Lapsen pitäminen vai abortti

Kyllä lisääntyä pitäisi vain sellaisten, jotka pystyvät jälkikasvustaan huolehtimaan. Todella itsekästä ja vastuuntunnotonta edes harkita uutta lasta tilanteessa, jossa jo olevasta lapsestakaan ei ole pystynyt huolehtimaan tarvittaessa itsenäisesti.

Ei voi ajatella, että yhteiskunta pitää huolen omistaan ja sen turvaverkon varaan voi sitten sokkona hypätä, jos/kun tulee ongelmia.

Toki täysjärkinen ja tasapainoinenkin raskaana oleva voi masentua, joko raskaana tai synnytyksen jälkeen, elämässä voi sattua jotain yllättävää vastoinkäymistä, eikä lapsesta voikaan sitten itse huolehtia, jolloin yhteiskunnan järjestämään tukiverkostoon voi ja pitääkin hypätä, mutta sellainen on sitten jo ihan eri asia, eikä usein mitenkään ennakoitavissa.

Verrattavissa samaan asiaan, että rahalippaasta on varastettu rahaa. Tekijävaihtoehtoja on kaksi: toisella rikosrekisteri pitkä, sisältäen petoksia ja varkauksia, toisella puhdas rr, ei edes parkkisakkoja. Kumpikohan on todennäköisempi tekijä? Niinpä.

 

Niin onhan se aika surullista että netissä kaikki aina tuomitaan heti. Itsekin toisaalta olisin edes jotain kannustusta toivonut. Joku kirjoittikin etten ole edes päihdeäiti. Niin juuri. En ole masennuksenkaan varjolla juonut,olen absolutisti. lapsen huostaaanottohan ei ollut itsestäni kiinni, siinä vaiheessa isän mielentila romahti lapsen ollessa kotona hänen kanssaan joten ratkaisu oli tuo. Itse olin toipilaana siinä vaiheessa.

Ehkäisystä huolimatta näin kävi.
Tämä jää ikuisesti mieleen, kävi miten kävi. Helpotusta tuonut se, että esikoinenkin on jo niin iso ikäisekseen että ymmärtää paljon asioita ja meillä lämpimät välit.

 

Älkää ihmeessä tehkö aborttia. Kohdussa kasvaa jo elävä ihminen jota ei pidä niskalaukauksella lopettaa. Voit lisätä jopa omaa ahdistustasi tulevassa elämässäsi mikäli jonain päivänä tiedostat tämän asian...

 

Ilman muuta anonyymisti näin arkaluontoinen asia. Minusta oli jotenkin väärin että täällä sanottu että pitää tehdä abortti, eihän se meidänkään päätös voi olla päättää toisen elämästä.

 

Ilman muuta anonyymisti näin arkaluontoinen asia. Minusta oli jotenkin väärin että täällä sanottu että pitää tehdä abortti, eihän se meidänkään päätös voi olla päättää toisen elämästä.

Joo, mutta järki-ihminen osaa ajatella vastuullisesti asiaa kokonaisuudessaan järjellä! Kaikkien kannalta...

 

Jospa menis kesken...

 

Minulle tehtiin abortti 6+4 enkä ole katunut tai syyllistynyt asiasta. Kaksi lasta on ja abortin jälkeen teetätin sterilisaation. Nopeat ratkaisut ja päätökset ennen kun on liian myöhäistä.

 

Ole yhteydessä neuvolaan. Saat sieltä keskusteluapua ja varmasti parempaa tukea tilanteeseen, päädyit mihin ratkaisuun tahansa. Tärkeä ajatella tulevan lapsen elämää. Ei sitä tuleeko itselle mahdollisesti masennus abortista.

 

Ole yhteydessä neuvolaan. Saat sieltä keskusteluapua ja varmasti parempaa tukea tilanteeseen, päädyit mihin ratkaisuun tahansa. Tärkeä ajatella tulevan lapsen elämää. Ei sitä tuleeko itselle mahdollisesti masennus abortista.

Kyllä lapset aina ensin. Ajallisesti tässähän joku tarkoitus, että lapsi päätti juuri nyt saada alkunsa vaikka ehkäisystä kovasti huolehdi kun.

 

Lapsi pilaa hyvän parisuhteen.

 

Lapsi pilaa hyvän parisuhteen.

Eihän se aina niin mene. Lasten saamattomuuskin voi pilata. Myös minun kohdallani mahdollista.

 

Älä tee aborttia jos et sitä todella halua.

 

Minulle tehtiin abortti 6+4 enkä ole katunut tai syyllistynyt asiasta. Kaksi lasta on ja abortin jälkeen teetätin sterilisaation. Nopeat ratkaisut ja päätökset ennen kun on liian myöhäistä.

Olitko naimisissa tai vakiintuneessa suhteessa, kun teit abortin?

 

Olitko naimisissa tai vakiintuneessa suhteessa, kun teit abortin?

Ei mitään väliä. Oikea teko, jos edes miettii aborttia. Jos lapsen oikeasti haluaa pitää vahinkoraskaudessa, ei aborttia edes mieti, saati keskustelupalstalla kysele. Pitää luottaa intuitioon.

Maailmaan pitäisi synnyttää vain harkitusti alulle saatetut, toivotut lapset. Silloin syntyvät todennäköisemmin oikeisiin olosuhteisiin

 

Olitko naimisissa tai vakiintuneessa suhteessa, kun teit abortin?

Olin ollut 15 vuotta naimisissa ja kaksi lasta kun kierukka petti.

 

Älä tee aborttia, jos et halua sitä varmuudella. Kuulostat ihmiseltä, jolla on ollut vaikeita aikoja ja ongelmia, ja varmasti esim. masennusalttius on olemassa, mutta sinulla on myös kykyä vastuullisuuden ja lapsen parhaan pohtimiseen. Abortin katuminen on raskas risti kantaa. Muitakin vaihtoehtoja on, esimerkiksi adoptio tai vahvan tuen pyytäminen kotiin (perhetyö, lastensuojelu). Yhdessä viestissä kirjoitit suhtautuvasi tällaiseen apuun positiivisesti, mikä on todella hyvä asia.

Tuo huoli mikä sinulla on esikoisen "korvatuksi tulemisen" tunteesta: mielestäni tuosta kannattaa ikätason mukaisesti puhua suoraan lapsen kanssa, jos vauva tulee. Kysyä, miltä vauvan tulo lapsesta tuntuu. Ja selittää, että vauva ei korvaa isompaa lasta ja isompi lapsi on aina yhtä ja rakas ja tärkeä sinulle, ja haluat tavata lasta aina kun mahdollista. Lapsille voi hyvin puhua, ja kannattaakin puhua, myös vaikeista asioista, kunhan valitsee sanansa niin että lapsi ymmärtää. Esim. Neuvolapsykologilta voisi saada hyvää opastusta ja tukea tähän. Paljon voimia sinulle, tapahtuipa mitä vaan

 

Mihin päädyit @vaikeanvalinnanedessä ?
Toivoisin että tällaisen valinnan edessä olevia ihmisiä kannustettaisiin miettimään vaihtoehtoa että synnyttää lapsen ja antaa sijaisperheeseen, tai yrittää ensin hoitaa itse ja antaa sitten sijaisperheeseen jos ei kykene hoitamaan. Nykyään vanhempia kannustetaan tapaamaan sijoitettua lastaan usein, jopa useita kertoja viikossa jos on sellainen mahdollisuus. Silloin yhteys lapseen pysyy, ja saa tavata juuri sen oman kyvyn mukaan lasta, on se sitten kerran kuussa tai kolme kertaa viikossa. Olen siis itse sijaisäiti, jolla on erittäin hyvät ja lämpimät välit meille sijoitettujen lasten vanhempien kanssa.