Lasten peliriippuvuus - vinkit vanhemmille

Keskustelun pohjaksi artikkeli.

Millaiset keinot toimivat lasten peliriippuvuuden katkaisuun ja millaiset eivät? Mitä seurauksia omalla lapsellenne on tullut peliriippuvuudesta (esim. koulun arvosanat tippuneet, unirytmin häiriöt tms)?

 

Paras keino (kuten muissakin riippuuvuuksissa) on ennaltaehkäisy.

 

Paras keino (kuten muissakin riippuuvuuksissa) on ennaltaehkäisy.

Varmasti on, mutta jokin tässä mättää, kun peliriippuvaisten määrä vain kasvaa. Eikö ihmiset tunnista merkkejä peliriippuvuudesta?

 

Miksi niitä pelikonsoleja pitää edes hommata? Meillä ei sellaista ole eikä tule.

 

En tiedä luitko sitä ketjua lasten puheen viivästyksestä ja sen oletetuista syistä.

Etenkin loppuketju oli kieltämistä ja selittelyä.

Jos vanhempien somekoukkua ei edes myönnetä, miten luulet lasten peliriippuvuudesta käytävälle keskustelulle käyvän?

Pitäisi lähteä siitä liikkeelle, että vanhemmat saataisi ensin myöntämään somekoukku, koska lasten pelikoukku on seurausta vanhempiensa addiktiosta.

 

 

Ennalta ehkäisy, ja se ettei anneta sen lapsen jämähtää siihen pelikoneen ääreen. Välilä käsketään ulos tai tekemään jotain muuta.eikä niitä tarvii ostaa lapselle heti, kun istumaan oppii.

 

 

Eikä tarvi edes olla mitään pelikoneita kun niin suurella osalla on nykyisin älypuhelimet, niitä ne päivät pitkin räplää ja pelaa erilaisia pelejä..

 

Mikäli jo nykyäidit elää elämäänsä SOME:ssa, niin mitä ne jälkipolvet mahtavat olla?

Huolestuttavin ilmiö ovat 20-30 vuotiaat (usein naiset), jotka pitävät SOME:a "realistisena". Toiset pitävät jopa jotain chattia realimaailmana. Eli luodaan omaa minäkuvaa täysin randomien anonyymien ihmisten, usein hyvin sekopäisten, ihmisten tekstiin perustuvien mielikuvien mukaan. Kuvitellaan, että netti = elämä. Usein tämä näkyy ulospäin siten, ettei kyseisillä ihmisillä ole yhtään todellista ystävää aidossa realimaailmassa.

 

Eikä tarvi edes olla mitään pelikoneita kun niin suurella osalla on nykyisin älypuhelimet, niitä ne päivät pitkin räplää ja pelaa erilaisia pelejä..

Sitä on helppo rassata siellä ulkonakin, jos äitee on sattunut karkotamaan sisällä pelikoneelta

 

Sitä on helppo rassata siellä ulkonakin, jos äitee on sattunut karkotamaan sisällä pelikoneelta

 

Aikuisten somekoukulla ei mielestäni paikata puuttuvaa osaa vaan se on nykyajan trendi.
Siihen totutaan kuin alkoholin juontiin.

Mielestäni alkoholi on aika passeli vertauskuva.

Kohtuudella otettuna hyvä. Liikaa käytettynä siitä seuraa ongelmia ja erilaisia lieveilmiöitä, todella syviä sellaisia.

Asia täytyy myöntää ja tehdä tarvittavat muutokset.

Tarkoitan nyt vain niitä, jotka ovat somekoukussa. Netistä löytyy varmaan testejä jotka mahdollisesti kertovat suuntaa antavan tuloksen.

Jokainen voi myös miettiä kohdallansa onko lasten kanssa käytetty aika, tekeminen ja vuorovaikutus riittävää.
Sitä ennen täytyisi määritellä mikä on riittävää jne.

Riittääkö perustarpeiden täyttäminen luomaan toimivan suhteen lapseen, rakentamaan luottamuksen ja antamaan lapselle tarvittavat eväät elämään.

Antaako nykyinen asetelma lapselle terveen kasvun ja kehityksen?

 

olenko ainoa joka on ihan tyytyväinen, että lapset viihtyy kotona ja että se pelaaminen ja "kännykän näprääminen" voi olla ihan koko perheenkin juttu?

me teemme muitakin asioita, lautamme ruokaa, käymme harrastamassa (yhdessä!), luemme, ulkoilemme. Mutta kyllä ne kännykät sun muut vahvasti arjessa mukana on kaikilla.

en tiedä miten suhtautuisin jos esim. 12v poikani olisi koukussa johonkin sotapeliim, sitä varmaan tarkkailisin. Nykyään pelaa ainoastaan älypelejä (ja kännykän avulla voidaan ottaa matseja toisiamme vastaan) enkä näe niissä pahaa. Lisäksi seuraa Youtubereita. Muut lapsemme (15 ja 16vuotiaat) lähes elää netissä. KAIKKI on siellä. Ja onhan siellä paljon. Kaikki lapsemme ovat koneillaan pääsääntöisesti olkkarissa (koska wifin kantavuus ei yletä yläkertaan kunnolla hahahah) eivätkä salaile mitään. Olen vilpittömän kiinnostunut "famdomeista" joissa ovat, sarjoista joita katsovat, Youtubereista joita seuraavat. Tiedän Snapchatit, Twitterit, Tumblurit, Vinet, Instat ja heidän tekemiset siellä ainakin isoksi osaksi. Kaverit on siellä mutta niitä nähdään myös muulloinkin.

Aina oletetaan että "pelaaminen" on tappamista, takaa-ajoja, puolialastomia naisia ja uhkapelejä.

Tutustukaa siihen mitä lapsenne tekevät. Epätietous luo pelkoja.