Lapseni motoriikan ja oppimisen ongelmat ahdistavat ja masentavat. Muita?

Päiväkodissa on huomattu, että lapsellani on vaikeutta hienomotoriikassa. Joskus myös pidemmät ohjeet menee häneltä ohi ja ohjeita joutuu pilkkomaan. Kerronnallinen puhe on aika niukkaa.

Minua vanhempana asia ahdistaa ja masentaa. Aiemmin olin siinä uskossa, että lapseni on tavallinen. Nyt taitaa olla niin, että hän tarvitseekin tutkimuksia ja mahdollisesti toimintaterapiaa. Miten käy koulunkäynnin jne...

Kaikilla tuttavaperheillä lapset on "neroja", oppivat lukemaan 4-vuotiaana ja harrastavat saman ikäisenä jo monia joukkuelajeja.

Lisäksi minua painaa syyllisyys. Sain tietää raskaudesta vasta rv 8, ja sitä ennen käytin muutaman kerran reippaammin alkoholia. Koko asian olin jo unohtanut oikeastaan, koska kaikki on mennyt hyvin. Kunnes sitten nyt tuli tämä. En olisi voinut tehdä toisin, koska en tiennyt raskaudesta, mutta kyllä on kamalaa ajatella, että nämä ongelmat olisi voitu estää.

 

Höpö höpö. Syyllisyyttä turha kantaa menneistä asioista joita ei ole tahallan tehty. Entäpä joku muu joka ei ole käyttänyt alkoholia ollenkaan ja saa kuitenkin kehitysvammaisen lapsen? Ei ne asiat ihan noin yksioikoisia ole.

Miksi tuo asia ahdistaa sinua? Olisit onnellinen että sinulla on hyvässä kunnossa ihana lapsi! Noin itse ajattelen että millään muulla ei ole väliä kunhan vain saan rakastaa omaa iloista ja nauravaista, elämänhaluista lastani! Olkoon vaikeuksia oppimisessa, onneksi olemassa erityisopetus. Olkoon silmälasit, hyvä että näkö parani! Jne. Miksi pitää verrata muihin lapsiin?

 

Kannattaisi opettaa sille lapsellesi kannustava ja hyvä asenne noihinkin ongelmiin, jottei lapsi ITSE masennu ja alisuoriudu läpi elämän.
Kaikesta selviää, se on asenteesta kiinni.
Kaikki eivät voi olla neroja eikä tarvitsekaan(muihin vertailu on typerää), mutta kai tiedät että esim. Einsteinillä ja monilla muilla tunnetuilla tiedemiehillä oli epäilty/todettu jos jonkinlaista häiriötä ja poikkeamaa..

 

Todella monet tän maan menestyneimmät bisnesmiehet, taiteilijat ja muusikot ovat olleet vähintään lukihäiriöisiä ja sairastaneet ADHD:ta...

Parasta, miten voit lastasi tukea on SULKEA TELKKARI ja TIETOKONEPELIT, jotka vain passivoittavat lasta ja pahentavat keskittymisongelmia ennestään. Lisäksi ravinnon merkitystä ei voi vähätellä. Ite en syöttäisi lapselle lainkaan eineksiä, sokeria, sipsejä, karkkia, limsoja tai pikaruokaa.

 

Mun pojalla todettiin myös aikanaan päiväkodissa ongelmia hienomotoriikassa, karkeamotoriikassa, avarudellisessa hahmottamisessa, kuulun ymmärtämisessä jne. Lisäksi lapsella huono itsetunto ja vertaili itseänsä toisiin. Lasta kartoitettiin psykologin luona sekä toimintaterapiassa.
Havaintojen pohjalta aloitti toimintaterapian kerran viikossa, päiväkodissa tehtiin suhdeluvun väljennys, poikaa auttoi päiväkodissa avustaja. Eskari mentiin samoilla tukitoimilla.
Eskarin aikana tehtiin koulukypsyystestejä, lasta kävi arvioimassa ryhmässä muistaakseni erityislastentarhanopettaja tjs. Koulun aloittaminen syksyllä oli epävarmaa ihan kalkkiviivoille asti. Kunnes lastentarhanope, tuo erityislastentarhanope, psykologi ja toimintaterapeutti päättivät että lapseni voi aloittaa peruskoulun tukitoimien kera.

Nykyään poika on tokalla luokalla koulussa. Tukitoimina mm. eriytetty opetus ja opiskelua pienryhmässä. Pojalla on luokassa apuvälineinä istuintyyny (ei jaksa istua kauaa paikoillaan), stressipallo, paksut kynät jne.

Ja hyvin on mennyt. Poika haki painotettuun opetukseen kolmosesta alkaen, ja tuli kirkkaasti valituksi.
Poika on hyvä asioissa, jotka häntä kiinnostaa, esim. matikka ja lukeminen. Kirjoitus on vielä heikkoa, piirtää ei juuri osaa jne.
Muokin pelotti alussa kauheasti ja oli huono omatuntokin siitä, etten asiaa ollut itse huomannut. Mutta hyvin on siis selvitty. Onneksi asia huomattiin ajoissa, jotta ehdittiin ennen koulua jo paljon saada aikaan.
Tsemppiä, hyvin kaikki menee

 

Parasta, miten voit lastasi tukea on SULKEA TELKKARI ja TIETOKONEPELIT, jotka vain passivoittavat lasta ja pahentavat keskittymisongelmia ennestään.

Allekirjoitan! Ja toivon, että lapsi saa tutustua tarpeeksi pieniin esineisiin, käyttää kynää ja saksia! Pukea itse! Hänelle kannattaa lukea paljon!

 

Allekirjoitan! Ja toivon, että lapsi saa tutustua tarpeeksi pieniin esineisiin, käyttää kynää ja saksia! Pukea itse! Hänelle kannattaa lukea paljon!

Mä en allekirjoita. Omalle lapselleni tietokone ja tietokonepelit ovat olleet tärkeä osa kuntoutusta. Tietokoneen avulla lapsi on oppinut kirjoittamaan, tietokoneen ja pelien avulla käsien motoriikkaa on saatu paremmaksi lapselle mieleisellä tavalla. Alkuun toinen käsi ei toiminut juuri lainkaan, mutta vuosien harjoittelun jälkeen hän käyttää nykyisin sujuvasti molempia käsiä ja hänellä on monisormijärjelmä, jolla hän osaa kirjoittaa nopeasti. Tietokoneella on ollut monet kuntoutusohjelmat puheeseen ja lukemiseen yms liittyen. Nyt lapsi on jo isompi (9-luokkalainen) ja pystyy auttavasti kirjoittamaan käsin, mutta tietokone on ehdoton juttu opiskeluissa. Hän on käyttänyt omaa konetta jo eskarista lähtien.

 

Meillä esikoisella on samantyylisiä ongelmia. Laita yv:tä jos haluat keskustella lisää.

 

[QUOTE="vieras";28160121]Mä en allekirjoita. Omalle lapselleni tietokone ja tietokonepelit ovat olleet tärkeä osa kuntoutusta. Tietokoneen avulla lapsi on oppinut kirjoittamaan, tietokoneen ja pelien avulla käsien motoriikkaa on saatu paremmaksi lapselle mieleisellä tavalla. Alkuun toinen käsi ei toiminut juuri lainkaan, mutta vuosien harjoittelun jälkeen hän käyttää nykyisin sujuvasti molempia käsiä ja hänellä on monisormijärjelmä, jolla hän osaa kirjoittaa nopeasti. Tietokoneella on ollut monet kuntoutusohjelmat puheeseen ja lukemiseen yms liittyen. Nyt lapsi on jo isompi (9-luokkalainen) ja pystyy auttavasti kirjoittamaan käsin, mutta tietokone on ehdoton juttu opiskeluissa. Hän on käyttänyt omaa konetta jo eskarista lähtien.[/QUOTE]

Yleisempää on että tietokone toimittaa lastenvahdin virkaa. Ja pelaaminen vaikuttaa lasten hermostoon kun ei ole mietitty mitä annetaan tehdä ja kuinka kauan! Erityislapsilla varsinkin elimistö on sekaisin jo vähemmästäkin.

 

Älä murehdi liikaa. Paremminkin koeta kiirehtiä niitä tutkimuksia. Toimintaterapia on lapsista aina tosi kivaa puuhaa. Hienomotoriikkaa voidaan siellä harjoitella esimerkiksi legojen rakentelulla. Siinä oppii motoriikkaa, ohjeiden seuraamista ja hahmottamista.

 

Alkoholista se ei ainakaan johdu. Minä lopetin täysin alkoholin juonin vuosi ennen raskautta ja meillä on kans lapsella motoriikassa ongelmia. Hän sai vuodeksi terapiaa ja on kovasti kehittynyt.

 

Olen täysin samassa tilanteessa kanssasi. Tieto pk:sta tuli toissa viikolla. Shokki se oli, todellakin, itsekin olin luullut että lapseni on "tavallinen". Ja ongelmia on täysin samoissa asioissa kuin sinunkin lapsellasi.

Jos haluat vertaistukea, laita yv:tä minulle.