liikunnan yhteys synnytykseen

Onkos siinä mitään perää, että kova liikunta raskausaikana edesauttaa synnytystä ja on helpompaa? Itselläni nyt huolestuttaa, ku on menny 5 päivää yli lasketun ajan eikä merkkiäkään synnytyksen käynnistymisestä... Oon yrittäny silloin tällöin lenkillä käydä, n 2-3krt viikossa. JOtain 40 min reipasta kävelyä. Oonko liikkunu liian vähän ja nyt edessä sitten pitkä ja vaikea synnytys :'(

 

Ei mitään perää ainakaan minun kohdalla. 2 vkoa etuajassa tuli vauva. Helppoa oli, jos synnytyksestä nyt noin voi sanoa. Liikuin luvattoman vähän issiaksen ja liitoskipujen vuoksi. En muutenkaan ole mikään himoliikkuja.

 

Mä olen sitä mieltä että on hyvä asia vaan jos on hyvässä kunnossa!!! En tiedä syntyykö aikasemmin tai nopeemmin mutta luulen että itse jaksoin paremmin kun hoidin kuntoani ihan viimeisiin päiviin asti!!!

 

Enpä tiiä tilastotiedoista, itse pidin kans itseäni liikkuvaisena loppuun asti ja vauva syntyi rv39, 3,5h oltiin sairaalassa ja tyttö jo kainalossa. En tosin mitään himoliikuntaa harrastanut, kävelyäkään ei lopulta paljoa kun ei yksinkertaisesti jaksanut mutta kotona sitten senkin edestä kaikkea touhuamista, imurin varressa heiluin ja päivää ennen synnytystä järjestelin huonekalujakin uuteen uskoon yhdestä huoneesta.. toki omien voimavarojen mukaan, mutta en mä paikallani vaan jaksanut olla, vaikkei kävelyä enää jaksanutkaan hirveitä matkoja

 

En usko tuohon synnytyksen alkamisen ja liikunnan väliseen yhteyteen. Olen taipunut uskomaan, että synnytys alkaa, kun on alkaakseen. PISTE. Millään ei voi vaikuttaa. Toki sitten, kun synnytys on lähtenyt käyntiin, voi itsekin vaikuttaa sen etenemiseen jossain määrin.

Minulla synnytys kesti 14 h (rv40+6), vaikka olin vielä viimeisiin päiviin asti kävellyt ja pyöräillyt. Siinä uskoisin liikunnan auttaneen, että jaksoin koko tuon synnytyksen ajan olla pystyssä ja hakea asentoja, jotka helpottivat kipuja. Selvisin siis ilokaasun avulla synnytyksestä.

 

Itse olen kuullut että jos on oikein urheilullinen ja silloinhan luonnollisesti paikat on piukkana, niin saattaisi olla kivuliaampaa synnytys kuin "laiskoilla/löysillä" siis sen takia että paikat ei anna niin helposti periksi. En tiiä ymmärsittekö mitä tarkoitan?? Ja tuon olen siis vain kuullut, eli en tiedä onko tuossa perää! Mut tietenkin hyvä yleiskunto auttaa jaksamaan itse synnytyksessä. Sen luulis olevan selvää.

 

\

Itse olen kuullut että jos on oikein urheilullinen ja silloinhan luonnollisesti paikat on piukkana, niin saattaisi olla kivuliaampaa synnytys kuin "laiskoilla/löysillä" siis sen takia että paikat ei anna niin helposti periksi. En tiiä ymmärsittekö mitä tarkoitan?? Ja tuon olen siis vain kuullut, eli en tiedä onko tuossa perää! Mut tietenkin hyvä yleiskunto auttaa jaksamaan itse synnytyksessä. Sen luulis olevan selvää.

Joo minulla ainakin oli esikon synnytyksessä aivan liian tiukat lihakset lantiossa, eivät meinanneet millään antaa periksi. Nyt lakkasin jumppaamasta sillä hetkellä kun sain tietää olevani raskaana, jospa pääsisi pikku2 helpommin ulos.

 

En tiedä onko tuossa perää. Toiset liikuntamuodot taas löystyttävät lantionpohjanlihaksia(hypyt).
Enemmänkin luulisi auttavan palautumisesa synnytyksen jälkeen jos on fysisesti hyvässä kunnossa.

 

itse kävelin päivittäin molempien raskauksieni aikana. Ei mitään hiki liikuntaa vaan kävelyä, koiran lenkitystä. Molemmat synnytykset helppoja ja nopeita ja molemmista olen toipunut nopeasti, kävelin osatollekin itse. Iso ihminen olen kuitenkin ollut koko ajan, BMI 29. Niin ja toinen syntyi rv 35+2 ja toinen 38+2.

Ystäväni sai kolmannen lapsen. kaksi ekaa synnytystä olivat olleet helppoja ja nopeita. Enen kolmatta oli kuitenkin aloittanut ratsastuksen ja jatkoikin tuota harrastusta aika loppu metreillekin ja tämä kolmas synnytys oli hänelle vaikein, sillä lihakset liian pinkeet.