Lapsi riehuu aina kun puhun puhelimessa

Antakaapa vinkkejä, mitä voi tehdä lapselle, 7 v, joka alkaa aina riehua, jos olen puhelimessa. Juttelen todella harvoin, pari kertaa kuussa kavereiden kanssa puhelimessa, eli siitä ei ole kysymys että harrastaisin maratonkeskusteluja joka ilta. Joka kerta lapsi alkaa pitää kovaa ääntä, hölisee, laulaa kovalla ja kimeällä äänellä ja jos yritän mennä hiljaisempaan paikkaan, seuraa perässä. Ei lopeta vaikka käskenkin ja ihan periaatteesta en enää suostu lopettamaan puhelua (mikä joskus hiljensi lapsen..). Viimeisenä niittinä lapsi alkaa kiusata pikkusiskoa. Joka puhelun jälkeen juttelen asiasta lapsen kanssa, väittää, ettei häirinnyt, vaan sattui vaan huvittaa laulaa tms. Mitkään sanktiot eivät vaikuta, kaikki unohtuu lapsella kun puhelin soi seuraavan kerran, heti alkaa ihan pakonomaiselta tuntuva mölinä. Pienemmällä lapsella ei ole mitään tämmöistä käyttäytymistä.

 

Mä olen työntänyt lapsen omaan huoneeseen ja oven kiinni perässä, jos ei ole pyynnöistä huolimatta lopettanut tahallista häiriköintiä.... Tai mennyt itse esim. tuulikaappiin puhumaan

 

Mä olen työntänyt lapsen omaan huoneeseen ja oven kiinni perässä, jos ei ole pyynnöistä huolimatta lopettanut tahallista häiriköintiä.... Tai mennyt itse esim. tuulikaappiin puhumaan

Jos menen johonkin esim. makkariin puhumaan ja laitan oven kiinni, tulee lapsi hakkaamaan ovea, omasta huoneesta tulee pois esim. sillä syyllä että on jano tai pissahätä ja mölinän kanssahan se pitää tehdä. Muuten on ihan perusnormikiltti lapsi, mutta puhelut herättävät jonkun ääntelytarpeen... Aina puhelun jälkeen kun olen asiasta huomauttanut, pyytelee anteeksi, mutta sama toistuu aina!

 

Kertoisit ap heti alussa, että lapsellla on ADHD, niin olisi helpompaa antaa neuvola. Normaali 7v, ei enää tuolla tavalla käyttäydy, jos hänelle on tehty selväksi että lapset ovat hiljaa kun aikuinen puhuu puhelimessa tai aikuiset puhuvat keskenään face to face.

 

Täällä tekee 5v lapsi samaa. Aina ennenkuin soitan tai vastaan, kertaan lapselle säännöt. Eli siis silloin ei huudeta, häiritä yms, vaan annetaan puhua rauhassa. Jos lapsi ölisee silti, muistutan asiasta kesken puhelun, että äiti on nyt puhelimessa ja jos on asiaa, jutellaan siitä puhelun lopettamisen jälkeen.
Välillä toimii, välillä ei. Jos olen tärkeää puhelua hoitamassa menen suosiolla ulos puhumaan..

Ja ihanaa että halipupu voi antaa ADHD- diagnoosin tän perusteella

 

Köytä se sängynjalkaan kiinni ennen puheluun vastaamista ja sulje ovi perässäsi. Jos tämä ei hiljennä lasta niin voit lisäksi uhata suukapulalla.

 

Täällä tekee 5v lapsi samaa. Aina ennenkuin soitan tai vastaan, kertaan lapselle säännöt. Eli siis silloin ei huudeta, häiritä yms, vaan annetaan puhua rauhassa. Jos lapsi ölisee silti, muistutan asiasta kesken puhelun, että äiti on nyt puhelimessa ja jos on asiaa, jutellaan siitä puhelun lopettamisen jälkeen.
Välillä toimii, välillä ei. Jos olen tärkeää puhelua hoitamassa menen suosiolla ulos puhumaan..

Ja ihanaa että halipupu voi antaa ADHD- diagnoosin tän perusteella

Hehehe, oli virkistävää lukea että muilla samaa Ja joo, en ny lähtis taas diagnoosia lätkimään! Meillä likka tehnyt tota, parhaimmillaan silloin kun olen soittanut saadakseni uuden työpaikan...kiljui kuin syötävä vieressä...onneksi potentiaalisella pomollakin oli lapsia joten ymmärsi Lapsi on nyt 6 vee, ja toi käytös on onneksi vähentynyt.

 

Ennen vanhaan ei ollut tällaisia ongelmia, kun sai vielä antaa luunappeja ja tukistaa. Oppi ne lapset olemaan.

 

[QUOTE="kenraali";29856069]Ennen vanhaan ei ollut tällaisia ongelmia, kun sai vielä antaa luunappeja ja tukistaa. Oppi ne lapset olemaan.[/QUOTE]

Selkäsaunoista puhumattakaan. Keskimääräisestä nykylapsesta kyllä huomaa, ettei vanhemmilla ja muilla aikuisilla ole häneen tarpeeksi tehokkaiden pelotteiden puuttuessa paljoakaan otetta.

 

No huh huh miten huono ote monilla on lapsiinsa. Ellei tosiaan ole kyse erityislapsesta. En hyväksyisi tuollaista meidän 1,5v:ltäkään. Saa kyllä odottaa että puhun puhelimessa tai muuten jonkun kanssa. Opetetaan näin alusta asti.

 

No huh huh miten huono ote monilla on lapsiinsa. Ellei tosiaan ole kyse erityislapsesta. En hyväksyisi tuollaista meidän 1,5v:ltäkään. Saa kyllä odottaa että puhun puhelimessa tai muuten jonkun kanssa. Opetetaan näin alusta asti.

Kerro miten kitken sen? Olen puhutellut, jutellut asiasta, huutanutkin, vienyt jäähylle, ihan kaikki mahdollset kokeiltu, lapsikin muuten tosi kiltti ja kuuliainen, mutta tämä ongelma vaan on ja pysyy. Ei varsinaisesti huutele, mutta jatkuvasti puhuu vieressä ja jos puhun aikuisen kanssa, lapsi keskeyttää vähän väliä. Pikkuisen tuo on parantunut, mutta edelleen tämä ärsyttävä tapa pysyy. Ei, en vastaile kesken jutun lapselle, vaan aina sanon "aikuiset puhuu nyt, odota vuoroasi".

Et hyväksyisi, mutta mitäs jos olisit minä ja minun lapsi? Helpommin sanottu kuin tehty. Vinkkejä?

 

5-vuotiaalta ehkä vielä jotenkin ymmärtää tuon, mutta että 7-vuotias (koululainen) käyttäytyy noin Jos vanhemmilla on yhtään selkärankaa niin kyllähän tuon käytöksen kitkeminen onnistuu ihan yksinkertaisesti komentamalla tai rankaisemalla esim. ottamalla lempi lelun/pelin pois tietyksi aikaa (eikä vain se että uhkaillaan että otetaan kohta). Aika avutonta meininkiä oikeesti.. Voin kuvitella puhelutilanteet "hei mirkku-irmeli ootko hiljaa kun mami puhuu, jookos? hihi.. hei mirkku oikeesti! hihiihi.."

 

Kerro miten kitken sen? Olen puhutellut, jutellut asiasta, huutanutkin, vienyt jäähylle, ihan kaikki mahdollset kokeiltu, lapsikin muuten tosi kiltti ja kuuliainen, mutta tämä ongelma vaan on ja pysyy. Ei varsinaisesti huutele, mutta jatkuvasti puhuu vieressä ja jos puhun aikuisen kanssa, lapsi keskeyttää vähän väliä. Pikkuisen tuo on parantunut, mutta edelleen tämä ärsyttävä tapa pysyy. Ei, en vastaile kesken jutun lapselle, vaan aina sanon "aikuiset puhuu nyt, odota vuoroasi".

Et hyväksyisi, mutta mitäs jos olisit minä ja minun lapsi? Helpommin sanottu kuin tehty. Vinkkejä?

En osaa antaa vinkkejä. Jotenkin vaan uskon että tietyt tavat toimia perheen sisällä opitaan jo pienestä, ja jotenkin teillä on jo aikaa sitten sallittu/hyväksytty? että lapsi ylipäätään hyppii vanhempien reviirille tuolla tavalla.

7v on jo sen ikäinen että hänen kanssa voi kyllä keskustella ja tehdä (muuna kuin puhelimessa olo aikana) selväksi että tuollainen ei mieillä käy. Tai vaikka joutuisi sitten ulos odottamaan kun muut puhuu puhelimessa ellei muu auta.

 

Meilläkin tekee tuolleen että alkaa häiritsemään ja roikkuu suunnilleen jalassa kiinni, vaikka on 3v. Oon sitten alkanut tekee niin että jos puhun esim. kaverin kanssa, niin annan tytön puhua hetken puhelimessa että onkin sen jälkeen hiljaa kun on hetken höpissyt vieraamman kanssa. Tärkeet puhelut jne. Yleensä puhunkin pihalla.

 

En osaa antaa vinkkejä. Jotenkin vaan uskon että tietyt tavat toimia perheen sisällä opitaan jo pienestä, ja jotenkin teillä on jo aikaa sitten sallittu/hyväksytty? että lapsi ylipäätään hyppii vanhempien reviirille tuolla tavalla.

7v on jo sen ikäinen että hänen kanssa voi kyllä keskustella ja tehdä (muuna kuin puhelimessa olo aikana) selväksi että tuollainen ei mieillä käy. Tai vaikka joutuisi sitten ulos odottamaan kun muut puhuu puhelimessa ellei muu auta.

Ei, luulen sulla olleen vain helpompi lapsi.
Aina on ollut tarkat rajat, pienestä pitäen. Koskaan en ole sallinut tuollaista.

 

Ei, luulen sulla olleen vain helpompi lapsi.
Aina on ollut tarkat rajat, pienestä pitäen. Koskaan en ole sallinut tuollaista.

Niin, en tosiaan osaa tuon enempää ottaa kantaa. Pihalle varmaan kantaisin tuollaisen lapsen siksi aikaa kun puhun. En todellakaan menisi itse pihalle. Vaikeaa varmasti tulee olemaan sitten vielä tuon lapsen kanssa jos kurin pito on noin hankalaa.

 

Niin, en tosiaan osaa tuon enempää ottaa kantaa. Pihalle varmaan kantaisin tuollaisen lapsen siksi aikaa kun puhun. En todellakaan menisi itse pihalle. Vaikeaa varmasti tulee olemaan sitten vielä tuon lapsen kanssa jos kurin pito on noin hankalaa.

Mainitsin jo, että muuten on tosi hyväkäytöksinen. Ihmiset kyselee multa usein kasvatusvinkkejä, koska osaan kuulemma kasvattaa niin hyvin lapset ja ihmettelevät miten lapseni käyttäytyy niin hyvin. Jostain syystä juuri tämä asia kaipaa silti edelleen komentamista. Ja kyllä, uloskin olen lapsen raahannut.

 

Niin, en tosiaan osaa tuon enempää ottaa kantaa. Pihalle varmaan kantaisin tuollaisen lapsen siksi aikaa kun puhun. En todellakaan menisi itse pihalle. Vaikeaa varmasti tulee olemaan sitten vielä tuon lapsen kanssa jos kurin pito on noin hankalaa.

Arvostelet täällä muiden kasvatusta, mutta silti et sitten osaa ottaa edes kantaa. Miten monesta lapsesta sinulla olikaan kokemusta? Kahdesta? Wau, sittenhän olet jo ihan konkari ja sinulla on varaa arvostella muita kun olet jossain asiassa kahden kanssa onnistunut. Voi hyvää päivää.

 

Meilläkin tekee tuolleen että alkaa häiritsemään ja roikkuu suunnilleen jalassa kiinni, vaikka on 3v. Oon sitten alkanut tekee niin että jos puhun esim. kaverin kanssa, niin annan tytön puhua hetken puhelimessa että onkin sen jälkeen hiljaa kun on hetken höpissyt vieraamman kanssa. Tärkeet puhelut jne. Yleensä puhunkin pihalla.

No just!Toisen laskuunko?Oletko varma että sillä toisella on aikaa mölistä lapsen kans jos se on sulle soittanu?!Mää kyl vähän ihmettelisin jos soitan kaverille ja se sanoiskin et Moi joo hei puhuisitko hetken Maija-Petterin kans ku se ei anna mun muuten puhua rauhassa?! Whaaat???

 

Arvostelet täällä muiden kasvatusta, mutta silti et sitten osaa ottaa edes kantaa. Miten monesta lapsesta sinulla olikaan kokemusta? Kahdesta? Wau, sittenhän olet jo ihan konkari ja sinulla on varaa arvostella muita kun olet jossain asiassa kahden kanssa onnistunut. Voi hyvää päivää.

Meillä on kolme lasta ja neljäs tulossa. Lähisuvussa on erittäin haastaviakin lapisia, (meillä tosiaan on kohtuu helppoja) mutta näissäkin auktoriteetti on sillä tasolla ette tuollainen renkkuminen menisi läpi noin vanhalla lapsella.

 

No hohhoijaa.
Jos puhun vaikka päivittäin jonkun ihmisen kanssa, siinä menee alle 5min että puhuu lapsen kanssa, jos puhun itse pidempään.

Kyllä mun kaverit+sukulaisista+lasten isä ja ylipäätänsä kuka soittaakaan, joista kukaan ei asu ihan lähistöllä haluaa sen 5min käyttää aikaansa.

Eikä tässä oo kyse enää et saa puhua rauhasta, vaan ainakin mun soittajatkin odottavat että saavat puhua lapseni kanssa, koska sekin on niille tärkeä, ja kun puheluista on tullu rutiineja, on toi lapsikin alkanut kaikista kielloista riippumatta, niin odottamaan puheluita, että puhuipa puhelimessa tai ei, niin on paljon enemmän rauha talossa.

 

Meneekö ap aina niin, että käyt vasta puhelun jälkeen keskustelun lapsen kanssa ja puhelun aikana yrität vain hienovaraisilla vihjauksilla saada lapsen hiljenemään? Helposti lapset oppii tilanteet, joissa vanhemmat eivät kehtaa/viitsi reilusti komentaa. Meillä on noissa tilanteissa, heti mölinän/riehumisen alkaessa napakasti komennettu, kyllä puhelun toinen osapuoli sen hetken odottaa ja ymmärtää. Kun ei sievistele yhtään, vaan samantien kun lapsi häiriköi, niin keskeyttää keskustelunsa siksi aikaa, että voi keskittyä lyhyesti ja riittävän napakasti muistuttamaan lasta niistä keskusteluista joita asiasta on käyty. Alkuun joutuu useankin kerran puhelun aikaan huomauttamaan, mutta äkkiä lapsi oppii, ettei edespuhelimessa olo estä äitiä komentamasta HETI hölmöilyn alkaessa.

 

7 vuotiaanhan voi jo lahjoa olemaan nätisti äidin puhelimessa puhumisen ajan. Tee ensin "vaarattomia" harjoituspuheluita jonkun hyvän ystäväsi kanssa (älä siis ensimmäisenä ala soittelemaan mitään virkapuheluita tai muita sellaisia). Ota valmiiksi jokin lapsen herkku tms. (lapselta salaa tietenkin) ja ilmoita lapselle että nyt soitan ja sinä olet hiljaa, eikös niin ?

Soitat ihan vaan muutaman sekunnin pikapuhelun ja ennenkuin lapsi alkaa mekkaloimaan niin lopetat puhelun ja samantien "lahjot" hänet kiitellen ja kehuen kuinka kivasti hän käyttäytyi. Sanot vielä että jos hän on jatkossakin yhtä nätisti niin hän tulee jatkossakin saamaan sitten palkintoja käytöksestään. Kehu ja kiittele lasta sitten puolison tultua kotiin jotta hänkin pääsee kehumaan lapsen käytöstä.

Juu, kovin ovat lapselliset nämä ohjeet mutta näin minä sain meidän keskimmäisemme olemaan kunnolla puheluiden aikaan. Hän oli kyllä vasta 2 vuotias kun opetus tehtiin mutta nyt kun on 3 vuotias niin pelkkä sanalllinen kiitos ja jos on ollut kovin pitkä puhelu niin lisäksi pieni yhteinen leikkituokio on riittävä palkinto nätistä käytöksestä.
Aloittajan lapsihan, suoraan sanottuna, toimii kuten parivuotias joten ehkä parivuotiaan "ruotuun palauttamistekniikka" sitten tepsii myös häneen.

 

Kyllähän se lopettaa kun otat kunnolla tukasta kiinni ja sanot että tulee 2 viikon tauko peleistä,herkuista yms. Toimii,mutta ettehän te nykyajan nössö lässyttäjä äidit uskalla