Lellitäänkö iltatähteä enemmän kuin muita lapsia?

Siis varsinkin lapsen ollessa vielä pieni? Itse en voi tähän vastata, kun mulla ei ole muita kuin iltatähtiä. Mutta jotenkin tuntuisi siltä, että sille pahnanpohjimmaiselle antaisi helposti kaiken mahdollisen mentaliteetillä "kun tämä on se viimeinen ja eihän näitä enää lisää tule". Ainahan sitä varmaan nuorimmaista vähän lellitään, varsinkin isompien sisaruksien mielestä, mutta ehkä vielä vähän enemmän sitä kaikkein viimeisintä.

 

ei varmaan "lellitä", mutta itse olen pitänyt paljon "vauvamaisempana", kuin muita lapsia.

 

Ei meillä ainakaan ole kumpaakaan iltistä lellitty, vaikka joku niin voisi luullakkin =)

 

En usko etta meilla ainakaan lellitaan sanan varsinaisessa merkityksessa - en tieda sitten milta homma ulkopuoliselle nayttaa - mutta mina en ainakaan tunnusta sita. Vahan pehmeammin kasin hanta ehka kohdellaan kuin vanhempia sisaruksia - ja siihen, luulen, on monta syyta. Ensin tuli kolme poikaa - ja se kuopus on tytto. Vanhimmat veljet ovat aivan hullaantuita haneen jotta jos joku hanta lellii niin se tahtoo olla kylla nuo veljet. Apua han saa kylla kanssa helpommin kuin nuo toiset siita yksinkertaisesta syysta etta avunantajia on niin monta (5). Tamahan ei ollut tilanne silloin kun isoveljet olivat pienia. Ja sitten - meidan kasvatustyyli on kanssa tassa muuttunut vuosien varrella noitten prototyyppien jalkeen - eli emme ole niin ehdottomia ja jyrkkia kaiken kanssa - tytya hoidetaan vahan tyyliin 'no kylla tasta hyva tulee'..

Kaikki nama tekijat kun laskee yhteen niin ehka vastaus sitten on etta hanta lellitaan - mutta ei tarkoituksella,,,

 

Enpä tiedä lellimisestä, mutta huomiota saa jokalähtöön, kun isommat sisaret juoksevat joka vinkaisusta.

 

Jos saisin iltatähden niin luulisin "lelliväni" häntä, mutta en ole varma.
Ja, voiko lasta liikaa silitellä ja huomioida?!
Minä silittelen ja yritän parhaani mukaan huomioida teinipoikaanikin.

Poikani on muuten erittäin ylpeän (oikealla tavalla ylpeän) näköinen valokuvissa, joissa hän katselee sisarpuolensa vauvaa, jonka eno hän itse on. On siinä muuten ihmettelemistä, kun enon ja vauvan välillä on ikäeroa vaan reilut neljätoista vuotta! :kieh:

Uskoisin, että myös poikani lellisi uutta tulokkiakin, jos sellainen todella olisi nyt aluillaan.

 

\

ei varmaan "lellitä", mutta itse olen pitänyt paljon "vauvamaisempana", kuin muita lapsia.

Samaa meilläkin. Jotenkin ajattelee, että kyllä se ennättää vielä; olkoot pieni vielä kun on. Näin vaatteiden suhteen (e ole kiirettä isojen vaatteisiin, eikä trendivaatteisiin), näin myös sen suhteen, mitä osaamista "vaaditaan" tai miten paljon kuvittelee lapsen ymmärtävän..'
Syliä, halauksia ja suukkoja on tämä pahnanpohjimmainen saanut paljon enemmän, koska nyt "harjoituskappaleiden" jälkeen huomaa miten tärkeitä ne oikeasti ovat.