*Lokakuun `09 Mahapyöriäiset Lokakuussa* *72 nyyttinsä saanutta ja 23 vielä kasvattaa masuaan!* (Vauvautuneet laittakaa tietonne yv:nä!!!)

Viikonloppuja kaikille! Ja onnea vauvaantuneille. Dsarialille ja shakille myös kiitos synnytyskertomuksista!!

Muisku Mielialat heittelee täälläkin, hormoonien ja väsymyksen piikkiin olen laittanut. Mies raukka joutuu kestämään vuoroin jäkättämistä ja pahaa tuultani.. Onneksi se ottaa sen ihan iisisti, on tainnut jo tottua tuohon . Kyselit limatulpasta, kuullostaa ihan samalta kun minulla, rusehtavaa limaista vuotoa, ainakin kätilö sanoi että olis limatulppaa.

Missah Minulla ihan sama. Torstaina neuvolassa sanottiin, että kohdunkanava hävinnyt kokonaan ja perjantaina äippäpolilla kätilö sanoi, että kohdunkanavaa vielä 1.5 cm jäljellä? On ilmeisesti ihan mittaajasta kiinni. PIeni harmitus kyllä tuli itsellenikin kun kovasti jo kerkesin toivomaan mahd. pikaista synnytystä.

Minulla "menkkakivut" vaivanneet viime yönä ja aamulla ja rusehtavaa vuotoa alkanut tiputtelemaan, ilmeisesti siis limatulppaa kun seassa limaklönttejä. Kävin päivällä kävelyllä ja yritin hääräillä kovasti ulkona, mutta ei supistuksen supistusta.. Plaah! Täytyy vaan jaksaa selitellä itselle että maha asukki tulee sitten kun on paras aika =)

 

Tiedän kyllä, et pino varmasti hiljenee kun vauvoja putkahtelee maailmaan, mut tällaisille kateellisille tunteille ei oikein voi mitään. Ite kun on tuolla kuun loppu päässä, niin tietää palstailevansa täällä todennäköisesti melko pitkään vaikkapa sitten yksikseen, kun ei oikein ole muutakaan kanavaa purkaa tunteitaan.
Viimeyönä sain ukolle itkupotkuraivarin, kun meni taputtamaan vaan takapuoltani ja sanoi "oho" sellaisella äänensävyllä, et onpas sekin löystynyt. Tältäkin olisi saatettu välttyä jos ei olisi aiemmin vastannut vauvanhäätö harjoitus ehdotukseeni "en jaksais leikkiä vuoren valloittajaa" ja toisaalta veljeni vitsaili päivällä mun mahastani, et "millanenkohan löllykkä sulle jää tohon kun omalle akalle jäi tollanen ja sillä oli sentään paljon pienempi maha kun sulla. Sä voit varmaan vetää sen löysän nahkan polvies yli ja käyttää sitä makuupussinas." Kuittasin tilanteen sillä hetkellä vaan nauramalla, mut se jäi tonne takaraivoon hautumaan ja tuntuu edelleenkin pahalta.
Totta helvetissä mä mietin sitä, et minkälainen mun kroppani on synnytyksen jälkeen ja palautuuko se ikinä edes entiselleen, saati saanko itestäni koskaan edes hoikkaa, mikä oon ollut yli 3 vuotta sitten.

mirmi enpä oo jaksanut enää noita sokereita ressata. Syön juuri sitä mitä haluan ja vaan silloin tällöin tarkastan omasta mielenkiinnosta arvoja. Tiedän kyllä, et pitäis mitata 2 päivänä viikossa, mut minäpä heitän siihen lappuun arvoja päästäni, koska yleensä mittaus päivänä syön ohjeiden mukaan ja sokerit on ok, mut muuten syön mitä haluan ja arvot on silloin millon mitäkin.
Tulevana tiistaina mulla onkin taas ÄP käynti vuorostaan verenpaineiden takia, joten silloin siis taas mittaillaan vauvaa ja saan kuulla onko mun ruokavalio lipsumisesta ollut haittaa vauvalle.

pinkkimieli ja pallopää 37+2

 

Onnittelut kaikille vauvautuneille!

ja myös täysiaikaisuuden saavutttaneille ja la:n saavuttaneille! On ihan totta että nämä vauva-uutiset ovat varmaan menneet muista asioista ohi, ja viikkojen poksumiset ovat loppupään odottajilta jääneet huomioimatta.

Kiitos myös synnytyskertomuksista! Niitä on aina niin ihan lukea.

Omaan napaa ei oikeastaan mitään uutta. Yöt menee hieman huonosti, lonkat puutuu kyljellään nukkuessa ja muuten ei pysty olemaan. Mitään synnytykseen viittaavia merkkejä ei ole. Äitini tuli eilen tänne, on ensi viikon jos vaikka silloin pääsisi synnyttämään.

Pinkkimieli: onpas veljesi sanonut tökerösti. Kyllähän se kropan muuttuminen mietityttää eikä siitä enään toisen tarvitsisi huomautella. Tsemppiä!

Peppi ja tytsi 39+5

 

Huh, onpas pinkkimielen veljellä ollu jutut! Mä käyn niin herkillä että taatusti oisin saanu tommosista kommenteista kunnon itkupotkuraivarin sillä sekunnilla.

Tuli tosta mieleen kun kaveri oli raskaana ja hänen ylipainoinen ja huonokuntoinen miehensä oli hirveän huolissaan että miten "mamman" kroppa sitten palautuu entiselleen syntymän jälkeen. Osa jutuista oli häneltä varmaan vähän vitsiäkin, mutta vähän huvitti ja veetuttikin kaverin puolesta kun herralla itsellään ei todellakaan ollut varaa sanoa mitään toisten lihomisista. Ja toisen ystävän mies taas kommentoi vaimonsa lisääntynyttä ruokahalua raskausaikana joka tilanteessa. Jopa eräissä juhlissa jossa oltiin, sätti vaimoaan kun hän kävi hakemassa noutopöydästä lisää leipää...Huhhuh. Tämäkin jantteri omaa sixpackin sijaan kokonaisen tynnyrin...

 

Pikaisesti kuulumisia...

Tyttövauva syntyi perjantaina 9.10 klo 11.31. Pituus 49,5cm ja paino 3160g. Tänään kotiuduttiin ja kaikki meni tosi hyvin!

Perjantaiaamunahan meidän piti mennä sinne käynnistykseen, mutta puolilta öin alkoi lapsivettä valua ja hetken odoteltua soitin synnärille ja pyysivät tulemaan heti. Yön siellä "nukuin" eli tunnustelin pieniä supistuksia ja raavin... ja aamusta sitten kätilö antoi puoliskan cytoteciä, joka antoi mukavasti vauhtia etenemiselle... tunnin päästä siitä sitten siirryttiin saliin ja soittelin miehen töistä paikalle Synnytys eteni tällä kertaa ihanan hallitusti ja rauhallisesti. Ehdin saada spinaalin ja se oli aika mahtava, ajoitus oli tosi hyvä ja muutenkin tunsin supistukset ja ponnistamisen tarpeen, mutta kipu oli hallittavissa Episiotomiaa ei tarvinnut leikata, pari tikkiä tuli pienistä repeämistä, mutta paraneminen on ollut tosi nopeaa ja tuntuu että olen elämäni kunnossa Pikkuneiti voi hyvin, imee todella hyvin, maito nousi viime yönä kunnolla ja kaikki rullaa

Mutta, nyt pitää mennä...

 

Onnea Miekkavalas :flower: !!!

 

Onnea Miekkavalas :flower:

Huh huh... Nyt alkaa oikeesti hermostuttaa ja jännittää huominen. Pelkään, ettei ne suostu sit kumminkaan käynnistämään synnytystä ja sit pelkään sitäkin, et oikeesti synnytän ehkä jo jopa huomenna.... Mikään ei oo taas hyvä :kieh:

Täällä kans sellaista kiukkua ilmassa, ettei oo tosikaan. Viime viikot oon ollut niin pinna kireellä kun olla ja voi.

pinkkimieli :hug: Eipä oo mukavia kommentteja tollaiset. :hug:

 

Tyttövauva syntyi perjantaina klo 21:12. Paino 3270kg pituus 50cm, päänympärys 35,5cm. (Talvicille koitin laittaa yv:tä mutta oli postilokero täynnä)

Lyhyesti tarinaa: supparit alkoi aamulla ennen viittä ja oli heti 10min välein. Heti kun nousi ylös niin rupes oleen aika lailla 5 min välein. Sitä jatku useita tunteja, ja yhdeltä lähdettiin tays:ia kohti. Sinne päästyä kohdunsuu oli 2cm auennut. Sit pari tuntia oottelua, sit oli 3cm auennut. Sen ronkkimisen jälkeen menikin heti lapsivesi, ja supistukset alko tulla 2min välein ja oli tosi kipeitä. Päästiin sitten heti synnytyssaliin, se oli joskus kuudelta. En pystyny menemään suihkuun enkä tekeen muuta kun istumaan keinutuolissa ja hengittämään Siinäkin oli jo tekemistä. Kuitenkin jollain ihmeellä nukuin sen minuutin aina supistusten välissä! Kahdeksalta sanoin miehelle että hakee kätilön, enää ei pysty sietää kipua. Kohdunsuu olikin sitten jo 10cm auki, eikä epiduraalia tai spinaalia olisi enää ehtinyt laittaa. Ilokaasua käytin loppuun asti, ei auttanut kyllä kipuun yhtään mitään. Pudentaalipuudutus laitettiin, mutta se ei tehonnut yhtään. Synnyttämisen helppous yllätti aivan täysin, kun käytännössä kivunlievitystä ei ollut. Aivan mahtavan upea kokemus. Ponnistusvaihe kesti 10min. Repeämiä tai mitään ei tullut, eikä tarvinut välilihaa leikata. Tänään päästiin kotiin.

Hanikka ja tyttövauva

 

:flower: :flower: Onnea Miekkavalas ja Hanikka tyttövauvoista! :flower: :flower:
Ihanan kuuloiset synnytykset teillä molemmilla. Sitä odotellessa...

Ja Pinkkikselle iso :hug: ! Olipas törppö kommentti. Huhhuh.

 

Onnea Hanikka :flower: !!!

 

Hei mammat,
onnittelut 37 vkoisille, 40 vkoisille ja vauvansa jo saaneille!!!

Mulla olis kysyttavaa aitin kotiuttamisvaatteista? Jotain mukavaa tietysti, mutta kuinkakohan pahasti siina on paikat turvoksissa (tietysti riippuen siiita joudutaanko valilihaa leikkaamaan), ja kuinka maha roikkuupi/tarviiko tukea - siis ihan alatie synnytyksen jalkeen?
Voitteko jo nyyttinne hakeneet kommentoida?

Myoskin, ihan pohko kysymys ehka, mutten ole ikina niin pienia hoivannut: pitaako potkarien sisallekin pukea body tms?

Ja sitten kestovaipoista - ollaan suunniteltu niita kayttavamme ja niita on jo vino pino pesty. Mutta kannattaako ekoille paiville hommata ihan kertakayttoisia etta ensin tottuu koko mukulaan jne?

Meille on tyttoa lupailtu mutta kuka siella sanoikaan etta tyttolupaus menikin pieleen...nyt alkoi jannittamaan

 

Onnea Herttaliisa, Miekkavalas ja Hanikka :flower: !
Kiitoksia synnytyskertomuksista. Niitä on aina mukava lukea ja samalla miettiä, että koskakohan tuo hetki koittaa itselle.

Ihania nuo kuvat pikkuisista. :heart:

Tänään on kyllä ollut sellainen päivä etten oikeen mitään ole saanut aikaseksi. No huomenna sitten...

 

Onnea Miekkavalaalle ja Hanikalle tyttösistä! :heart:

Kiitos synnytyskertomuksista niitä laittaneille.

Itun Emo: Mun mielestä body puetaan ensin, eli se kiinnitetään sieltä alhaalta vaipan päälle ja siihen sitten potkarit päälle.
Meillä on tarkoitus kestoilla, mutta aion ostaa kertiksiä kotiin ekoiksi päiviksi ja sitten kun jaksaa niin aloitella pikku hiljaa kestoilun. Kun on kyse esikosta niin ei voi mitenkään tietää miten kokee kaiken uuden tulokkaan kanssa. Kuitenkin yksinkin kesto päivässä on parempi kuin ei yhtään

On muuten totta, että mietteet on kovin omanapaisia tällä hetkellä. Vaikka kaikkien mietteet ja olo kuvaukset lukee niin ei niitä vain muista kommantoida sitten kun kirjoittaa. Mutta suokaamme se toisillemme Sitten kun on omat vauvat kainalossa kaikilla niin jaksaa paremmin ottaa huomioon toisten ongelmat ja mietteet.

Täällä ei mitään uutta, vaikka onkin touhuttu koko viikonloppu. Aamulla käytiin koirien kanssa ulkona niin viimeiset metrit kävelin niin hitaasti etten oo ikinä kävelly. Puolessa välissä lenkkiä alkoi tuntua ihan älytön paine alapäässä, mikä helpotti sitten vessassa käynnin ja lepäilyn jälkeen. Mitään synnytyksen lähestymiseen liittyviä merkkejä ei oo, valkovuotoa tulee välillä todella runsaasti, muttei mitään limatulppaa... No ehkä tää joskus tästä poksahtaa =)

 

potkarikysymys viela:
siis body ihan koko potkarin alle? Tietysti jos on puolipotkari niin sitten ettei vauvan tarvi olla "topless" mutta hmm..
Jostain luin etta usein sita tulee pistettya liikaa vaatetta vauvalle, ja sen tuntee sitten siita etta niska on hikinen. Eli mikakohan ois tarpeeks?

Joo, on tunteet pinnassa - ma loukkaantuisin ihan joka asiasta mut onneks muistan muistuttaa ittelleni etta nyt taa taitaa olla hormonaalista eika koko maailma ole mua vastaan.

Tanaan mietin melkein itkukurkussa sita etta kukaan ei tule mua katsomaan sairaalaan siis mun sukulainen.
Aiti on lentamassa tannepain heti kun alkaa tapahtua, mutta ei se heti ensi hetkille sairaalaan paase. Mun ukkelilla on kaks siskoo ja yks veli ja tietysti vanhempansa jotka kaikki haluavat tulla sairaalaan.
Miten suomessa - ma en oli ikina kaynyt ketaan sairaalssa kattomassa ja olen jotenkin ymmartanyt etta siella kaykin vain puoliso/lapset ja isovanhemmat.
Ma en kylla kesta jos ukkelinin sisarukset tulevat sinne mukulalaumoineen! Eiks se kuitenkin ole se aika kun me opetellaan tutustumaan uuteen tulokkaaseen ja olemaan perhe? Ja varsinkin jos ne vieraat ei tajua lahtea suht heti vaan jaavat sinne notkumaan (naa tuovat mukanaan juomia ja naposteltavaa jota sitten tarjoavat kavijoille -- kuin jossain baarissa!)

Arsyttaa pelkka ajatuskin! Melkein kaikki ulkkarikaverini taalla (norjalaiset, espanjalaiset tms) ymmartaa etta ei ole kivaa jos sairaalaan tulee kauhee koori. Ainoastaan belkkujen pitaa angeta heti ensimetreilta mukaan. Aargh!

Onneks ukkelini ymmartaa (tai ainakin sanoo ymmartavansa) etta se ei saa ilmottaa kenellekaan huoneen numeroakaan ennenkuin musta silta tuntuu (jos tuntuu)..


Mun pitais viela yks viikko tehda toita kotoa ja lupasin menna keskiviikkona palauttamaan lapparini ja toihin koko paivaks, mutta vahan hirvittaa koska joutuisin menemaan junalla ja talla hetkella kaikki paikat on taynna parskivia ihmisia eika todellakaan kiinnosta NYT tulla kipeeks. Taidan soittaa ja sanoa, etten pysty kykenemaan (tuntuu etta syntyy just sina iltapaivana!) ja palautan koneen toiste. Eiks nyt saakin olla itsekas?

Itun emo 38+1

 

Onpas täällä taas tapahtunut, kun muutaman päivän olen pitänyt hiljaiseloa! Ollaan oltu remonttipuuhissa ja uusi koti on taas vähän valmiimpi. Toivottavasti päästään muuttamaan ennen miehen isyysloman loppua (hän pitää sen 3 viikkoa siitä, kun vauva on syntynyt).

Paljon onnea vauvautuneille, sekä täysiaikaisuuden ja lasketun ajan saavuttaneille! :flower:

Pinkkimielelle :hug: ikävistä kommenteista. Onpas ajattelemantonta! Ihan niin kuin tässä loppuraskaudessa ei muuten olisi tunteen myllerrystä tarpeeksi.. täytyy sitten vielä kuulla tuollaisia kommentteja!

Skye82, täällä sinulle sieluntoveri! Ihan samat mietteet on :headwall: :headwall: en kestä enää yhtään tätä odottelua!! Muutaman päivän lasketun ajan jälkeen jaksoin vielä olla normaali ja ajatella, että kyllä se sieltä tulee, mutta nyt olen henkisesti täysin riekaileina! Nyt on jo viikko mennyt, eikä mitään ole tapahtunut Kuitenkin koko ajan jomottaa alavatsaan ja harkkarisupistuksia tulee ihan tauotta kun seison tai olen liikkeessä. Tätä on jatkunut jo kohta kaksi viikkoa. Ihan kamalaa tämä odottaminen! Ei auta seksi, siivoaminen eikä vattutee. Nostan hattua teille, jotka jaksavat rauhallisina odottaa synnytyksen alkamista.

Tällaista sunnuntai-angstia tällä kertaa... :ashamed: Taidan tästä kömpiä sänkyyn ja toivoa, että huomenna on parempi päivä.

Toivo ja tytteli 40+6 :heart:

 

Ei tämäkään täältä synny ikinä.
Kai se on taas aamusta raahauduttava neuvolaan, vaikka toivoin, ettei sinne enää vatsan kanssa tarvitsisi mennä. Mahtava vilske kyllä käy vatsassa, joten jos se pitää paikkansa, että vauvat rauhoittuvat ennen lähestyvää synnytystä, niin ei tämä ihan heti ole pois tulossa.

Pinkkimieli: Mulla on ihan sama juttu noiden sokerimittausten kanssa. Ei enää jaksa kamalasti välittää. Mittailen silloin tällöin, harvoin saan kaikki viisi arvoa päivässä mitattua, tai en ainakaan kehtaa kaikkia kirjata ylös. Sitä on tullut syötyä jäätelöä yms. Tavallaan lohduttaa itseään, kun on jo näin loppusuoralla.

Kai se on suunnattava unten maille, kun on se neuvola aamusta.
Voisinpa nyt varmasti todeta, että oli meidän viimeinen viikonloppu kolmehenkisenä perheenä. Toivottavasti ensi viikonloppuna meitä on jo neljä.

Se olisi taas uusi viikko edessä.

Mirmi rv 41+2 (kuukautisten mukaan muutes jo tasan 42 viikkoa) Huh huh...
Onneksi sain ruinattua sen varhaisultran mukaisen lasketun, kun arvasin, ettei nämä mun vauvat kovin helpolla ulos tule. Niin tai en tiiä, onko se onni.. muutenhan käynnistys olisi vielä lähempänä.

 

VOI SAATANA MIKÄ VIIKONLOPPU!!!!

Tenavista isompi sairasti ruikku ja oksennus tautia, sillä tuloksella et oon pessy koko sohvan ja sekin tietty lähes valkoinen noin normaalisti.. pienempi pojista ruikkus kans mut onneks vielä vaippa joten helpotti paljon. mun miehellä polvi sökönä ja odottaa aikaa leikkaukseen ja nyt kaiken huippuna minä ja mies tulossa nuhaan..Kyllä kun vastustaa niin sitte..
nuorempi pojista kans räkänen mut sen kans ny pärjää kun itse ois kunnossa..
Onneks on vielä viime vuonna keitettyjä mustaherukka mehuja niin saa niitä litkiä..
Aamulla oon menossa sinne sairaalaan ja meinaan tehdä itsestäni TODELLA huono vointisen jos ottaisivat jo käynnistykseen.. olipa sinä purkaus, onneks tämä vähä helpotti..

Ja hei paljon onnea jo nyytin saaneille, en oo vaan muistanu aikaisemmin onnitella :flower:

jotenki niin kääntyny jo sisäänpäin et näkee vaan omaa napaa kaiken aikaa. ei oikein kotonakaan jaksais mitään kummia suhdevirityksiä, tekis mieli olla vaan yksin mahansa kans..

 

Pitää nyt virallinen POKS käydä kirjaamassa eli tänään 40+0. Vauvalla ei mitään kiinnostusta syntyä... Eli varmaan saisi tappiin odotella ellei tuo esikko olisi ollut isohko vauva. Eli tänään täällä lähdetään käynnistämään. Illalla osastolle sisään ja täällä käynnistetään jollain kohdun sisään laitettavalla lääkkeellä. Lääkäri sanoi aamulla käydessäni että nähdään sit huomen aamulla. Täytyy toivoa että jotain edes lääkkeet saisivat aikaan...On se vaan ärsyttävää kun toiset on "kypsiä" jon 37 viikolta alkaen ja toiset "ei ikinä"

Mutta tosiaan, jospa tämä näillä dropeilla nyt lähtisi etenemään...

 

Itun emo kyseli vaatteista:

itsellä esikoisesta oli kotiutumisvaatteina vielä äitiyshousut, kun sitä mahaa vielä jää. Muuten ei puristanut ja kiristänyt mikään.

vauvalle kannattaa pukea alkuun hyvin päälle, onhan hän tottunut tasaiseen noin 37-asteen lämpötilaan masussa ollessaan. Pikkuhiljaa sitten voi keventää kerroksia, sen mukaan millainen lämpötilansieto pienellä on. Meiltä löytyy yksi "lämpöpatteri" joka alkoi varsin varhain jo viihtyä viileissä oloissa

Jahas lämpöpatteri heräsi, :wave:
~Tiila 38+6

 

Onnea Miekkavalas ja Hanikka :flower:
Tosiaan, onnistuneen oloiset synnytykset teillä, hieno juttu.

Ja pinkkimieli: ihan kamalia kommentteja, pitäisi nyt ymmärtää ettei viimeisillään raskaana olevalle naiselle moisia lauota. Etenkin kiukuttaa nää miehet, jotka ei itse todella ole mitenkään timmissä kunnossa mutta silti jaksavat nähdä vaivaa muiden syömisistä ja kiloista.
Varmaan aika yksilöllistä paljonko raskaudesta jää jälkiä kroppaan, enimmät varmaan kyllä tasoittuu ajan kanssa. Ja saahan jotain jäädäkin Ei mua ainakaan se niin sureta. Mun kroppa tuntuu aika samalta kuin ennen raskautta, uskoisin että sektioarven lisäksi saan joksikin aikaa vähän löysemmän vatsanahkan sekä rintoihin varmaan tulee muutoksia mikäli imetys onnistuu.

Tsemppiä käynnistykseen menijoille, teitä taisi olla useampikin, ainakin muutaman päivän sisään.

Mä eilen vähän kiukuttelin miehelle kun meillä on tosiaan mennyt kaikki aika remonttiin ja vauvan tavarat ei edelleenkään olleet valmiina. Laitettiin niitä sitten eilen yhdessä, äitiyspakkauksen laatikko sängyksi jne. Ja valitsin tosi söötit kotiintulovaatteet tytölle Meillä mukaan tulee body ja housut sekä sukat, tumput ja pipo. Lisäksi velourpuku: housut ja huppari. Ja sitten vielä ulkohaalari. Eiköhän näillä pärjätä

Itselleni ajattelin koitintuloon edelleen äitiysfarkkuja mutta tavalliset paidat ja takki varmaan kävisi jo, ei kuitenkaan ole kovasti painoa tullut. Muutenkin ajattelin ottaa omaa vaattetta mukaan sairaalaan, ainakin vähän. Ja omat kosmetiikat, vaikkakin hyvin suppea valikoima tulee mukaan.

Käydään tänään vielä ostamassa loput tavarat vauvalle. Tosi aikaisin ollaankin liikkeellä kun vauvaa lähdetään hakemaan parin päivän kuluttua

 

Onnittelut Hanikka ja Miekkavalas! :flower:

Paulah: Täälläkin on vähän kiukuteltu miehelle, tosin meillä on kaikki suurimmat hankinnat tehtyinä ja valmiina. Mulla on pitkä lista asioista (kotitöitä, sisustushommia ja vauvajuttuja), jotka pitäisi saada vielä tehtyä ennen vauvan syntymää. Kontrollifriikkinä en osaa olla stressaamatta tekemättömistä jutuista.

Täälläkin on tänään LA. Eikä myöskään ole vauva tulossa ulos yksiöstään. Henkisesti ehkä jaksaisin odottaa, mutta nyt on viime päivinä tullut kaikenlaista kremppaa ja mahan kanssa on välillä niin hankalaa, että luopuisin jo mieluusti masusta. Mutta ei tässä kai auta hätäillä.

Onko muuten kellään tietoa, että ovatko juuri synnyttäneet naiset sikainfluenssan riskiryhmässä? Nythän rokote on tullut Suomeen, mahdetaankohan me saada ensimmäisinä tuo rokote, vaikka ei oltaisi enää raskaana? Vauvoillehan se kyllä annettaisiin.

Tsemppiä kaikille pitkäpiimäiseen odotukseen, kyllä tämä kohta palkitaan! Toivotaan, että pian tulee uusi vauva-aalto tähän topicciin.

 

Oli pakko tulla kurkkimaan ulkopuolisena tähän ihanaan ketjuun, joka on vauvantuoksua pullollaan...*tippa linssissä*

Suuret ja lämpimät onnittelut kaikille vauvansaaneille minunkin puolestani!! :heart: :heart: :heart: :heart: Ja rutkasti voimia ja tsemppiä teille, jotka olette loppumetreillä!!!

-Elettaria ja Aslak 5+2 :heart: -

 

Onnittelut Miekkavalas ja Hanikka! :flower:

Kiitokset kaikille synnytyskertomuksista, niitä on kiva lukea ja on rauhoittavaa huomata, että useimmilla on synnytykset menneet ihan hyvin ja mahdollisista ongelmatilanteistakin on sitten selvitty.

Ajattelin myös kotiutua ihan vaan äitiyshousuissa, maha ei kuitenkaan heti katoa kokonaan ja lisäksi on varmaankin paikat sen verran hellinä, ettei mitään kireetä tekis mieli edes laittaa päälle. Normaalit trikoopaidat ja neuleet menee vieläkin päälle (pidemmät ja venyvät mallit siis), joten muita äitiysvaatteita kuin housuja mulla onkin tosi vähän.

Pinkkimielelle :hug: miesten typeristä kommenteista! Eikö voi yhtään miettiä mitä suustaan päästää!?

Oma napa: eilen illalla Papu alkoi survoa itseään alaspäin oikein tosissaan ja tuskallisesti. Mahaa jomotti kivasti koko yön ja nyt on paikat hellinä, mutta kivut katosivat. Supistukset on ehkä aavistuksen voimakkaampia kuin aikaisemmin, eivät kuitenkaan kivuliaita. Ehkä tässä on kuitenkin jotain tapahtumassa... Alkoi ainakin jännittää illalla niin, etten oikein saanut unta.

Tsempit kaikille, jotka ovat käynnistykseen menossa tai sitä toivovat!

Ulpu & Papu 37+6 :heart:

 

Peppi: Täällä on myös viimeistelyjä hoitamatta. Olen jo luovuttanut ja tyytynyt siihen, että saadaan vauvan vaatteet, sänky jne kivasti ja hoitovalmiudet. Me tosiaan juuri muutettiin ja asunnon remontti on ehkä 90% valmis mutta ei täysin. Ja vauvan huone on tällä hetkellä täynnä romua Ei hän toki siellä nukkuisi tms mutta mun ajatuksissa oli kyllä laittaa se valmiiksi ennen vauvan syntymää. Nyt se kyllä jää ainakin joidenkin viikkojen päähän. Mutta alkaa tää onneksi näyttää siltä että tänne vauvan voi tuoda. Kunhan mies saisi vielä asennettua keittiön loppuun. Välillä on kyllä jo harmittanut että mä sisustusohjelmien innoittamina otettiin näin massiivinen projekti ja juuri raskausaikana. Kun ei se lopulta ihan niin simppeliä ole kuin jossain Innossa näyttää. Lopputulos varmasti palkitsee mutta nyt just haluaisi keskittyä muuhun. On se vauva kuitenkin tärkein

 

Mulle ei oo ainakaan puhuttu tosta sikainfluenssarokotteesta sanaakaan neuvolassa enkä oo sitä kysellykkään.

Itelle ajattelin kotiintulovaatteiksi jotku löysähköt housut ja normi paidan.

Illalla jo säikähdin että nyt tuli lähtö,kun supisti niin kipeää ja pitkään.Meni sitte suihkussa ohi...Mikään kiire ei mulla oo synnyttään tuntuu vain että haluaisi tyllerön nähdä =)

Oletteko miettiny ehkäsyä synnytyksen jälkeen?Aion imettää mahd.pitkään ja mulla ei oo koskaan ollu mikään ehkäsy käytössä.Pillereitä en halua kun pelkään lihomista(joo tyhmää),kortsusta ei miehen kans tykätä.Olikos se kierukka sitte yks vaihtoehto?Oisko jollain kertoa kokemuksia siitä?

Ajattelin viettää pojan kanssa tänään askartelupäivän ja vähän ulkoilla kun ihanan kirpsakka ilma.
Perjantaina poksui 40+0 joten laitan siltä päivältä kuvan,navan ympärys 102cm(tippunu 6cm)




unihiekka ja masussa viihtyvä vaavi 40+3