Littoistenjärven ihme jatkuu

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Littoistenjärven haiseva yllätys: Juuson kalasaaliiksi nousi elävältä mätäneviä haukia
Kotimaa Julkaistu 27.09.2017 13:54

Näin iljettävältä näytti Juuso Mannisen Littoistenjärvestä nostama "mutanttihauki".


Turkulainen Juuso Manninen oli viettämässä kaverinsa kanssa eilen vapaapäivää keväällä puhdistetulla Littoistenjärvellä uistellen haukia. Tavallisesti runsashaukisessa järvessä ei kaksikon hämmästykseksi näkynyt evääkään, ennen kuin viimeisillä heitoilla uistimeen tarttui epämiellyttävä yllätys: elävältä mätänevä ja pahalta haiseva kala.

– Kyllä itsekin järkytyin, kun aloimme löytää noita eläviä-kuolleita haukia, Manninen muistelee eilistä hämmästystään.

– Ensin ajattelimme, että ne olivat kaikki kuolleet, mutta kun ensimmäinen nostettiin, se alkoikin haukkoa henkeä. Vedessä näytti siltä, että se olisi äkillisesti kuollut muutaman päivän sisällä. Mutta se olikin elossa. Ne olivat kaikki ihan mutantin oloisia.

Järkyttävintä oli kuitenkin se, missä kunnossa ylös nostettu kala oli.

– Hauet haisivat voimakkaasti mädältä. Esimerkiksi tästä kuvaamastani hauesta oli jo liha irtoamassa kokonaan. Osa lihasta pyrstöstä alkaen oli ihan hyväkuntoista, mutta päästä alkava alue oli jo mätänemässä.


Kuten kuvasta näkyy, pyrstöä kohti mentäessä lihan kunto paranee.

Kalat olivat kadonneet
Miehet olivat jo ehtineet ihmetellä, kun hauki ei ollut moneen tuntiin syönyt, eikä kaloja ollut myöskään näkynyt missään. Levää järvessä sen sijaan oli runsaasti.

– Siellä on tavallisesti paljon haukia ja niitä on voinut puhdistuskäsittelyn jälkeen nähdä myös paljaalla silmällä. Mutta nyt ei ollut mitään. Siinä ihmettelimme myös, että mitä tuo levä mahtoi olla.

– Olimme jo tekemässä lähtöä, mutta päätimme käydä vielä yhden poukaman heittämässä. Ja sieltä sitten alkoi löytyä näitä kallellaan olleita haukia.


Mannisen mukaan kalasta lähti voimakas, selvästi mädäntynyt haju.


Ensimmäinen hauki nostettiin Mannisen mukaan lähinnä siksi, että kaveruksia kiinnosti tietää, mikä kalan oli tappanut.

Loputkin hauet olivat niin voimattomia, etteivät ne jaksaneet edes napata kiinni uistimeen.

– Uistin oli hauen sivussa kiinni. Ne eivät olleet missään vaiheessa syöntipäällä. Ne olivat ihan kuolemaisillaan, mutta kuitenkin vielä elossa. Se oli aika järkytys.


Kala oli liian voimaton tarttuakseen itse syöttiin. Niinpä se nostettiin nappaamalla uistimella kalan kyljestä.


– Ne olivat aika kankean oloisia kavereita. Vähän ne siinä henkeä haukkoivat, mutta niiden kärsimykset lopetettiin sitten siinä saman tien.

"Järvi pitää tutkia"
Mannisen mukaan haukia oli noin seitsemän, mahdollisesti enemmänkin. Ihmetystä herätti myös levä, jonka määrä on Mannisen mukaan lisääntynyt rajusti kesän aikana.

– Vihreännäköinen levä peittää ihan täysin näkyvyyden ja haittaa myös kalastusta. Kun uistinta heittää, saa akvaarioruohon näköistä levää. Lisäksi siellä on vihreää levää, joka peittää näkyvyyden totaalisesti.


Hauki lopetettiin heti, kun sen huomattiin olevan hengissä.

Kesällä haukia tuli järven kemikaalipuhdistuksen jälkeen runsaasti, Manninen sanoo. Kalojen kunto on kuitenkin herättänyt ihmetystä jo aiemmin.

– Olemme huomanneet kaverin kanssa kesän aikana, että osa hauista on ollut jollain tavalla sairastuneita. Esimerkiksi 3-3,5 kilon hauilla on ollut ihmeellisiä valkoisia palluroita tai täpliä siellä täällä ja ne ovat olleet heikkokuntoisia. Olemme saaneet myös täysin sokean noin seitsenkiloisen hauen, jonka molemmat silmät siis olivat sokeina.

– Järvi pitää tutkia. Löytyykö kaloja lisää, mitä on se vihreä levä ja miksi sitä on niin paljon. Niihin kysymyksiin varmasti kaikki haluavat vastauksen, Manninen summaa.

Littoistenjärvi puhdistettiin viime toukokuussa, katso video:


Näin sameavetinen ja haiseva Littoistenjärvi puhdistettiin


Biologi: Kalataudit kuuluvat järviluontoon
Suomen ympäristökeskuksen vanhempi biologi Ilkka Sammalkorpi kommentoi asiaa MTV Uutisille yleisellä tasolla. Hänen mukaansa kalojen kuolinsyystä on mahdotonta sanoa mitään ennen niiden tutkimista.

Sammalkorpi muistuttaa kuitenkin, että vastaavia tapauksia on ollut ennenkin.


– Kaloillakin on infektioita ja tämä voi olla aivan tavallinen sellainen. Kalataudit kuuluvat järviluontoon. Tämä ei ole maailman ensimmäinen tapaus, Sammalkorpi korostaa.
 
Sen älypään, kuka moisen liemen lisäämisestä järveen idean sai, pitäisi ite laittaa lillumaan samaiseen liemeen kesäksi.

Ja vastedes ennen kuin minnekään lisätään mitään uutta "parannusainetta", on se testattava niillä jotka aineesta aikovat rahastaa. Ihmisillä siis.
 
Kaveri hakee huomiota, kuvat jokseenkin kaikissa lehdissä mutta "ei älynnyt" ottaa yhtään kalaa talteen tutkimuksia varten vaikka on muka huolissaan.

Luultavasti vesihometta eikä mitään tekemistä kemikaalikäsittelyn kanssa. Kun vesi kirkastuu, vesikasvit tietenkin lisääntyvät - yllätys?
 
vierailija
Kaveri hakee huomiota, kuvat jokseenkin kaikissa lehdissä mutta "ei älynnyt" ottaa yhtään kalaa talteen tutkimuksia varten vaikka on muka huolissaan.

Luultavasti vesihometta eikä mitään tekemistä kemikaalikäsittelyn kanssa. Kun vesi kirkastuu, vesikasvit tietenkin lisääntyvät - yllätys?
eikun hauki ON petokala ja on syönyt niitä pienempiä kaloja ja saanut myrkkyä sitä kautta liikaa elimistöön. LIIKAA on tietysti väärä ilmaisu, kun ei sitä pitäisi ollenkaan siellä olla! Takrolimuusikauppiaat asialla:D
 
vierailija
Littoistenjärven mätä kalamysteeri jatkuu: Homehduttiko stressi elävät hauet?
Kotimaa Julkaistu 28.09.2017 09:23
Littoistenjärven osakaskunta jatkaa perjantaina ja viikonloppuna selvittelyä, löytyykö järvestä lisää mätiä haukia.

Järven haukien kunto nousi puheenaiheeksi eilen, kun Juuso Manninen julkaisi kuvia järvestä nostamistaan puolikuolleista, paiseiden peittämistä mädistä hauista. Saaristomeren sukeltajat ja kaksi kalastajavenekuntaa kävivät keskiviikkona selvittämässä, onko mätiä haukia lisää, mutta etsinnöissä löytyi vain kymmenittäin eläviä hyväkuntoisia haukia.

Järven hoitokunta tiedotti eilen, ettei järvestä löytynyt poikkeavuuksia myöskään viime viikonlopun sukellustapahtumassa. Hoitokunta kertoi tiedotteessaan kiittävänsä Juusoa ”tarkkasilmäisestä ja tuikitärkeästä havainnosta”.

Ei johdu järven puhdistamisesta
Hoitokunnan mukaan kalojen kunto ei johdu taannoisesta järven puhdistamisesta, joka teki järvivedestä muutamaksi päiväksi poikkeuksellisen kirkasta. Hoitokunnan mukaan kalojen kuvista voi päätellä, että ne sairastavat syksyisin ilmeneviä normaaleja kalatauteja, kuten vesihometta tai bakteeri- ja virustauteja. Tarkkaa tietoa taudista ei voida saada, koska kaloja ei lähetetty Eviraan tutkittaviksi.

Vesihome alkaa kasvaa kalan limakalvon ja nahkan rikkoutumisista. Tauti on tyypillinen ylitiheissä kalapopulaatioissa. Hoitokunnan kalastajien mukaan järven hauet ovat jahdanneet ja purreet toisiaan, sillä vapautetuissa hauissa on näkynyt hampaiden jälkiä ja osalta kaloista on purtu pyrstö tai eviä. Tähän yhdistettynä kaloilla on hoitokunnan mukaan voinut olla bakteeritauteja, joka on heikentänyt niiden kuntoa ja ulkomuotoa entisestään.

Littoistenjärven osakaskuntien hoitokunnan puheenjohtajan Jukka Heikkilä kertoi eilen STT:lle, että osa kaloista on vahingoittanut toisia stressaannuttuaan.

– Viime syksynä kuoli paljon pikkukalaa, joten myös ruuasta voi olla pulaa. Sitten kun kaveri on liian lähellä, niin johan siinä on stressinaihetta, joka on yleensä vesihomeen laukaisija ulkoisen ärsykkeen kanssa, Heikkilä sanoi.

Hoitokunta muistuttaa, että Littoistenjärvessä on vuosikymmenten aikana havaittu useita kalakuolemia. Vuonna 1970 koettiin lahnojen joukkokuolema runsaan kidustäiesiintymän takia. Vuonna 1975 läikkätauti vei 2600 kiloa särkiä, javuonna 1978 satoja kiloja lahnoja ja haukia kuoli kidus- ja kalatäin yhteisesiintymiseen. Bakteeritulehdus ja sisäloiset arvioitiin 200 haukikilon kuolinsyyksi syyskuussa 1987, ja marraskuussa 1988 tuhansittain särkiä ajautui vesilaitoksen tulvakanavaan ja kuoli.

Tuoreimpina tapauksina järven tulvakanavaan kuoli kahdeksan tonnia pikkukaloja vuosi sitten syksyllä. Kun järveä puhdistettiin keväällä, yli viisi tonnia lahnoja kuoli sakan tukittua kalojen kidukset.
 
vierailija
Nyt se on varmaa: Littoistenjärvestä nostetussa hauessa ainakin vesihometta – jatkotutkimukset tekemättä
Kotimaa Julkaistu 04.10.2017 12:42

Vesihometauti iskee kalaan yleensä silloin, kun jokin on heikentänyt sen vastustuskykyä.


Littoistenjärvestä nostetussa hauessa on ainakin vesihometta, Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta kerrottiin keskiviikkona.

Littoistenjärvestä nostettiin viime kuussa useita paiseiden peitossa olleita haukia. Yksi niistä toimitettiin Eviraan tutkimuksiin.

Tutkija Anna Maria Eriksson-Kallion mukaan lopullisten tulosten saamisessa menee pari kolme viikkoa.

– Silmämääräisesti siinä todettiin runsasmääräisesti vesihometta. Jatkotutkimukset ovat vielä tekemättä, Eriksson-Kallio sanoo.

Vesihometauti iskee kalaan yleensä silloin, kun jokin on heikentänyt sen vastustuskykyä.

Varsinais-Suomessa Kaarinan ja Liedon kuntien rajalla sijaitseva Littoistenjärvi nousi julkisuuteen toukokuussa, kun kemikaalipuhdistus kirkasti järven veden lähes turkoosiksi. Monet alkoivat epäillä, että puhdistus aiheutti myös haukien paiseet.

Eviran näkemyksistä kertoi alun perin Turun Sanomat.
 
vierailija
Paljastuiko mutanttihauistaan tunnetusta Littoistenjärvestä nyt vielä suurempi mysteeri – ”Tai sitten joku jekuttaa meitä”
Kotimaa Julkaistu 17.10.2017 06:21
Kemiallisesti puhdistetusta Littoistenjärvestä saatiin syyskuussa useita paiseiden peitossa olleita haukia. Osa epäili, että järven puhdistus olisi aiheuttanut kalojen ongelmat.

Yksi saaduista hauista toimitettiin Elintarvikevirasto Eviralle tutkimuksiin. Eviran mukaan kalassa on ainakin vesihometta. Littoistenjärven osakaskuntien hoitokunnan puheenjohtaja Jukka Heikkilä kertoo, että lopullisia tuloksia voidaan odotella Evirasta jo tällä viikolla.

– Kalan etuevissä oli evämätää. Erikoista tässä oli, että sitä pitäisi olla kaikissa evissä. Lisäksi kalassa on joku bakteeritulehdus vesihomeen lisäksi. Taudinaiheuttaja voi jäädä mysteeriksi.

Heikkilän mukaan järvestä on etsitty sairaita haukia sekä kalastajien että sukeltajien voimin. Sairaita haukia ei ole löytynyt.

– Lahnoja on löytynyt muutamia, joissa saattaa olla vesihometta. Sukeltaessa nähtiin särkiä tai pienempiä lahnoja, joilla saattoi olla vesihometta. Nythän se ongelma poistuu, kun vesi jäähtyy.

Heikkilä mainitsee, että kaikki seitsemän syyskuussa saatua paiseista kalaa saatiin muutaman aarin kokoiselta alueelta.

Varsinais-Suomessa Kaarinan ja Liedon kuntien rajalla sijaitseva Littoistenjärvi nousi julkisuuteen toukokuussa, kun kemikaalipuhdistus kirkasti järven veden lähes turkoosiksi.

"Vesi parempilaatuista vuosikymmeniin"
Heikkilän mukaan järven vesi on parempilaatuista kuin vuosikymmeniin. Myös vesiarvot ovat pysyneet hyvinä koko kesän. Erityisesti järven kasviplankton rupesi toipumaan kohtalaisen nopeasti käsittelyn jälkeen. Planktonin lisääntyminen myös samensi vettä.

– Eläinplanktonin määrästä meillä ei ole tietoa, mutta epäillään, ettei se ole toipunut niin hyvin kuin kasviplankton. Ja toisaalta järvessä on runsaasti pikkukalaa, joiden suurta herkkua eläinplankton on.

Puhdistamisen jälkeen järvessä havaittiin levää, joka on sukua ahdinparralle. Se on ilmeisesti syönyt vedestä tehokkaasti fosforin eli siellä ei ole käyttökelpoista fosforia sinilevälle.

Hyvä rapujärvi tuhoutui
Littoistenjärvi osaa kuitenkin yllättää jatkuvasti, sillä Heikkilän mukaan sieltä on tänä syksynä saatu rapuja ensimmäistä kertaa yli kahteenkymmeneen vuoteen.

Aikaisemmin Littoistenjärvi tunnettiin hyvänä rapujärvenä, mutta takavuosien rapurutto ja viimeistään happikato 1990-luvulla tuhosivat järven rapukannan.

Järvestä saatiin täplärapuja, mutta myös jokirapuja. Niiden pituus oli noin 9-12 senttiä, joten iältään ne olivat 6-7-vuotiaita.

– Ennen järven puhdistamista ne ovat olleet koko ajan siellä levämömmössä jemmassa, ja sitten ne kestivät vielä kemikaalikäsittelyn, vaikka niiden ei pitäisi selvitä siitä. Tai sitten joku jekuttaa meitä, ja on vienyt ne ravut sinne järveen, Heikkilä pohtii.
 
vierailija
Mitä tahansa ainetta veteen olisi laitettu, niin pari kukkojeesusta olisi silti täällä valittamassa miten lohiravulta lähtee hampaat ikenistä irti. Niin se vain menee.
 

Yhteistyössä