"lapsettomuus"

Elikkä, käytän varovaisesti sanaa "lapsettomuus". Tiedän, että on jo hieman liian aikaista pohtia tälläistä, muttakun mieli on vallaton.. Elikkäs, ollaan miehekkeen kanssa jätetty ehkäisy pois 11/-14, eli nyt olisi menossa siis 7:s kuukausi.. Vauvaa kun ei vain kuulu, ei edes pieniä toivonkipinöitä..
Omaa mieltäni nyt vaivaa, että voisinko jo soittaa neuvolaan perheneuvontaa/äitiysneuvolaan, ja kysyä olisiko jo mahdollista päästä jonkinmoisiin tutkimuksiin.. Olen 23-v ja mieheke 20v.. Ylipainoa hieman, tupakoinkin (olen saanut kyllä hyvin vähennettyä..) hmm.. olisiko teillä ideoita mitä kannattaisi tehdä? Teenkö itsestäni naurunalaisen jos soittelen jo?

Asiallisia vastauksia kiitoksia Olisi kiva myös kuulla jos on kokemuksia lapsettomuushodoista tai tutkimuksista..

 

Yleensä aloittavat tutkimaan kun lasta ei ole vuoteen kuulunut. Ymmärrän kyllä hyvin huolesi kun olet kuitenkin parhaassa iässäkin. Voithan kysyä, jos jo tarkistaisivat ihan perus verikokeet, ettei ole mitään kilpirauhasen vajaatoimintaa tms?
Mulla soi hälytyskellot 20-vuotiaana kun oltiin vasta nelisen kuukautta yritetty, tai sillon iski eka ajatus siitä, josko se lapsi ei tulekaan niin helpolla.
Tuo aika voi olla ihan normaalia hedelmälliselläkin parilla, niissäkin on kuitenkin noin 20% mahikset per kierto, eli voit hyvinkin tulla vaikka heti seuraavassa kuukaudessa raskaaksi ja ollut vain huono tuuri nyt! Toisilla sattuu vain ekasta kierrosta, toisilla kahdeksannesta, vaikka hedelmällisyydessä ei olisi mitään eroa.
Ei minusta ollenkaan huono idea soitella ja kysellä missä vaiheessa voisi edes jotain verikoetta aloitella.

 

Itsellä yrityskertoja nyt melki 40 että jotain jo tiedän.

Neuvola ei ole oikea paikka, koska se auttaa raskaana olevia. Voit mennä vaikka gynekologille ja hän voi jotain kehottaa. Yksityiset ottaa heti hoitoon, julkiselle pitää olla yrittänyt sen vuoden eli vielä viisi kuukautta. Kaikki tulee ehdottamaan sinulle ensiksi tupakanpolton lopettamista ja usko sen takia vioittunut sikiö ei ole sen röökit arvoinen. Jos napsahtaa kohdalle. Raskauduttua tuosta lopettamisestakin tulee hieman taiteilumpaa.

Ehdottaisin oman elimistön ja kierron kartoittamista. Tarkkaan kuinka kauan kierto kestää ja mikä päivä ovulaatio. Se on helpoin tie. Ostat vaan ison pakkauksen ovistestejä ja selvität samalla omia tuntemuksia. Sekä harrastatte seksiä otollisina päivinä, jos ei tärppää niin ei muuta kun lääkärille, jolloin pohjatietoa kierrosta jo on.

 

Me aloitettiin tutkimukset sillon, mutta tulin raskaaksi sitten ihan tavallisin petipuuhin. Juuri ennen hoitojen aloittamista. Nyt on kaksi lasta.

 

Kiitoksia kaikille vastauksista! joo, toki tupakoiminen loppuu kokonaan kun raskaudun, mielellään jo ennen sitä. Täytyy ehkä sitten vielä vain yrittää ja yrittää, josko se tärppäisi.. Tuntuu korkealta kynnykseltä soittaa gyneööe/neuvolaan tuosta asiasta :/

 

Voithan varata ajan ihan tavalliseen gyn tarlastukseen terkkariin tai sit yksityiselle. Ottavat ainakin klamydian ja voit pyytää päästä verikokeisiin(kilpirauhaskokeet ja prolaktiini)

Kannattaa myös tikuttaa sitä ovista niin tiedät ovuloitko ja milloin..

 

Meillä oli 6kk miehen kanssa. Siinä välissä sain yhden keskenmenon ja siinä kohtaa sanoin miehelle, että lopetetaan yritys ja keskitytään meihin kahteen ja ystäviin. Pelkäsin lähinnä sitä, että touhuaminen menis mekaaniseksi suoritukseksi ja alettais syytellä toisiamme. No, mies ihmeissään ja kysy, että etkö enää haluakkaan lasta? Sanoin vaan, että en nyt tällä hetkellä ainakaan, kun se on tämmöstä raastavaa. Keskitytään nyt muuhun ja onhan meillä kaikesta huolimatta toisemme ja se riittää. Mies mietiskeli ja pohti asiaa ja sano, että puhun ihan totta ja voihan se lapsikin sieltä ihan yllärinä tulla. No, homma sitten meni niin, että lakkasin ostamasta testejä ja keskityttiin todellakin kaikkeen muuhun ja kappas vaan, menkat jäi pois yht'äkkii (en epäilly mitään, koska mulla saattaa normaalistikkin olla kausia, että menkat ei alakka), sit alko olla huonovointisuutta ja flunssasta oloa aamusin ja iltasin. Tossa kohtaa aloin epäillä, että oonkohan mä ja joku ihme vaisto vaan sano, että mä oon todellakin raskaana. Tosiaankin olin raskaana ja tytär nyt 5-vuotias. Mutta tuskin enempää tulee meille, en jaksa samaa yritys ruljanssia käydä läpi ja me jouduttiin aluks ihan yrittämällä, yrittää. Eikä ole varmaa, että saisinko etes enempää lapsia, jotenkin vahva tunne, että tuskimpa.

 

Yritä saada painoa tippumaan edes jonkin verran. Jo parin-kolmen kilon tiputus saattaa vaikuttaa suotuisasti.

Ja muutenkin tietysti kiinnität huomiota että syöt terveellisesti.

 

kiitoksia kaikille vastauksista! Tuo on kyllä ihan totta Joxu kirjoittaa, täytyisi saada ajatukset pois ja välillä huomaankin, että olen saattanut olla 2 viikkoa ajattelematta lasta (onpas pitkä aika ), jotenkin asia aina palaa tajuntaan, ja siinä sitten taas ryövitään Joo, jostakin olen lukenut että jo ylipainoisilla ihan pienikin painonpudotus auttaisi asiaan ja tupakointi olisi kyllä lopetettava kokonaan! Täytyy yrittää tsempata itseään ja toivoa että joskus plussaisi!

 

Kyllä tupakointi tosiaan kannattaa lopettaa ensimmäisenä, sekä sun että miehen. Tupakka vaikuttaa niin munasolujen kuin siittiöidenkin laatuun, joten se vaan kokonaan pois. Kasviksia ja hedelmiä&marjoja myös lisää kummankin lautaselle, epäterveellisempien vaihtoehtojen lisäksi ja tilalle, sillä tavalla paino herkästi tippuukin muutaman kilon terveellisellä tavalla.

Omista kuukautiskierroista kannattaa pitää kirjaa, samoin ovulaatiotestejä voisi jo muutamassa kierrossa tehdä, jolloin voi varmistua kotikonstein siitä että kroppa toimii oiken. Jos ei näistä huolimatta tule tulosta, sitten on aika soitella gynelle. Perustutkimukset on aika yksinkertaisia tehdä yksityispuolellakin, käytännössä tarvitaan spermanäyte mieheltä ja muutamia verikokeita sekä ultraäänitutkimus naiselta.

Kamalasti ei asialla kannattaisi tosiaan vielä stressata, olette onneksi niin nuoria ja vasta vähän aikaa yrittäneet että aikaa ja mahdollisuuksia on vaikka mihin. Raskasta on pettyä koko ajan, voimia vaan teille!

 

Stressi voi vaikuttaa yllättävän paljon. Meillä tärppäsi 9.kierrosta kun olin päättänyt, että seuraavaksi tutkimuksiin kun pettymykset joka kuukausi tuntui sietämättömiltä. Ei tarvinnutkaan sitten mennä . Seuraava tarttui matkaan jo 3.kierrosta. Yritä jättää polttaminen ja keksiä mielekästä tekemistä. Jos ei auta, selvitä testeillä kiertoasi ja tarvittaessa sitten tutkimuksiin/hoitoihin.

 

Toi on niin paskapuhetta, että kun lopettaa ajattelemasta niin tärppää. Toki tuurilla voi silloinkin tulla ja kuvitella sitten,. että siitä se johtui. En usko että ihan niin voimakkaasti kukaan asiasta stressaa, että saisi siitä hommattua itselleen lapsettomuuden, ymmärrättekö elimistöstä yhtään mitään? Tai ehkä te suurinpiirtein hyperventiloitte asiasta jatkuvasti, valvotte kaikki yöt ja yritys aiheuttaa paniikkia, oksentelua ja valtavaa stressiä. Enpä ole vielä sellaiseen törmännyt.

Toivottavasti tulet ap pian raskaaksi, ota yhteys terkkaan ja tiedustele jos jotain voisi tehdä.

 

kannattaa tupakka jättää poies ja yrittää olla ressaamatta

 

Kiitoksia kaikille positiivisesti kommentoiville ja tietopaketeista! Tuntuu niin kovin isolle kynnykselle soitella.. Jotenkin tuntuu "nololle" asialle, ja sitten tiedän että terkkari/ vastaava tarttuu hyvin herkästi tupakointiin ja ylipainoon, ja en pääse silti testeihin.. Olisi just kiva tietää ihan noi perusverikokeet ja tutkimukset, että onko itsessä mitään vikaa, vaikka tuskin on kun kummankaan suvuissa ei ole ollut mitään lisääntymisvaikeuksia.. Ehkä tää tästä.. Vauvakuume on vaan hervoton

 

Meillä eka tärppäsi vasta yk 28 kun oltiin päätetty vihdoin oikeasti varata aika tutkimuksiin. Nyt toista yritetty taas jo 14 kiertoa. Kummastakaan ei mitään vikaa löytynyt, kun yksityisellä sitten käytiin tutkituttamassa kaikki mahdollinen kun tokaa oli 9kk yritetty. Molemmat ollaan nuoria, normaalipainoissa ja savuttomia. Muutenkin terveelliset elämäntavat. Eipä lääkärit osannut mitään muuta tarjota kuin hedelmöityshoitoja, mutta niihin ei ainakaan vielä lähdetä, kun esikoinen kuitenkin lopulta ihan luomusti sai alkunsa.

 

Mun mielestä on kyllä ihan verovarojen väärinkäyttöä jos tupakoivien ylipainoisten lapsettomuushoitoja kustannetaan yhteisistä varoista. Röökaamisen lopettaminen ja pienikin painonpudotus voisi jo auttaa.

 

Meillä kaks ekaa tenavaa on saanu alkunsa 10 kuukauden yrityksen jälkeen. Molemmilla kerroilla raskaus alkoi sellasesta kierrosta jolloin n. kierron puolivälin paikkeilla iltaseksin jälkeen nousin vasta aamulla ylös. Tiedä sitte oliko tolla oikeesti vaikutusta vai sattumaako vain...

Kaks seuraavaa saiki sit alkunsa ehkäisystä huolimatta

 

Yksityiselle voit mennä jo kartoittamaan tilannetta. Kunnalliselle et valitettavasti vielä pääse missä rajana vuosi yrittämistä. Hoitona kuitenkin tulee olemaan ensimmäiseksi painonpudotus ja tupakoinnin lopettaminen. Joten niistä kannattaa aloittaa ensimmäisenä jo heti. Voit myös kotona kartoittaa kiertoasi ovulaatiotikkujen avulla, tämä on myös ensimmäisiä asoita mitä hoitoja aloitellessa pyydetään tekemään. Eli nyt kun odottelet vuoden täyttymistä niin tupakka veks ja painoa alas, tikut myös kehiin. Joten kun on aika täynnä niin pääset tutkimuksiin heti täysillä kiinni koska olet "pakolliset" asiat jo tehnyt.

 

Eka tuli 9. yrityskierrosta, toinen 6 tai 7. kierto eli ei se aina heti napsahda. Ja nuokin kaikki kierrot oli ovulaatiotesti kanssa täsmäyritystä.

Ylipaino voi estää ovulaation, joten kannattaa ensin tikutella se ovulaatio. Ja tosiaan lopettaa se tupakka, koska se heikentää kohdun verenkiertoa ja voi aiheuttaa geenivaurioita jo ennen raskautta. Myös mieheltä tupakka pois jos polttaa ja foolihappoa molemmille. Foolihappo pitäisi aloittaa jo 3 kk ennen raskauden yritystä kehitysvaurioita vähentämään.

 

Tuo tupakka on yllättävän iso tekijä, koska lopetettuasi sinulla voi olla kuukausia kestäviä vieroitusoireita, jotka voivat pahimmillaan aiheuttaa keskenmenon. Mahdollinen lopettaminen voi tarvita myös korvaushoitoa, joten siihen ei heppoisesti suhtauduta. Lopettaminen voi myös parantaa munasolujesi laatua, joka voi olla ratkaiseva.
Kuten on jo mainittu julkinenpuoli ei vielä taida auttaa mutta yksityinen kyllä. Voit varata ihan peruskäynnille ajan tai vaikka papaan ja kysäistä sitten kun kysyy kuitenkin mitä ehkäisyä käytät että et mitään, yritätte lasta.
Mitään perusverikoetta ei ole. Kierron mukaan mitataan eriasioita eli irtoaako munasolu ja voiko kiinnittyä, siksi kierron tunteminen on tärkeää, jotta osaa lääkäri katsoa oikean asian. Muuten tarkkailu siirtyy automaattisesti seuraavien kuukautisten jälkeen kun kartoitetaan parikiertoa pelkkää aikaa, jolloin kokeita olisi hyvä ottaa. Yksityinen puoli on kyllä tehokas, koska siitähän heille maksetaan.

 

Itse kävin suunnilleen 8 kk yrittämisen jälkeen yksityisellä gynellä "muuten vain" tarkastuksessa, ja siinä samalla otin puheeksi sen että näkyykö minussa mitään poikkeavaa mikä voisi aiheuttaa lapsettomuutta. Gynekologi ultrasi ja totesi toisen munasarjan PCO-tyyppiseksi, ja neuvoi tikuttamaan ovista että näkee että tapahtuuko ovulaatiota edes joka kierrossa (ei tapahtunut). No, näin jatkettiin siihen saakka että tuli vuosi yrittämistä, kunnes sitten tulinkin luomusti raskaaksi. Tuo raskaus meni kesken, mutta siitä puolen vuoden kuluttua tulin uudelleen raskaaksi ja tuo raskaus jatkuikin normaalisti ja sain terveen lapsen. Tosiaan julkiselle puolelle eivät ota kovin kevyin perustein, mutta jo yksityisellä gynellä käynti saattaa olla valaiseva kokemus.

 

Toi on niin paskapuhetta, että kun lopettaa ajattelemasta niin tärppää. Toki tuurilla voi silloinkin tulla ja kuvitella sitten,. että siitä se johtui. En usko että ihan niin voimakkaasti kukaan asiasta stressaa, että saisi siitä hommattua itselleen lapsettomuuden, ymmärrättekö elimistöstä yhtään mitään? Tai ehkä te suurinpiirtein hyperventiloitte asiasta jatkuvasti, valvotte kaikki yöt ja yritys aiheuttaa paniikkia, oksentelua ja valtavaa stressiä. Enpä ole vielä sellaiseen törmännyt.

Toivottavasti tulet ap pian raskaaksi, ota yhteys terkkaan ja tiedustele jos jotain voisi tehdä.

Itse kyllä ja lähinnä ärsyynnyn tuosta:"kun vain lakkaa stressaamasta, niin se tulee"- mantrasta, jota yllättävän moni idiootti toistelee. Aika harvoin kyse oikeasti on siitä, vaan sattumasta. Teimme omaa lastamme neljä vuotta, ennen kuin onnistui, ja sinä aikana sai kuulla useita kymmeniä kertoja tuon typeryyden. Eikä sitä lasta olisi vielä tänäkään päivänä, ellemme olisi nimen omaan jatkaneet yrittämistä ja yrittäneet vielä entistä kovemmin.
Aloittajaa kehittaisin muiden tavoin vielä pari kk testaamaan ovulaatiotikuilla. Jos ei vieläkään onnistu, voit esim mennä normiterveyskeskuslääkärille, ja kertoa, että lasta ei kuulu vaikka vuosi yritetty. Saat sieltä lähetteen tutkimuksiin.

 

Täytyy tännekkin kirjoitella, eli perjantaina tein positiivisen raskaustestin!!!! ) ja huomen aamuna vielä Neuvolaan testaamaan, että pitäähän kotitesti paikkaansa! Tuntuu ihan uskomattomalta, epätodelliselta.. Tosi alussahan raskaus on, rv 5 nyt, mutta nyt peukut pystyyn että asettuu kodikseen! )

 

[QUOTE="epatoivoinen";30843899]Täytyy tännekkin kirjoitella, eli perjantaina tein positiivisen raskaustestin!!!! ) ja huomen aamuna vielä Neuvolaan testaamaan, että pitäähän kotitesti paikkaansa! Tuntuu ihan uskomattomalta, epätodelliselta.. Tosi alussahan raskaus on, rv 5 nyt, mutta nyt peukut pystyyn että asettuu kodikseen! )[/QUOTE]

Onnea ihan hirveästi!

 

kiitoksia Pin! Neuvolassakin siis vielä plussasi. Pelottaa vaan, kun tuntuu usein juuri siltä kuin kuukautiset olisivat alkamassa, samanlaista juilimista masussa, toivottavasti "kuuluu asiaan", eikä mene kesken enään ) Kesäkuun alussa ensimmäinen neuvolakäynti jo!