Liikuttavinta...

...ensimmäisen vauvavuoden aikana?

Mulla tuli eilen tippa linssiin, kun 3kuukautisesta iltaisin huutavasta (ja hyssytettävästä) vauvanrääpäleestä on kasvanut jo kohta 11kuukautinen iso mies, joka osaa ottaa unilehmän kainaloon ja tutin suuhun ja nukahtaa jo IHAN ITSE.

Mikä on Sinun kokemuksesi liikuttavimmista asioista ensimmäisen vuoden ajalta?
 
pari iltaa sitten oltiin leikkihuoneessa ja poika (8,5kk) oli jo tosi väsynyt kun alkoi olla uniaika. Leikki siinä miehen kanssa ja yhtäkkiä konttasi mun luokse, kiipesi siihen viereen kun makasin runkopatjalla ja katsoi mua ja sanoi ihan selkeällä suomenkielellä "äi-ti" :D

sanoo siis kyllä äiti aina välillä mutta ei ehkä joka kerta tarkoita mua, joten toi oli megaliikuttavaa. Mieskin oli ihan tohkeissaan :heart: =)
 
Vaikea valita yksi asia, tuntuu että päivittäin saa olla tippa linssissä :heart:
Tänään aamulla klo 05 poika 9,5kk päätti herätä (nukkui meidän välissä ). Olisin itse tietysti halunnut vielä jatkaa unia, niin poika silitteli äitin hiuksia. Moiskahtavat poskipusut ovat myös ihania :)
 
se kun aamulla nostan 10kk tytön pinniksesta ja peuhataan ennen ylösnousua.hän antaa äidille märkiä suukkoja ja repii ja silittää hiuksia.
aika ajoin joka päivä näyttää että haluaa syliin ja sit rutistaa kovasti mua kaulasta ja siinä sit ollaan poski poskea vasten :heart: :heart: :heart:
 
Liikuttavia, ihania hetkiä on päivittäin. Iloinen hymy, kun lapsukaiseni näkee minut. Aamuiset hetket, kun viekutellaan, halitaan ja höpötellään. Riemunkiljahdukset kun leikitään pallolla. Imetystuokiot. Onhan niitä. Minusta tuntuu etten tiennyt mitä onni on ennen kuin sain oman lapsen. :heart: :heart: :heart:
 
Kaikkea liikuttavaa tapahtuu ihan jatkuvasti :heart: Tänään vauva mylläsi mahassa ja sanoin pojalle (10 kk) että sano vauvalle moi! Oli jotenki niin sulosta kun toinen alko vilkuttamaan :heart: Eihän se tietenkää tajunnu ite, ja vilkuttaa aina kun pyydetään sanomaan moi mutta äidistä se oli jotenki niin liikuttavaa :heart:
 
Mä oon ihan nyyh, kun luen näitä. Meidän puolivuotias ei vielä ole paljon mitään yksittäistä hellyyttävää tehnyt. Yksi suosikkini on kuitenkin imetys. Esim. tänään päästyään viimein rinnan kimppuun vauva önisi tyytyväisenä ja imetyksen lopuksi käänsi päänsä ja hymyili kuin Naantalin aurinko kiitokseksi. Soseet ovat niin pahoja... =)

Ja vauvan nauru!
 
Kiitoksia tästä ihanasta ketjusta :heart: Meillä on vaikea vaihe päällä, joten tuli tarpeeseen. Jokaikinen päivä on näitä sydäntä rutistavia tai räjäyttäviä liikutuksen hetkiä. Oman lapsen puhdas ilo ja nauru ovat parasta mitä olen ikinä kokenut.

Myös se miten pieni ihminen rauhoittuu syliin hädän hetkellä. Mumisee ja kaivautuu lähemmäs. Ihanaa olla äiti :heart:
 
Meidän 7kk tyttömme keksi viime viikolla miten suukotetaan (sillä lailla ihanasti avataan suu ammollleen ja isketään märkä nassu vastaanottajan kasvoille) :heart:

Oltiin lopettelemassa iltapuuhia sohvalla ja pusuttelin ja halailin häntä sylissäni. Yht'äkkiä neiti laittoi ensin oman poskensa minun poskea vasten, kädet kaulan ympärillä, ja lopulta käänsi päätään niin, että pystyi antamaan ihanan märän pusun äidin poskelle :heart: :heart: Siinä sitten vuorotellen minä pusuttelin hänen poskeaan ja sain vaihdossa aina pususen takaisin!

Meinasi kyllä sydän puskea ulos rinnasta, kun niin liikutuin!
 
Meidänkin 7 ja puolikuinen osaa antaa aivan ihania märkiä pusuja. Suu painetaan poskea vasten ja koko äidin nassu on ihan märkä sen jälkeen. ja kostuvat kyllä silmätkin. Liikuttavaa myös kuinka toinen yöllä turvaa hakiessaan painautuu ihan kiinni äitiin ja nuuskuttaa äitiä vasten.
 

Yhteistyössä