Lapset ravintolassa

Miten lapsesi käyttäytyy ravintolassa? Saako juosta ympäriinsä vai istuuko pöydässä? Jos saa raivarin, lähdettekö ulos rauhoittumaan?

Itselläni 2,5v ja 10kk lapset. Käyty ravintoloissa molempien kanssa vauvasta asti. En hyväksy riehumista tai huutelua, nätisti syödään ja pöydässä pitää olla. Itse saavat syödä ja siitä valitettavasti tulee sotkua, mutta parhaani mukaan myös siivoan ylimääräiset sotkut lähtiessämme. Harmittaa lujaa se, kun samaan ravintolaan eksyy lapsia, joilta ei odoteta minkäänlaisia käytöstapoja... Jos samassa ravntolassa on muutama muu mukula, jotka juoksentelevat ympäriinsä ja tekevät, mitä huvittaa, on hyvin hankala saada omat lapset ymmärtämään, miksi se ei ole sallittua. Ei pienen päähän oikein uppoa se, että toiset saa ja itse ei. Mielihän tekisi kovasti mennä muiden mukaan juoksentelemaan. Siinä sitten menee koko reissu piloille, kun omatkin lapset hermostuu ja villiintyy. Onko se muka niin hankalaa pitää lapset aloillaan?? Ja pakko vielä sanoa, ettei omat muksuni todellakaan ole sieltä rauhallisimmasta päästä! Heille vaan on yritetty pienestä asti opettaa, että on tiettyjä paikkoja, missä kaikenlainen käytös ei ole sallittua (kaupat, ravintolat ym.). Esim. sillä, että paikalta poistutaan, vaikka sitten ulos, rauhoittumaan ja pöytään palataan vasta, kun huuto loppuu. Leikkipaikat ovat sitä varten, että siellä saa mesota rauhassa.

 

Tuo on asia joka harmittaa itseäni myös.

Ollaan otettu lapsi mukaan vauvasta asti kahviloihin ja ruokapaikkoihin ja muihin tapahtumiin.
Hän on pienestä pitäen oppinut olemaan ravintoloissa, opetettu, että siellä syödään ja ollaan hissukseen, tietenkin pieni juttelee ja on lapsi, mutta pöydästä ei nousta, eikä käyttäydytä kuin vähäjärkinen idiootti juoksemassa ympäriinsä ja häiriköimässä muita

Lapsi on erittäin eläväinen tapaus ja kotona menee kuin tuulispää, mutta opettamalla kun on ahkeraan käyty eri paikoissa on oppinut käytössäännöt ja nyt hänen kanssaan on mukava käydä syömässä

Silloin kun ravintolassa on noita käveleskeleviä lapsia, joita ei ole kasvatettu, joille ei opitettu käyttäytymissääntöjä, niin lapsi joskus ihmettelee miksi ne saa painaa siellä tukka putkella.
Siihen olen kuuluvalla äänellä sanonut lapselle, että sinä osaat käyttäytyä hienosti, noi lapset ei osaa käyttäytyä, äiti ja isi ei ole opettanut heille tapoja ja mitään miten lapset ovat

Se tehoaa yleensä siihen naapuripöydän vanhempiinkin ja edes yrittävät laittaa niitä lapsukaisiaan ruotuun

 

on sujunut ihan hyvin pienenkin lapsen kanssa,juosta ja huutaa yms. ei sallita. Otan mukaan pienen piirustusvihon ja muutaman kynän niin ruuan odottelu sujuu rauhallisemmin.

 

Ihanaa että edes joissain talouksissa lapsille opetetaan käytöstapoja!

 

Meillä muksut istuvat nätisti pöydässä ja siinäkin puhumiset hoidetaan normaalilla äänellä. Ei kiljahdella eikä karjahdella tai muuten komoteta niin kovaäänisesti, että voisi häiritä muita. Ylipäätään lasten kaikki ylimääräinen vaeltelu ravintolassa on vaarallista, koska tarjoilijat eivät välttämättä huomaa polvenkorkuisia asiakkaita pöytien välistä. Kuuma parila voi olla aika ikävä kokemus muksun naamalla. Joo, mä olen tosi nipo, mutta eipähän tartte ainakaan omia lapsia hävetä. Ja ai niin, hattu otetaan aina pois päästä, vaikka oltais pelkästään Mäkkärissä.

 

No nää vapaana kaikkien jaloissa juoksentelevien vanhemmat on niitä jotka luulee ettei lapsilta voi vaatia. Eikä ne voi tietenkään häiritä kuin joitakin nipoja lastenvihaajia?

Voivat toki olla myös jotenkin arkoja. Eivät uskalla komentaa, jos vaikka lapselle tulee paha mieli ja muut katsoo pahasti? Ovat siis liian arkoja vanhemmiksi julkisesti.

Tai sitten vaan ajattelemattomia. Ovat tulleet sokeiksi oman lapsen juoksulle ja huudolle.

Mistäpä sitä tietää. Ilo kuulla että on myös niitä jotka saavat homman toimimaan, jaksavat ja haluavat tehdä töitä asian eteen. Lapsillakin on moni asia helpompaa jossain vaiheessa jos ei aina tarvi olla viipeltämässä vaikka mieli tekis.

 

Meillä ei lapsi saa terrorisoida koko ravintolaa, enkä ole sellaisia lapsia koskaan nähnytkään raflassa.

 

On tuolta vaadittu tapoja ja osaa olla. Ei oo saanu riehua ja muistan yhen kerran ollessaan 2v kun poistuimme hetkeksi raivarin takia. En vaadi napottamaan vain paikallaan mutta riehua ei saa eikä häiritä muita. En kyllä muista nähneeni terrorismia ravintoloissa vaikka monesti ollaan käyty. Ne pellossa olijat on sitte muualla olleet.

 

Pöydästä ei lähdetä huitelemaan. Se on tärkein sääntö. Ääntä toki joskus on tullut, enkä aio opettaa muksuja siihen, että epämiellyttävästä tilanteesta selviää pois raivoamalla. Jos on eksytty leikkipaikalliseen ravintolaan, niin siellä leikkipaikassa saa toki olla ennen ruokaa. Mua ällöttää nämä, jotka ruokkivat muksujaan sinne leikkipaikkaan, kun pelätään pitää mitään rajoja. Siellä ne taimitanelit nuoleskelevat leluja lihapulla kourassa. Painajainen!

 

on opetettu lapset käyttäytymään ravintoloissa ja kahviloissa.

itse kahvilassa työskentelevänä täytyy sanoa et suurinosa lapsista on myös sellaiseksi kasvatettu
välillä kyllä vastaan tulee sellaisia perheitä et ihmetellä pitää..hypitään kengät jalassa sohvalla ja heitellään pullat pitkin lattioita, juostaan ja kiljutaan, yritetään tulla keittiöön jne, vanhempien puuttumatta ollenkaan..mut kuten sanottu näitä on todella, todella harvoin.

 

Olen aina vaatinut lapsiltani asiallista käytöstä ruokapaikoissa vaikka välillä se on työn takana ollut, he kun ovat vilkkaita tapauksia ja isompi varsinkin on to-del-la temperamenttinen. Ollaan kuitenkin kunnialla selvitty. Leikkipaikkaan saa mennä vasta kun ruoka on syöty eikä todellakaan juoksennella ympäriinsä.

 

Meidän lasten kanssa ei ole kovinkaan rentouttavaa mennä ravintolaan koska he eivät millään jaksa pysyä paikoillaan. Väittäisin että kyse ei kuitenkaan ole kasvatuksen tai kurin puutteesta vaan lapsemme ovat ystävällisiä, huomaavaisia ja kohteliaita pieniä poikia.

Paikallaan he eivät kuitenkaan jaksa istua vaan aina pitäisi tapahtua jotain, syöminen ylipäätään ei kiinnosta muuta kuin pahimman nälän selättämisen ajan. Näillä korteilla kun pelataan niin ei tulisi mieleenkään lähteä ravintolaan missä ei ole kunnollista leikkipaikkaa.

Itse olen aina pitänyt kiltisti paikallaan koko ruokailun ajan istuvia pieniä lapsia kadehdittavan helppoina, tempperamentiltaan jopa tylsinä :stick: Isompana toivon omien lasten osaavan osallistumaan pöytäkeskusteluun joka pyritään pitämään kiinnostavan myös heille.

 

Meidän lasten kanssa ei ole kovinkaan rentouttavaa mennä ravintolaan koska he eivät millään jaksa pysyä paikoillaan. Väittäisin että kyse ei kuitenkaan ole kasvatuksen tai kurin puutteesta vaan lapsemme ovat ystävällisiä, huomaavaisia ja kohteliaita pieniä poikia.

Paikallaan he eivät kuitenkaan jaksa istua vaan aina pitäisi tapahtua jotain, syöminen ylipäätään ei kiinnosta muuta kuin pahimman nälän selättämisen ajan. Näillä korteilla kun pelataan niin ei tulisi mieleenkään lähteä ravintolaan missä ei ole kunnollista leikkipaikkaa.

Itse olen aina pitänyt kiltisti paikallaan koko ruokailun ajan istuvia pieniä lapsia kadehdittavan helppoina, tempperamentiltaan jopa tylsinä :stick: Isompana toivon omien lasten osaavan osallistumaan pöytäkeskusteluun joka pyritään pitämään kiinnostavan myös heille.

Sori mutta mä en todellakaan allekirjota tota. Oma muksuni on toooodella jääräpäinen, mutta oppi käyttäytymään. Jopa mun tuttu on onnistunu lähestulkoon ylivilkkaan lapsensa kouluttamaan niin että osaa käyttäytyä ravintolassa. Kyllä se sinnikkyydestä on kiinni. Ja sinnikkyydestä todellakin tiedän jotain, mä olen vieny lapsen päiväunille kerta toisensa perään parhaimmillaan tunnin ja kolme varttia. Iltaunille opeteltiin jäämään noin kolmen kuukauden ajan niin että vähintään tunnin kesti se uudelleen ja uudelleen sänkyyn vieminen. Lapsi kyllä oppii kun sinnikkäästi sitä opettaa.

 

Itse olen aina pitänyt kiltisti paikallaan koko ruokailun ajan istuvia pieniä lapsia kadehdittavan helppoina, tempperamentiltaan jopa tylsinä :stick: Isompana toivon omien lasten osaavan osallistumaan pöytäkeskusteluun joka pyritään pitämään kiinnostavan myös heille.

Tätä en kyllä allekirjoita minäkään... Meidän esikoinen ei todellakaan ole helppo tapaus, ei lähellekkään. Tempperamentti sitä luokkaa, että oksat pois. Mutta jollain kumman konstilla olen hänelle saanut opetettua, että on ne muutamat paikat, missä se huono käytös vaan ei ole sallittua. Kyllähän tämäkin on yrittänyt temppujaan tehdä ravintoloissa ja kaupoissa, mutta niistä on sitten seurannut aina rangaistus (paikalta poisto, ei jälkiruokaa, jäähy tms.) ja temppuilut jääneet siihen ajan myötä. Paikalta poistun, en siksi, että lapsi pääsisi ikävästä tilanteesta vaan siksi, että suuttuessaan paikalta poistuisivat lopulta muut asiakkaat. Sitä tempperamenttia nimittäin riittää kyllä jokaisen korville, jos niikseen sattuu.

 

Ja vielä tosta paikoillaan olemisesta. Ei ole kovin paikallaan pysyvää sorttia tämä meidänkään vanhempi. Vasta nyt 2,5v on alkanut hetken olemaan paikoillaan. Saadaan esimerkiksi luettua kokonainen lastenkirja melkein loppuun asti tai rakennettua duploja jopa 15 minuuttia kerrallaan. Saan jopa huijattua lastenohjelmilla itselleni sen vartin ruuanlaittoaikaa, mikä ei ennen tullut kuuloonkaan. On ollut pienestä asti erittäin meneväistä sorttia, eikä sekunttiakaan ole halunnut olla aloillaan ja niin kiinnostavaa asiaa ei ole löytynyt, että se olisi hetkeksi hiljentänyt tahtiaan. Kateellisena olen katsellut muiden lapsia, jotka kiltisti ovat leikkineet edes suhteellisen aloillaan. Ja ei, en todellakaan ole maailman paras äiti. En ole mikään kasvatuksen luonnonlahjakkuus, päin vastoin. Ottaa vaan niin paljon päähän se, ettei joillain tunnu olevan edes yritystä opettaa lapsiaan käyttäytymään. Se on ihan eri asia, jos lapsi riehuu ja melskaa ja vanhempi yrittää asialle jotain tehdä, kuin se, että äiti ja isä vaan ruokailevat siinä vieressä kiinnittämättä asiaan mitään huomiota.

 

Meidän lasten kanssa ei ole kovinkaan rentouttavaa mennä ravintolaan koska he eivät millään jaksa pysyä paikoillaan. Väittäisin että kyse ei kuitenkaan ole kasvatuksen tai kurin puutteesta vaan lapsemme ovat ystävällisiä, huomaavaisia ja kohteliaita pieniä poikia.

Paikallaan he eivät kuitenkaan jaksa istua vaan aina pitäisi tapahtua jotain, syöminen ylipäätään ei kiinnosta muuta kuin pahimman nälän selättämisen ajan. Näillä korteilla kun pelataan niin ei tulisi mieleenkään lähteä ravintolaan missä ei ole kunnollista leikkipaikkaa.

Itse olen aina pitänyt kiltisti paikallaan koko ruokailun ajan istuvia pieniä lapsia kadehdittavan helppoina, tempperamentiltaan jopa tylsinä :stick: Isompana toivon omien lasten osaavan osallistumaan pöytäkeskusteluun joka pyritään pitämään kiinnostavan myös heille.

Kyllä se on kasvatuksen jne. puutetta, ellei kyseessä ole jokin diagnosoitu häiriö.
Kyllähän lapsissakin on hyvät ja huonot puolensa. Levoton voi toki olla myöskin ystävällinen. Tai joskus me ihmiset käyttydytään jopa eri tilanteessa erilailla kuin aiemmin/muissa.

Ravintolahan ei ole pääsääntöisesti leikkipaikka. Ja se kannattaa opettaa lapsille.
Siellä istutaan, syödään, ollaan, eikä mennä juoksemaan ja riekkumaan.
Ihan kuten esim. kaupassa sitten taas kävellään, laitetaan tavaraa kärryyn jne. eikä juoksennella ympäriinsä.

Psykopaattikin osaa istua pöydässä rauhallisena, joten ei kannata pitää sellaisina istuvia lapsia mitenkään outoina, ihan tavallisia ovat.

 

Kyllä se on kasvatuksen jne. puutetta, ellei kyseessä ole jokin diagnosoitu häiriö.
Kyllähän lapsissakin on hyvät ja huonot puolensa. Levoton voi toki olla myöskin ystävällinen. Tai joskus me ihmiset käyttydytään jopa eri tilanteessa erilailla kuin aiemmin/muissa.

Ravintolahan ei ole pääsääntöisesti leikkipaikka. Ja se kannattaa opettaa lapsille.
Siellä istutaan, syödään, ollaan, eikä mennä juoksemaan ja riekkumaan.
Ihan kuten esim. kaupassa sitten taas kävellään, laitetaan tavaraa kärryyn jne. eikä juoksennella ympäriinsä.

Psykopaattikin osaa istua pöydässä rauhallisena, joten ei kannata pitää sellaisina istuvia lapsia mitenkään outoina, ihan tavallisia ovat.

totta...mun supervilkas ja haasteellinen on jostain syystä aina ravintolassa kauniisti. Tekeekö se tunnelma sen vai mikä mutta koskaan ei oo rauhallista pöydän lähellä liikuskelua kummempaa harrastanut. En vaadi häntä istumaan vain paikallaan, saa liikkua nätisti ja kattoa vaikka ikkunasta ajankulukseen. Osaa nykyään jo istuakin aikansa. Diagnoosi on ja kasvatustyö sitäkin raskaampaa ollu tän 6v aikana. Hedelmää se on kantanut vaikka haasteita on edelleen jokapäivä. Silläkään syyllä ei pellossa oo lupaa olla.

 

Kyllä mä vaadin että käyttäytyvät asiallisesti eli ei tod huudeta,juosta tms. Pöydässä ollaan tai lasten leikkipaikassa jos ravintolassa on sellainen.ja sielä leikkipaikassa ollaan myös nätisti.

 

Juurikin noin pitää käyttäytyä, eniten ärsyttää ravintoloissa juurikin ne mesoavat kakarat, tai sitten sellaiset jotka tulevat pällistelemään siihen viereen kun yrität syödä?? Tuo pällistely on hemmetin ärsyttävää!!!

 

Mua tarjoilijana ärsyttää myös ne juoksentelevat lapset joo, mutta ennen kaikkea ne saamarin vanhemmat jotka pitävät meitä heidän kullannuppujensa lapsenvahteina. Mitään ei kielletä, mistään ei välitetä... Raivostuttavaa!!!!!

 

Kyllä mä vaadin että käyttäytyvät asiallisesti eli ei tod huudeta,juosta tms. Pöydässä ollaan tai lasten leikkipaikassa jos ravintolassa on sellainen.ja sielä leikkipaikassa ollaan myös nätisti.

edes sinne kun tiedän etteivät huutamati ja kiljumati osaa leikkiä, haluan suoda muillekkin syönti rauhan, meillä opetellaan pienestä pitäen istumaan pöydässä niin kauan kuin aikuisetkin.

 

On tuolta vaadittu tapoja ja osaa olla. Ei oo saanu riehua ja muistan yhen kerran ollessaan 2v kun poistuimme hetkeksi raivarin takia. En vaadi napottamaan vain paikallaan mutta riehua ei saa eikä häiritä muita. En kyllä muista nähneeni terrorismia ravintoloissa vaikka monesti ollaan käyty. Ne pellossa olijat on sitte muualla olleet.

onko ravintola teille joku kävelypaikka vai mitä tarkoitat että paikallaan ei tartte olla?
Saavatko hoitolapsesi (jos olen oikein ymmärtänyt) käveleskelä myös samalla kun syövät?
Sori mutta ei pahalla mutta kun sun vastauksia lukee niin voi hellanlettat teidän kakaraa , on varsinainen lellipenikka!

 

totta...mun supervilkas ja haasteellinen on jostain syystä aina ravintolassa kauniisti. Tekeekö se tunnelma sen vai mikä mutta koskaan ei oo rauhallista pöydän lähellä liikuskelua kummempaa harrastanut. En vaadi häntä istumaan vain paikallaan, saa liikkua nätisti ja kattoa vaikka ikkunasta ajankulukseen. Osaa nykyään jo istuakin aikansa. Diagnoosi on ja kasvatustyö sitäkin raskaampaa ollu tän 6v aikana. Hedelmää se on kantanut vaikka haasteita on edelleen jokapäivä. Silläkään syyllä ei pellossa oo lupaa olla.

Onko sun diagnoosi munchausenin syndrooma vai mistä diagnoosistasi puhut? Sun kakara on ainakain joka ketjussa 100 rivin verran esillä, voi Luoja!

Et vaan pidaä kuria.

 

Ja tajua nyt että kukaan ei halua sun kakaraa pöytänsä lähelle ravintolassa.

 

Meidän lasten kanssa ei ole kovinkaan rentouttavaa mennä ravintolaan koska he eivät millään jaksa pysyä paikoillaan. Väittäisin että kyse ei kuitenkaan ole kasvatuksen tai kurin puutteesta vaan lapsemme ovat ystävällisiä, huomaavaisia ja kohteliaita pieniä poikia.

Paikallaan he eivät kuitenkaan jaksa istua vaan aina pitäisi tapahtua jotain, syöminen ylipäätään ei kiinnosta muuta kuin pahimman nälän selättämisen ajan. Näillä korteilla kun pelataan niin ei tulisi mieleenkään lähteä ravintolaan missä ei ole kunnollista leikkipaikkaa.

Itse olen aina pitänyt kiltisti paikallaan koko ruokailun ajan istuvia pieniä lapsia kadehdittavan helppoina, tempperamentiltaan jopa tylsinä :stick: Isompana toivon omien lasten osaavan osallistumaan pöytäkeskusteluun joka pyritään pitämään kiinnostavan myös heille.

Kirjoitan tämän uusiksi:
Minun mussukat ovat parempia kuin teidän, koska he ovat vilkkaampia kuin teidän joten minä katselen ylpeänä kun he ottavat huomion itseensä kävelemällä ravintolassa ja riekkumalla. Pojat ovat poikia ja varsinki minun ovat universumin keskus.


Jos kaikki ihmiset tai edes lapset kävelisivät ravintolassa olisi tarjoilijoiden työ tosi vaikeaa ellei mahdotonta eikä ravintolassa olisi miellyttävää olla, rauahllinen tunnelma ei ainakaan olisi.
Joten jos kaikki eivät voi kävell, myöskään sinun lapsilla ei ole minkäänlaista oikeuttaa toimia niin.
jos et halua pitää kuria vaan haluat ylpeillä sillä että sinun kakarat ovat kuninkaita joiden ei kuulu noudattaa samoja sääntöjä, kuin muut, niin älä mene ravintolaan.

Älä vie kakaroitasi minnekään. Kukaan ei halua nähdä heitä. Yök. Kurittomia paskiaisia.