*Lokakuun `09 Mahapyöriäiset Lokakuussa* *72 nyyttinsä saanutta ja 23 vielä kasvattaa masuaan!* (Vauvautuneet laittakaa tietonne yv:nä!!!)

Huisin paljon tullu tekstiä ja yhtään en muista mitä piti kenelleki kommentoida..
Paljon onnea niille joilla vauvat jo sylissä ja arki alkanut!!!!!!

KÄYNNISTYKSESTÄ!!!
paljon on kirjoitettu ja monen mieltä asia painaa. mulla ainaki ku kaks käynnistystä takana niin iloisin mielin kaikille suosittelen. ei siitä kivutonta saa vaikkahan mitä yrittäis ja kuinka alkais.. musta tuntuu et monesti vaan ne jotka oikein fanaattisesti on käynnistystä vastaan niin yrittää tehdä siitä jotenki huonomman kokemuksen ja et itse olisivat parempia synnyttäjiä kun heillä alkanu luonnollisesti.. voi toivon niin ettei kukaan ny herppaa tästä kirjoituksesta mut naiset vaan monesti itse aika julmia toisiaan kohtaan.

nyt oon menossa maanantai aamuna käynnistykseen ja on niin rauhallinen olo mennä kun ei tarvi miettiä muuta kun et ajois paikalla.
Uskokaa kuulkaa akat et mahtavasti se menee ja kun rauhas itse niin ei omalla jännityksellään ainakaan pahenna tilannetta.
Mä olin maanantaina kun viikkoja tasan 39 paino kontrollissa. sanoin lekurille et nyt on vaivoja sen verran et pillerit riviin ja rivi mulle.
mun mielestä aina ei oo parasta vaan katsoa et vauvalla kaikki ok, onhan äiti siinä aika keskeisessä roolissa. ja esim. jos vaikka vaivoja niin et öisin valvoo niin kenen etu on et ihan rätti väsyksissä ponnistamaan pitäis jaksaa. Ei se ole itsekkyyttä vaan ihan maalaisjärkeä. jos kerta sellaset pillerit olemas joilla asiaan voi vaikuttaa niin ei muuta kun käyttöön vaan..jos niistä jotain haitta joilleki olis niin tuskin ne sieltä niitä antais.

mut onhan toki lääkärit erilaisia ja mulleki tokalta sanottiin et on kipeämpi jos käynnistetään ja lääkäri ois odottanu et itse lähtee tulemaan. sanoin vaan sille et minäpä ne kivut otan vastaan ja muutenki mun mielestä mies lääkäri tulee sanomaan et "voi kun sä oot sitte kipeämpi" mitähän se niistä kivuista mitään osaa sanoa.
mäkin tietty aika kärkäs sanomaan mut tuntuu nykyään et itse pitää tietää kun lääkäriin menee et mitä sieltä haluaa. ja vaatiahan kannattaa koska riskit synnytykses aina kasvaa mitä isompi vauva on.

Nauratti se lääkäri, kun saneluun kirjas ettei käynnistykselle ole edellytyksiä mut silti pienen painostuksen alla antoi luvan..

Nyt jos kokeilis taas unta, mahtavaa kun yrittää hirveäs räkätaudissa vaivoineen nukkua, kyllähän on näkemisen arvoista
:kieh:

 

Paljon onnea vauvautuneille :flower:

Tämä purnaus ei nyt enää odotus puolelle kuuluisi, mutta teille on niin helppo kertoa...
Imetyksestä on nyt meillä tullut taas ongelma. Rintakumit auttoi muutaman päivän, ja oikeastaan sillä onnistu vielä toisesta rinnasta imetys hyvin. Mutta toinen... En tiedä mitä tapahtui, mutta nyt minulla on puolet nännistä irti. Siitä lähti iho irti, ja on vereslihalla :'( Sinne meni minun haaveet taas pitkästä imetyksestä. Pumpulla saan vähän tulemaan, mutta vauvan en voi antaa imeä, on liian tuskallista.
Synnytyksen jälkeiseen masennukseen taipuvaisena ihmisenä huomaan, että alan painua taas siihen inhottavaan tilaan, että syytän itseäni ihan kaikesta, ja itken joka asiaa. Kun maito olisi riittänyt, jos vain rinnat olisi pysyneet kunnossa.

 

Voi Marsupilami :hug:
Onko se toinen rinta vielä kunnossa? Jos imettäisit siitä vaikka kolme päivää, ja annat sen rikkoutuneen parantua rauhassa. Kyllä se maito siihen uudelleen nousee sitten kun taas alat imettämään (jos ehtii edes "laskea" välissä pois). Ja pieneen massuun saattaisi yhdenkin rinnan maito näin alkuvaiheessa riittää.
Oletkos imetystukilistan sivuilla käynyt tai postituslistaan liittynyt?

Itse mietin eilenillalla, miten hyvin sen onkin jo unohtanut, miltä kertakäyttöisen liivinsuojuksen kuivahtaminen nänniin kiinni tuntuukaan.. tai lähinnä sen poisotto |O . Sitä odotellessa, ja vauvaakin siis

Tiila 39+2

*muoks vielä sen verran, etteihän se imetys ainoa autuaaksi tekevä ole. Aivan ihan yhtä reippaita ja ihania ja suloisia lapsia kasvaa myös muuta kuin tissimaitoa saavista lapsista. Jos vaikka imetys olisikin paras vaihtoehto, ei se tarkoita että vastike/korvike olisi huono - ehkä sittenkin vaan toiseksi paras vaihtoehto, eikös?

 

Marsupilami :hug: tiedän tuon kivun.... jos tosiaan annat parantua vähän aikaa niin kuin Tiila neuvoi.
Mä tilasin tuollaiset ihan tuota silmällä pitäen.
http://www.hattentatti.fi/index.php?cPath=28_30

Regent 39+3 (päivä jolloin kaksi lapsistamme on lähtenyt syntymään)

 

Huomenta!
[/b]Marsupilami kuulostaa todella ikävältä :hug: , toivottavasti saat imetettyä toisesta rinnasta. Mutta olen sitä mieltä että jos imetys aiheuttaa suurta tuskaa ja surua, ei sitä kenenkään ole pakko jatkaa! Ei ole kenenkään etu että äidillä on huono olla, kun todellakaan ei ole kysymys siitä ettei vaan halua imettää. Minä ainakin antaisin mielummin sitten osan tai kokonaan pullosta kuin eläisin tuskaisena ja sullakin kun taipumusta masennukseen, niin todella tärkeää että saat olla hyvillä mielin. Itse olen imettänyt kolmea 2-12kk ja jos olisin sinä tekisin ehdottomasti niin miten jaksaisin parhaiten hoitaa vauvaa. Kuten joku taisi aikaisemmin jo sanoakkin, että tuttelissa kun on kumminkin kaikki ravintoaineetkin laskettu optimaaliseksi ja kukaan ei tiedä äidin omasta maidosta onko niin, eli ei kannata olla pahoilla mielin jos sitä antaa.

Regent, kiitoksia hyvästä linkistä, täytyy ehdottomasti kokeilla noita! Aikas hyvä keksintö, jos tosiaan toimi noin kun luvataan!

TanjaKK 38+2

 

Paapelolla ja Riivinraudalla vietellään IHANAN kuulloista vauva arkea

Käynnistyksestä: Itsellä ei ole henk.koht kokemusta koska esikkoa odottelen mutta hyvällä ystävällä käynnistettiin esikoisesta ja luomuna synnytti ja synnytyskokemus oli hyvä!!

Marsupilami Tsemppiä ja voimia imetykseen!! Kuullostaa aikas kivuliaalta :hug:

Itselle ei ihmeellistä, neuvola oli tänään
Viikkoja: 37+6
Painon muutos/viikko: +500 (raskauden alusta tullut 17 kg lisää)
RR: 126/85
Hb: 131
Sf-mitta: 30,5 (vauveli kasvaa omalla alakäyrällään)
tarjonta: RT

Terkkari arvioi vauvelin kooksi +- 3 kg. Saisi siis vielä kyllä pari viikkoa masussa kasvella.

Nyt kävelylle nauttimaan aurinkoisesta ilmasta!

Santtu

 

Kovasti on taas tullut juttua.

Isot onnittelut kaikille vauvautuneille! En enään muista keitä olen onnitellut ja keitä en mutta kaikille tasapuolisesti onnea.

Ihana vauva Hemarilla!

Käynnistyksestä on ollut paljon juttua. Tosiaan voi olla niin että supistukset tuntuu kovemmilta kun alkavat "kylmiltään". Toisaalta olen itse kuullut myös monia kokemuksia joissa käynnistetty synnytys on koettu hyväksi.
Oon ymmärtäny etteivät kovin mielellään käynnistele ennen laskettua aikaa. Siinä pitää punnita montaa asiaa, vauvan vointia ja äidin vointia, molemmat kun pitää huomioida.

Marsupilami: kuten joku joehdotti, imetä nyt muutama päivä vain toisesta rinnassa, kyllä se yhden rinnan maitokin riittää vauvalle, ja anna kipeän rinnan parantua. Ja tosiaan korvike ei ole huono vaihtoehto, se on toinen vaihtoehto syöttää vauvaa. Tsemppiä! Ja jos tuntuu että mieli menee kovin mustaksi niin otahan yhteyttä neuvolaan ja pyydät sieltä apua.
:hug:

Tänne ei sen kummosempaa. Yllättävän hyvin nukuttu yön takana.

Peppi

 

Marsupilami :hug: Toisen lapsen kanssa minulla meni nännit ihan vereslihalle alussa ja pelkkä liivien pitäminenkin oli tuskaa. Minulla auttoi Aventin maidonkerääjät. Oli paljon helpompi olla kun nänneihin ei koskettanut/hangannut mikään ja uskon että nopeutti parantumistakin. Voimia!

Mansikkakakku ja pieni mies 6 pvä

 

Paljon onnea vauvan saaneille :flower: ja tsemppiä vielä odottaville viime metreille!

Täällä vauveli kiertää sylistä syliin. Tuoksuu superihanalta. Nautin nyt oikein monen vauvelin edestä, kun en vieläkään meinaa uskoa, että ollaan kotosalla ja vauvalla on kaikki vallan mainiosti. Itsellä kamala päänsärky kiusaa ja selkä on ihan tohjona. Edellisen synnytyksen jälkeen mun selkä niksahti, kun nostin kärrejä autoon. Kävin siinä oikein lääkärissäkin ja sanoi, että näin monen synnytyksen jälkeen ei ihme, että selkä reistaa. Nyt osaan ottaa rauhallisemmin, että selän lihakset kuntoutuisvat. Särkylääkkeitä kuluu...

Mulla kanssa meni toinen nänni täysin rikki. Imettäminen oli todella tuskaista. Muistutan lansinoh rasvasta (saa apteekista minituubissa). Itse laitoin sitä nännille ja kuumassa suihkussa käsin lypsin maidot pois kipeästä rinnasta muutaman päivän. Vauva söi vaan toista rintaa (ja maitoa riitti ihan hyvin). Nyt nänni paremmassa kunnossa ja oon tänään jo syöttänyt siitä. Marsupilamille tsemppiä.

Käynnistyksen itse juuri kokeneena en sanoisi että käynnistetty on kivuliaampi. Ehkä tehokkaampi ja paikat ainakin minulla aukesivat nopeasti kivun alettua.

Ehkäisystä meillä toiseksi vanhin totesi, että vielä yks tyttö, niin sitten on sukupuolijakauma tasoissa...

Mamma Muu+vaaleanpunainen Nuppu 1vko (laulettiin eilen illalla paljon onnea klo 21.55

 

Marsupilami jaksuja! Onhan sulla esim. Bepanthen ja Lansinoh käytössä? Läträä vaikka molempia urakalla nänneihin niin paranee nopeammin. Mulla ainakin auttoi varsinkin toi Lansinoh rupiin ym. Ja ei jää liivinsuojuksetkaan kiinni. Lopun voi sitten käyttää huulirasvana

 

Regent kiitos linkistä, laitoin tilaukseen.
Rasvat on käytössä, nyt vain mietityttää, että ei kai ne nimeomaan pehmittäneet liikaa, ja aiheuttaneet tuota. Pelottaa että tuo alkaa mätimään, sitten on piru irti...

Ihme miten sitä ei ole oppinut näinkin monen tenavan jälkeen, että asiat ei ikinä mene niinkuin haluaisi. Mutta kuitenkin kun jokaista olen saanut imetettyä 2-6kk, niin oletti, että ainakin jouluun asti mennään tissillä.
Nyt vielä syksy ja ties mitä tauteja liikkeellä, ja täys imetys olisi paras suoja vauvalle niitä vastaan.

Kiitos kaikille haleista, ja tosiaan olen oppinut itseni tuntemaan sen verran hyvin, että todennäköisesti apua tulen tarvitsemaan tähän omaan mieleeni.

Ensikertalaisille kokeneen sana: Ottakaa tuo masennus asia vakavasti, ja kuunnelkaa omaa oloanne. JOS se pääsee pahasti päälle, niin se kamppailu takaisin on valtava.
Itse olen tosiaan kolme kertaa lääkitykselle asti joutunut, ennenkuin paranin. Ja se ei ole herkkua, kun masennusta vastaan taistelee.

 

Eihan taalta voi enaa poistua ollenkaan kun te alatte heti synnyttamaan!
Onnea taas vauvelinsa saaneille ja muille poksahteleville!

Kiitos kertsi ja kesto kommenteista. Nain maakin ajattelin toimia - ja toi pihkakakan poisto kestoista voi olla ehka vahan liikaa ja vaatia myos niin artsyja tokotteja vaippojen puhdistamiseksi etten tieda kannattaako ruveta niiden kanssa lutraamaan. Eli planeetta jaa paitsioon ekoiks paiviks

Mun aiti soitteli eilen ja sanoi etta kuulemma jos nuppiluun alapuolellta hieroo ja pyorittelee niin siina pitais kuulemma olla kohdun akupiste ja siita saada synnytykseen vauhtia. Eli kaikki yliaikaiset nyt nilkkaansa kiinni (jos taivutte) ja nuppiluuta hieromaan. Aiti ei ensin meinannut kertoa mika kohta se on etta kerkee sitten ite tanne oikeeseen aikaan. Toivottavasti ei myoskaan valehdellut tota pistetta ja nyt ma tietamattani myos hieron jotain ripulipistetta (on myos taalla toiminut tuo suoli ihan kiitettavan hyvin).

Ukkelin piti lahtea tanaan johonkin urheliukisoihin kasilta aamulla mutta paatti sitten kayttaa mua tekosyynaan kun ei millaan jaksanut ja sanoi joukkue kaverilleen etta ma en halua etta lahtee niin kauas (4 h ajomatkan paahan), kun oon nainkin lahella LAta. Ihan sama mulle, vaikkei tama taalta ole viela tulossakaan. Mutta saanpahan pitaa tuon ukkelini kotona kun se ei ymmarra aina etta jos vasyttaa niin levataan eika yriteta olla supermiehia

Aitin kaa myos eilen juteltiin synnytyksesta kun on nyt kaynyt ilmi ettei taalla saa mitaan muuta kivunlievitysta kun epiduraalin. Tai sitten kylpyyn patistavat. Aiti sanoi toimittaneensa mun ja siskoni maailmaan ilman mitaan ja sanoi etta jos siihen asiaan asennoituu niin, etta on "naisten asialla" ja sinansa tekemassa jotain mika on ns. naisen "uran" huippukohta, niin siita kylla selviaa ilman kemikaalejakaan.

Eli nailla evailla meen. Ja aiti tietysti muistutti etta paras asia mita han on ikina tehnyt on mina ja siskoni. Ja sitten piti muutama kyynel tirauttaa molempien :'(


Eli, aion menna rohkeasti kohti tulevaa, toivottavasti paljon kyvyssa lutraten, mutta jos se meno yltyy ihan hulluksi, aion kylla suostua myos epiduraaliin.

 

Ei vieläkään merkkejä tulevasta synnytyksestä. Alan jo vaipua epätoivoon. On niin raskas ja odottava olo ja esikoinenkin hyppii seinille kun äiti ei enää samalla tavalla jaksa leikkiä ja rientää... Muumi dvd on ollutkin suurkulutuksella (kohtuuden nimissä) Eilen ostettiin pojalle lisää duploja niin pääsee rakentelemaan oikein isoja juttuja.

Haluais jo tästä mahasta eroon ja nyytin syliin. Esikoisellekin on ollut kova odottaminen Ei varmaan edes enää hahmota että se sieltä masusta tulee ulos vaan luulee varmaan että jää masuun ikiajoiksi.

Käynnistyksestä Mun eka synnytys käynnistettiin Naistenklinikalla rv 41+5 (kyseessä perjantai) Olin 3 yötä valvonut lievien suppareiden takia... joten päätettiin jaksamisenkin takia käynnistää... Oli paikat pehmennyt ja kahdelle sormelle auki. Käynnistys tapahtui kalvojen puhkaisulla. Muuta ei tarvittukaan 4,5 h niin esikoinen oli maailmassa. Sain epiduraalin joskus 1,5 h- 2 h ennen ponnistusta.. mitään en sen jälkeen tuntenut.. Oli hieno kokemus... ja repeämiä vain 2 pienen tikin verran (pystyin miltei heti istumaan) jne.

Nyt pelottaa miten seuraava menee.. onko syöksysynnytys vai pitkäkestoisempi ja ehtiiköhön saada mitään kivunlievitystä. Ehkä se eka synnytys oli liiankin ruusuinen. jos niin voi sanoa... No tässä taas odotellaan että josko sitä edes tällä viikolla tapahtuisi.... :'(

Etanainen 40+3

 

Kiitos noista käynnistys kommenteista. Taitaapi olla tosiaan niin, et jokainen sen omalla tavallaan kokee. Ja minulla ei ainakaan ole vertailu kohtaa jos vaikka käynnistämään joutuisi / pääsisi, niin en sitä osaa pelätä. Samoin en kyllä osaa vieläkään pelätä synnytystäkään yhtään.

Kokeiltiin eilen ukon kanssa sitä meillä vielä kokeilematonta äSSä konstia, mut hyöty meni hukkaan kun ukolla oli vaikeuksia saada jostain syystä ja se sperma ei varmaan nielun kautta vaikuta kohdunkaulan pehmenemiseen
Tarvinee tänään siis lähteä taas kävelylle tuonne kirpeään ilmaan, jokso jotain saisi tapahtumaan tuolla alakerrassa, kun huomenna on se äippäpoli käyntikin heti aamusta. Niin ja onhan mein äireellä tietty taas saunapäivä, eli meikä pääsee taas lauteille naureskelemaan itselleen.

Marsupilami :hug: :hug: :hug: toivottavasti et vajoa tällä kertaa masennuksen syövereihin.
Itse pelkään masentuvani tai hyljeksiväni lasta synnytyksen jälkeen. Kuitenkin tänä syksynä on tuo minulle tyypillinen masennuskausi ollut todella helppo, niin pelkään sen puhkeavan sitten myöhemmin.

Itun emo ainakin höpötteli kestovaipoista.
Minulle suositeltiin näitä
http://vauvapop.fi/naytatuote.php?lTuoteTunniste=1107
käytettäväksi muutenkin kestojen kanssa, niin jos haluaa aloittaa kestoilun heti niin voisin kuvitella, ettei se pihkakakka jässähdä kestoon kiinni tämän avustuksella. Ja nämä on kuulemma todella mukavan tuntuisia herkkää pikku peppua vasten.

pinkkimieli ja pallopää 37+6

 

Marsupilamille :hug:


Reissu äitiyspoliklinikalla on nyt käyty... :wave:

Tosiaan aamulla sinne kurvattiin ja nyt ollaan takas kotona.
Kohdunsuu pehmee, kanava melkeen hävinny ja kahelle sormelle auki! Tasan viikko sitten oli tosiaan pehmee, 2cm jälellä ja kiinni...
Että kyllä siellä jotaki tapahtuu!!

Kalvoja pyöräytteli irti (auts että muuten sattu) ja arveli että ku tilanne on näin hyvä niin vois viikonloppuna syntyä

Ettei tarttis enää kasvaa kuulemma...
Ultralla nimittäin Uunoa päästiin moikkamaan ja sen perusteella anto painoarvioks 3950g

Onko teille annettu ultralla ihan loppuajasta painoarviota ja kuinka piti paikkansa?

Totes että komeen kokonen mutta suuntaa antavahan tuo arvio on...

Mut ei kai se mikään mahoton ihme olis ku mä ite olen ollu syntyessään 3990g.

Jos ei maanantaihin mennessä ole syntyny niin sitten maanantaina suoraan synnärille kalvojen puhkasuun...

Siellä oli ihana kätilö joka anto kaikkee rentoutumisharjotus lappusia ja juttuja äänen käytöstä synnytyksessä...
Muutenki oli niin ihanan positiivinen ja toivotteli meille onnea ja anto vinkkejä synnytykseen. Totes että eiköhän tämän perusteella pian jo tule...

On kuitenki aika toiveikas olo että Uuno sitä ennen syntys

Tänään suunnitelmissa koiran kans lenkkeilyä ja jos siivois taas

*Talvicci ja Uuno rv.41+1* :heart:

 

Mä jo vähän odottelen sitä huomista käynnistystä, vaikken sitä olisi halunnutkaan.
Mutta en kyllä jaksa ikuisesti tätä vatsaakaan kantaa

Mulla tosiaan aloitetaan käynnistäminen kohdunkaulan kypsyttelyllä eli siis alapäähän laitettavilla tableteilla. Niitä laitetaan 3-4 tunnin välein muistaakseni maksimissaan 3 kertaa päivässä ja katsellaan miten sitten etenee.
Viime kerralla nämä supistukset eivät vielä olleet kamalan kivuliaita, mutta tosiaan ne synnytyssalissa oksitosiinilla aikaasaadut vasta oli hirvittäviä.
Katselin tosta viime kertaisesta kertomuksesta, että aika isoja määriä sitä oli annettu, eikä mitään edistystä tapahtunut.

Ei se kuitenkaan auta kuin lähteä avoimin mielin matkaan. Sain viime yönäkin paremmin nukuttua, kun tavallaan asiat on järjestyksessä. Tietää, että esikoinen menee illalla mummin luokse yökylään ja minä sitten heti aamusta kättärille ja mies tulee sitten työpäivän jälkeen seuraksi tai kutsusta jo aiemmin. Sitten sitä ollaan valvovien silmien alla kokoajan.

Toivotaan, että kaikki menee mukavasti ja meidänkin kakkonen syntyisi viikonlopun aikana.

Mukavaa odotusta edelleen kaikille ja ihanaa vauva-arkea pienten kanssa!
Lähden viettämään tätä viimeistä päivää esikoisen kanssa kaksin, sitten se arki pikkaisen muuttuu.

Mirmi rv 41+6 ja huomenna matkaan!!! =)

 

Mirmi onnea matkaan huomiselle =)

Talvicci toivotaan nyt kuitenkin, et toi ronkkiminen avittais Uunon ulos ennen maanantaita

Taisi Hugis lähteä eilen nyyttiä hakemaan, vai onko jollakin muuta tietoa?

 

Hei kaikki!
Täällä takana taas rauhallinen yö ja terkkari tuli kotikäynnille. Tyttelin paino oli noussut kahdessa päivässä huimasti! sairaalasta kun lähdettiin oli tasan 2800g, nyt 2930! Minä kun oon ollu huolesta ihan itkunen kun pikkunen ei tunnu oikein syövän. Sama tilanne kuin Empsulla, tyttö on rinnalla ihan muutaman minuutin ja sitten nukahtaa. Ja pitää syömisessä toooosi pitkiä taukoja. Joudun herättelemään rinnalle. Yritän sillä tavalla, että n.kolmen tunnin välein söisi. Huolettaa niin toi paino...Vaikka tuli se nyt todistettua että hän kuitenkin saa maitoa niillä 4min imemisillä hyvin.

Paapelo: Sulla tais olla se tilanne, että maitoa tulisi vaikka kolmosille? Mulla kans maito nousi jo sairaalassa niin että hoitajat oli ihan ihmeissään. Ja sitä maitoa tulee ja tulee... kun tyttö on toisella rinnalla niin toinen ihan suihkuaa! Ja rinnat on kovat ja vähän kipeät, kuumottaa ja on niillä kokoa Senkin takia koitan saada tytön syömään aika usein, että sais helpotusta rinnoille. Kyllähän niitä oon joutunu lypsämäänkin...

Marsupilami: voi kuinka kurjaa tuo rintojen rikki meneminen. Ymmärrän surun, jos et pysty imettämään. Itsekin sairaalassa ja vielä kotonakin itkin pitkät ajat sitä, kun en millään haluaisi mennä pulloruokintaan. Tyttö kun ei jaksanut imeä rintaa, vaan nukahti saman tien. Pullosta sitten imi kuitenkin ahnaasti. Tulihan se maito sieltä helpommin. Mulla kans on nyt sellainen huoli, että rinnat menee rikki, kun on tosi ohut iho, atooppinen iho kun on. Koitan ahkerasti rasvailla ja ennalta ehkäistä rikkimenoa, mutta saa nähdä miten käy. Tytöllä kun on niin vahva imukin. Ja tuosta masennuksesta en itse ole niin huolissani, mutta mies on kun mulla on muutenkin taipumusta syysmasennukseen niin mies kyllä on huolissaan että jos mulle tulee nyt jotain pahempaa. Kyllähän minä nyt oonkin tässä joka ilta synnytyksen jälkeen itkut päästänyt, millon mistäkin syystä, mutta se voi kyllä vielä olla ihan tavallista baby bluesia.

Mamma muu: Niin mikä tuota selkää vaivaa? Tai siis mistä nämä kivut johtuu? Mulla kans selkä ihan kipeä, varsinkin aamulla kun nousee niin huh! Kipeetä tekee.

Talvicci: Mulle annettiin painoarvio muistaakseni viikolla 39+0. Ultran mukaan se olisi ollut silloin 3339g, mutta lääkäri sanoi että käteen ei tunnu kuin 3 kiloselta. Tyttö painoi sitten sen 2995g, eli ultra heitti kyllä aika paljon, kun vielä tuossa välissä oli 11 päivää aikaa kasvaa.

Nimistä: Mies on selvästikin jo päättänyt tytölle nimen, mutta en ole vielä jaksanut ottaa kantaa. Nyt olis kyllä korkea aika...

Tänään terkkarin kotikäynnillä huomattiin outoja näppylöitä tytön selässä. Sellaisia, jotka ei kuulemma näytä tavallisilta hormoninäpyiltä, kun ei ole koholla yhtään, vaan iho on ihan sileä. Terveydenhoitaja soitti lääkärille ja lääkäri kehotti käymään päivystyksessä, ettei vain olisi joku bakteeritartunta. Samalla osastolla meidän kanssa nimitäin oli ollut joku vauva, joka nyt on taas sairaalassa bakteerin takia. Toivottavasti meidän tyttelillä olisi kaikki ihan hyvin... Kyllähän hän väsyneeltä vaikuttaa, mutta ei mitenkään erityisen kipeältä. Ja kitinäitkun oon pistäny masuvaivojen piikkiin. Tänään sitten illalla käydään näyttämässä tyttöä. Hui!

hemari ja tytteli tänään illalla jo 5vrk!! (mihin tämä aika menee...)

 

Ai niin, sitä piti vielä kysyä, että onko synnyttäneillä ollut ongelmia noiden tikkien kanssa alapäässä? Musta kun tuntuu, että yöllä kun nousin vähän liian varomattomasti sängystä, niin yksi tikki repesi... Tänään on ollut aika kipeä tuo takapuoli. Onneksi se ei satu vessakäynnillä kuitenkaan...Kauanko ne tikit muuten tuolla oikein on? Pitääkö niiden kanssa olla sinne jälkitarkastukseen asti?

 

Hemari:
Toivotaan että tytöllä kaikki ok!
Ne tikit sulaa ittestään pois ja sitten sieltä vaan putoilee sellaisia mustia langan pätkiä. En muista kuinka nopeesti ne tikit sieltä suli pois, mutta tosiaan normaalioloissa niitä ei kattellu kun se terkka kotikäynnillä ja sitten jälkitarkastuksen lääkäri. Mun kaverilla oli ongelmia tikkiensä kanssa ja osa tikeistä aukes, se soitti neuvolaan ja kävi näyttämässä lääkärille muistaakseni niille kuitenkaan ei mitään tehty. Sillä kun ei ollu siellä tulehdusta tai mitään suurempaa, niin ne päätteli että lähtee paranemaan kuitenkin vaikka muutama onkin irti.

Marsupilamille jaksamista tissi taistossa. Täällä kanssa rinnat ruvella, tosin ei enää niin pahasti. Nyt tilanne on parempi kun käytin hetken rintakumia ja sitä lansinoh rasvaa sekä bepanthenia ja viillellyt kaalinlehdet vielä tissien suojiks. Että voin kyllä kuvitella kuinka tuskallista :hug:

Talviccilla kuulostaakin jo hyvältä lähtökohdat Ja Mirmille tsempit huomiselle!

Empsu

 

Lisäilen tähän vielä masukuvaa tältä päivältä



*Talvicci ja Uuno rv.41+1* :heart:

 

:ashamed: En ole kirjoitellut pitkiiiiin aikoihin mitään, mutta olen kylläkin ahkerasti käynyt täällä lukemassa päivittäin kuulumisenne.. Nyt on pakko tulla kuitenkin sen verran kertomaan, että meille syntyi poikavauva 13.10 illalla vko 38+5!!!

Olin perjantaina neuvolassa, jossa täti pelästyi verenpainettani, joka luokkaa 140/100. Hän tästä konsultoi lääkäriäkin, joka kuitenkin totesi, että ei toimenpiteitä, koska minulla itselläni ei ollut minkäänlaisia oireita paineista. Terkkari oli huolissaan myös sf-mitasta, joka minulla ollut koko ajan matala, ja nytkin 29. Lääkäri käski varata uuden ajan minulle normaalisti viikon päähän. Terkkari kuitenkin oli sen verran omapäinen, että käski minun tulla uudelleen maanantaina verenpaineen mittaukselle ja pissakokeelle.

No, maanantaina sitten alapaine oli 110 luokkaa, ja pissassakin oli proteiini nyt kahdella plussalla, jolloin terkkari pisti suoraan lähetteen polille. Polilla ultrattiin ja mitattiin paineet uudelleen. Lääkäri päätti ottaa minut sisään osastolle, koska kuitenkin viikkoja "täydet" kasassa ja alkavan raskausmyrkytyksen oireet. (vaikka minulla itselläni ei kuitenkaan ollut minkäänlaisia oireita).

Illan sitten hengailin osastolla. Oli kyllä tosi inhottavaa olla, kun ei tiennyt, että mitä tulee tapahtumaan. Ja täällä päin raskaana olevat ja synnyttäneet ovat samalla osastolla, niin vähän kurja olo tuli, kun katseli juuri synnyttäneitä äitejä vauvojensa kanssa.

No, tiistaina sitten lääkäri totesi, että vaikka olen "oireeton", niin käynnistetään synnytys kuitenkin, koska viikot kuitenkin kasassa. Synnytystä alettiin käynnistellä osastolla kymmenen aikaan aamulla sellaisella kapselilla, joka laitetaan kohdun suulle. Muutaman tunnin kuluttua tästä, otti kätilö sydänkäyrää, jossa vauvan pulssi takykardinen, hakkasi jatkuvasti 180-200. Kätilö ei uskaltanut enää laittaa uutta kapselia, vaan kysäisi lääkäriltä, että mitä tehdään. Itse olin koko ajan hyvävointinen, tuo ensimmäinen lääke ei ollut vielä aiheuttanut minulle supistuksia, vaikka käyrä niitä jo piirsikin.

lääkäri sitten päätti, että lähdetään synnytyssaliin, jossa minulle laitettiin klo 15 oksitosiinitippa. Tästä hetken päästä aloin tuntea sellaista menkkakipuilua, joka yltyi ja yltyi koko ajan. Tunnin kuluttua olin jo niin kipeä, että vain pyörin sängyllä. Kätilö antoi ilokaasua, josta pyörryin sängylle. Sattuneesta syystä en olisi halunnut ottaa sitä enää uudelleen, mutta kätilö huusi naama punaisena, että "nyt otat tämän, hengität näin ja näin, jne." No, ilokaasua (nyt hyvin paljon laimennettua) nappailin sitten kipuihini. Kaksi tuntia, klo 16-18 ovat minulle suht. tiedotonta aikaa. Oli aivan valtavan kipeää. Hyörin ja pyörin, en tiedä, mitä ympärilläni tapahtui. Kunnes sitten.

klo 18 taivas aukeni. Anestesialääkäri pisti epiduraalin. Minulta ei missään vaiheessa edes kysytty, haluanko sitä ottaa. Toki olisihan se ollut kohtalaisen turhaa kysyäkin.. On se hassua. Jotenkin olen itsestäni aina ajatellut, että olen vahva, ja kestän kipua hyvin. Jossakin vaiheessa olen ajatellut, että itse voisin hyvinkin synnyttää "luomunakin", mutta nyt. Ei ikinäikinä.

Siinä sitten katseltiin tv:tä miehen kanssa iltayhdeksään saakka, jolloin aloin taas tuntea supistuksia. ponnistusvaihe katsottiin alkaneeksi 20.50 ja 21.21 oli vauva ulkona. 47cm ja 2830g. Ompeleita ei tarvittu lainkaan.

Nyt sitten kovasti jo odottelen, että pääsisin kotiin. Tosi nihkeitä on kätilöt olleet, kun olen koittanut kysellä kotiutumisesta. Kaikki perustellaan niin, et nyt pitäs levätä ja et kyllä sit kotona kerkee oleen. Mutta siinä vaan se, et en mä pysty täällä oikeesti lepäämään. Koko ajan kuuluu jostain ääntä, jne.

Vauva on onneksi tositosi kiltti. Aina kuvittelin, että tuo hoito olisi tosi raskasta, mutta nyt ainakin on mennyt kivasti. Vauva ei o ees kitissyt ollenkaaan, koska se pitää herättää kolmen tunnin välein syömään tuon pienen painon vuoksi. Niin ei tyyppi edes ehdi nälkääs itkeen.

 

Lumella: isot onnittelut pojasta!

Talvici: lupaavia uutisia äitipolilta. Taitaa Uuno syntyä jo viikonlopun aikana.

Mirmi: onnea matkaan huomiselle!

Peppi

 

Marsupilami Itselläni oli nännit esikoisen kanssa viikkoja aivan rikki, pahimmillaan kudosnesteet valuivat koko nännin alalta jatkuvasti. Yritin vaikka mitä rasvailuja, muttei mikään auttanut. Sitten lopetin kertakäyttöisten liivinsuojien käytön, tai itse asiassa en käyttänyt enää mitään liivinsuojia. Ja lopetin myös ne rasvailut. Ja siitä lähti nopea paraneminen, ja loppuaika imetyksestä sujui hyvin.

En kuulu tähän ketjuun, pakko oli vaan kommentoida, kun tulin synnytyskertomuksia vakoilemaan. t. Lily tammikuisista.

 

peppimamma
Juu toivotaan niin

lumella onnittelut pojasta! :flower:

Lily
Oisko tuossa ilmakylpy nänneille sitten ollu hyväks ku alko paranemaan?