäni.. :LOL:
 
Ai se on 2kk? Onkohan semmosta 3kk aikarajaa ees ollutkaan koskaan vai oonko keksiny sen päästäni.. :LOL:
Mullakin oli mielikuva 3 kuukaudesta. Joku sellainen juttu ainakin on, että nimen antamiseen voi saada "lisäaikaa", mutta en tiiä liittyykö se 3 kuukautta siihenkään mitenkään :D

No, me ollaan annettu nimet nopsaan kuitenkin. Esikoinen oli vissiin reilun viikon ikäinen, keskimmäinen kolmisen viikkoa, pienin...hän syntyi 25.6. ja käytiin 10.7. maistraatissa eli mitä siitä tulee, pari viikkoa.
 
meak
Artikuloin ehkä hieman kömpelösti, mutta siis selvennettäköön että ne "pippalot" kyllä jonkinlaiset tulee ihan sen takia, että säälitään sukulaisia sen verran. He kun on tottuneet ajatusmalliin "tottakai kaikki lapset ristitään ilman muuta kirkon kautta", niin tämä asia tulee olemaan heille shokki, ja mahdollisesti jopa erimielisyyksien lähde :) Meille itselle ne juhlat ei ole mitenkään tärkeät, eikä muukaan "hihhulointi" kirsikkana kakussa, mut enivei.

Onko se oikeasti noin helppoa, et tulee paperit kotiin ja tiedot sinne ja postiin, ja lapsella on tämän jälkeen virallinen nimi? :O Tuntuu kamalan yksinkertaiselta, kun on tottunut kattomaan vierestä näitä ristiäissysteemejä ynnä muita, jotka tuntuu vievän ihmisiltä sen vähäisenkin järjenrippeen päästä.
Yhtä helppoa se on vaikka kastaiskin lapsen. Kastehan ei mitenkään liity nimen antamiseen, siinä vain liitytään seurakunnan jäseneksi. Tietysti monet haluaa kastaa lapsensa niin että voi jättää sen nimipaperin lähettämisen papin hoidettavaksi.
 
Täydellisen epätäydellinen
Paperi vain menemään maistraattiin, ei taida edes olla mitään virallista tahoa olemassa jonka nimiäisiin saisi papin tilalle. Aikarajaa ei ole, ainoastaan se ettei lapsen vanhempia lukuunottamatta kukaan tiedä nimeä. Jos nimi on jo muiden tiedossa juhlat ovat ennemminkin suvullu esittäytyminen. Oman muksun "juhlat" olivat kahdessa erässä, ensin 4kk toisen vanhemman suvulle paikkakunnalla josta ovat lähtöisin ja sitten 9kk vanhana minun puolen suvulle paikkakunnalla josta olen lähtöisin. Oli paljon helpompi kuskata 3 ihmistä isolle paikkakunnalle sadan ihmisen luo kuin järkätä 200 ihmistä keskelle ei mitään :)

Eli juhlat ovat juuri sellaiset kuin vain itse keksit. Osa nimiäisistä on ollut todellakin lapsen ollessa aivan pieni ja nimi pidettty salassa juhlaan asti. Ateisteilla ollut lähinnä musiikkiesityksiä, kummit (jotka yhäkään ei ole mikään kristittyjen keksintö) lupaavat osallistua lapsen elämään ja olla turvana jne, kummitodistusten jako, valokuvausta, hyvää ruokaa ja mitä nyt vain löytyy suvuista/kummmeista runonlausujia, puheita plaa plaa plaa. Pakanoilla ollut myös vanhempien uskonnon jumallilta suojelun pyytämistä ja jos ollut omaa pihaa ja kesä niin nimipuun istuttamista.

On myös ihan kirja olemassa jossa on ohjeita uskontovapaiden juhlien järjestämiseen, ei nyt tule yhtään mieleen kirjan nimi. Mutta eiköhän googlaamalla löydy kirjoituksia miten on homma hoidettu muilla.

Pahoittelen mahdollisia kirjoitusvirheitä tai sekavia lauseita, pääsin vasta viikon sairaalakeikalta kotiin enkä ole vielä ihan virkeimmilläni joten minunkin pää on välillä ihan tyhjä ihan kaikenlaisten asioiden kanssa.
 
Yhtä helppoa se on vaikka kastaiskin lapsen. Kastehan ei mitenkään liity nimen antamiseen, siinä vain liitytään seurakunnan jäseneksi. Tietysti monet haluaa kastaa lapsensa niin että voi jättää sen nimipaperin lähettämisen papin hoidettavaksi.
Ei se ihan yhtä helppoa ole, koska kastetta varten pitää olla kummit (kaksi kappalettako?) ja joskus niiden löytäminen on hankalaa.
 
Täydellisen epätäydellinen
http://www.pro-seremoniat.fi/juhlat/nimiaiset.phtml

Tuolla mainitaan se kirjan nimikin... osasin jopa kirjoittaa hakusanan googleen oikein *ylpeä itsestään* :D
 
Mullakin oli mielikuva 3 kuukaudesta. Joku sellainen juttu ainakin on, että nimen antamiseen voi saada "lisäaikaa", mutta en tiiä liittyykö se 3 kuukautta siihenkään mitenkään :D

No, me ollaan annettu nimet nopsaan kuitenkin. Esikoinen oli vissiin reilun viikon ikäinen, keskimmäinen kolmisen viikkoa, pienin...hän syntyi 25.6. ja käytiin 10.7. maistraatissa eli mitä siitä tulee, pari viikkoa.
Tuo on hyvä tietää, et noinkin nopeaa voi toimia halutessa. Mulla on asennevamma, etten haua jättää mitään odottamaan, edes sitä nimiasiaa (kun kuitenkin onnistun unohtamaan sen jotenkin). Mut tosiaan mulle on jotenki toi 3kk jämähtänyt takaraivoon jostain, mut ilmeisesti en ihan ite oo keksinyt kerran en ole ainoa samassa luulossa elävä :D

Yhtä helppoa se on vaikka kastaiskin lapsen. Kastehan ei mitenkään liity nimen antamiseen, siinä vain liitytään seurakunnan jäseneksi. Tietysti monet haluaa kastaa lapsensa niin että voi jättää sen nimipaperin lähettämisen papin hoidettavaksi.
Ei liitykään suoranaisesti, mut omat sukulaiset/tuttavat on juurikin jättänyt paperihommat aina papille, ja tästä mulle on tullu mielikuva että koko näytös on yhtä kärsimystä ja stressiä alusta loppuun asti. Oman kummityttöni kohdalla sattui vielä niin "kiva" pappi kohdalle, että juhlien alku venyi tunnilla sen vuoksi että pappi ja vanhemmat väittelivät lapsen nimestä, pappi ei meinannut suostua kastamaan lasta ollenkaan. Mut niin, voi olla että mun kohdalle on sattunu vain ne hankalimmat tapaukset nimien suhteen, joten ehkä oon turhaan skeptinen :)
 
"marjaana"
Meillä on nyt järjestetty kahet nimijuhlat. Ensimmäisissä vaan ilmotettiin alussa nimi, toisissa juhlissa oltiin tehty valokuvaesitys jossa viimisissä kuvissa oli nimi ja mistä se tulee. Nimille nostettiin malja, kummeille tilattiin proseremonioilta todistukset ja kaikki sai valita valokuvan jonka laittaa valokuvakansioon ja kirjottaa viereen terveiset. Lopuksi oli kakkukahvit.
 
"kukkanen"
Ei se ihan yhtä helppoa ole, koska kastetta varten pitää olla kummit (kaksi kappalettako?) ja joskus niiden löytäminen on hankalaa.
Tuossa ei ole minusta yhtään mitään vaikeaa edelleenkään. Jos kummeja ei ole, niin seurakunta voi järkätä sellaiset. Ketään ei jätetä kastamatta sen takia, että ei löydy sukulaisia tai tuttavia, jotka kuuluisivat kirkkoon.

Minä olen ollut kaksissa ristiäisissä ja kummissakaan ei minusta ollut lähtenyt järki päästä. Toisessa tapauksessa kastetilaisuus oli kirkossa ja kirkon puolesta oli tilattu voileivät ja kahvit. Meidän lapsen kastetilaisuus oli myös kirkossa ja kastetilaisuuden jälkeen oli varattu pieni huone sieltä, jonne katettiin kahvipöytä. Pöytäliinat olivat seurakunnan puolesta, yksi vieraista toi kukkakimpun lahjaksi, kaksi sukulaista hoiti kahvinkeiton, pöytien kattamisen ja tiskit. Täytekakut ja keksit oli ostettu valmiina, lämpimät piirakat oli leivottu yhdessä niin, että jaoin saman reseptin kolmeen perheeseen ja toivat piirakat tullessaan. Ei ollut mitään vaikeaa tai stressaavaa tuossa tilaisuudessa.
 
"Sanna"
Tässäpä minulta vinkkejä ja ohjelmarunkoa nimiäisiin.. Tämän olen alunperin kirjoittanut toiselle keskustelupalstalle.

Itse etsin pari vuotta sitten jonkinlaista ”ohjelmarunkoa” nimiäisiin tyttäremme kohdalla ja nyt tuli mieleen, että voisin sitä jakaa eteenpäin muillekin pähkäilijöille. Meille on tulossa taas uudet nimiäiset ensi vuoden alussa, joten samalla kirjoittamalla muistuttelen itselleni asioita jälleen mieleen.

Minä ja puolisoni kumpikaan emme kuulu kirkkoon, naimisiinkin mentiin maistraatissa muutama vuosi sitten. Lapsemme saavat kasvaessaan itse valita haluavatko he ottaa kasteen vastaan ja liittyä kirkkoon.

Meillä tytön kohdalla nimiäiset pidettiin kesällä omassa kodissa. Vieraita oli 25, joten mukavasti mahduttiin varsinkin kun oli koko piha käytössä (ja sattui vielä kaunis aurinkoinen päivä juhliin). Tytön nimen olin käynyt rekisteröimässä maistraatissa jo pari viikkoa syntymän jälkeen ja nimiäiset pidettiin vauvan ollessa kuukauden ikäinen. Meistä nimiäiset tuntui hyvältä tavalta esitellä uusi perheenjäsen molempien suvuille ja rakkaimmille ystäville.

Kaikkien vieraiden saavuttua meille (pukukoodi oli vapaa), kutsuttiin miehen kanssa kaikki terassille, jonne toin vauvan sylissäni. Oli muuten homma etsiä 56 kokoinen kaunis juhlamekko tytölle kun kastemekkoa ei haluttu. Puheen aloitti mieheni, joka toivotti sukulaiset tervetulleeksi. Hän kertoi raskausajasta ja siitä miten meillä oli mennyt kotona vauvan synnyttyä. Hän kertoi tyttäremme nimen ja kohotti alkumaljat (shampanja/pommac).

Sen jälkeen minä kerroin hieman miten tyttären nimi sai alkunsa ja miten siihen loppujen lopuksi päädyttiin. Sitten kerroin millaisia vauvoihin liittyviä tapoja/uskomuksia/perinteitä ennen on ollut. Sen jälkeen esittelin kummit (2 kpl) ja kerroin mitä uskomuksia kummeista on ennen ollut ja esittelin kummikirjat, niiden sisällön ja allekirjoitettiin ne.

Tämän jälkeen kummit esittelivät itsensä ja kertoivat tyttärellemme annettujen nimien merkityksestä ja historiasta yleisellä tasolla ja muutakin tarinaa nimestä.

Tämän suurempaa ohjelmaa ei pidetty. Olisihan tuohon voinut liittää jonkin laulun, runon tms. lisäksi.

Tämän jälkeen siirryttiin sitten kahvittelemaan ja seurustelemaan. Meillä oli tarjolla vihersalaattia, kanapastasalaattia, karjalanpiirakat, kuhakukkoa, kinkkupiirakkaa, kylmäsavulohta, munavoita, graavilohta, silliä, patonkia, kahta erilaista täytekakkua (suklaa mousse ja limekakku), rotinapitko, kuivakakkua, keksiä. Saatiin hieno ”karjalainen pitopöytä” aikaiseksi kun pyysimme miehen kanssa sukua tuomaan lahjojen sijasta syömistä.. meillä tavaraa 10 vuoden yhdessä olon jälkeen oli riittämiin ja rahaa ei tarvita. Koska molemman puolen suku on armoitettua ruoantekijää ja leipojaa täynnä, niin ilolla otettiin ruokalahja vastaan (muuta emme heiltä pyytäneet tai odottaneet lahjaksi). Anoppi teki karjalanpiirakat ja kuhakukon, käly kinkkupiirakan, äitini rotinapitkon ja kuivakakut, isosiskoni teki täytekakut, jne.. itse tein salaatit, munavoit ja keksit.

Kahvittelun ja herkuttelun päälle seurusteltiin, ihailtiin vauvan saamia lahjoja. Sen verran vierailla teetätin työtä, että jokaisen oli kirjoitettava tervehdys tytön vauvakirjaan.

Nyt uuden perheenjäsenen myötä nimiäisiin tulee sen verran muutosta, että juhlat pidetään muualla kuin meillä. Nyt en ala ahtamaan reilua paria kymmentä henkeä meille sisätikoihin tammi-helmikuun pakkasilla vaan vuokrataan tilat muualta. Koska emme kuulu kirkkoon, niin silloin ei voi käyttää hyödykseen seurakunnan tiloja kuluitta. Pitää siis etsiä jokin paikka.. ruokailun suhteen vielä palloilen pitopalvelun tai tuollaisen ”nyyttärin” välillä. Pitopalvelun suhteen ei tarvitsisi huolehtia yli jääneen ruoan kuljetuksista pois juhlapaikalta juhlien jälkeen niin kuin nyyttäreiden suhteen. Sen lisäksi meillä on pakkanen täynnä jo tällä hetkellä ja pitäisi hirven lihat saada mahdutettua sinne ja puolikas possu. Riippuu myös sitä, mitä pitopalvelulla on tarjota ja mihin hintaan. Muuten nimiäiset ajattelin pitää samalla tyylillä kuin edellisetkin.

Toivottavasti joku sai ideaa ja ajatusta omiin nimiäisiin tästä. Kaikkeahan ei tarvitse ottaa kirjaimellisesti kuten ei muitakaan juhlia suunnitellessa. Kaikki eivät halua alkumaljoja tai kummeja (kaikki eivät näitä edes hyväksyisi) ja se on minusta ok. Jos jollain muullakin on kokemusta nimiäisistä, niin laittakaa omia vinkkejä mitä nimiäisissä voisi tehdä.. minua kyllä kiinnostaisi kuulla muiden tapoja, niistä voisi ottaa juttuja lisää omiin tuleviin nimiäisiin.. :)
 
Nyt mun täytyy vähän viilata pilkkua... :D

Niin kastetta varten tarvitaan kummit, mutta ei edelleenkään nimen antoon. Joten se nimen antaminen on yhtä helppoa kirkkoon kuuluville ja kuulumattomille.
Juu, tietty, mutta ap kai puhui siitä, että ristiäisten järkkääminen tuntuu olevan yyberhankalaa monelle :). Toki silloinkin voi antaa nimen ekana, ja järjestää ristiäiset sen jälkeen.
 

Yhteistyössä