*Lokakuun `09 Mahapyöriäiset Lokakuussa* *72 nyyttinsä saanutta ja 23 vielä kasvattaa masuaan!* (Vauvautuneet laittakaa tietonne yv:nä!!!)

Huomenta äidit!

Onnea vauvautuneille ja paljon kiitoksia synnytyskertomuksista!
Ja tsemppiä synnyttämään päässeille!

Niin se vkl meni taas ja arki alkoi, ilman nyyttiä. Huomenna tulee la täyteen, ja tää on yhtä odotusta. Onneksi ei ole mitään isompia vaivoja, näiden kanssa kyllä pärjäilee kun ottaa silleen rauhallisesti.

Hemari:
kuulostaa tosi kurjalta sun tilanne. Toivottavasti saatte miehen kanssa keskusteltua ja hänetkin mukaan vauvaa hoitamaan. Monesti miehet alkavat osallistuman kun lapsi alkaa ottamaan kontaktia, ehkä se tunne lasta kohtaa kasvaa hitaanlaisesti joillakin miehillä. Jos tuntuu kovin raskaalta, voisitko pyytää esim äitiäsi välillä avuksi??

TanjaKK 39+6

 

Meillä on sama systeemi kuin esikoisen aikaankin, eli kotikäynti n.1vk iässä, sitten 2vk neuvola, 1kk neuvola ja siitä eteenpäin 1kk välein tuonne 6kk asti, jolloin seuraava on 8kk, 10kk ja 1v ja tuon jälkeen sitten 1,5v ja 2v ja sitten vuoden välein muistaakseni.

Ja me siis käytiin neuvolassa.

Tyttö on sitten pulskistunut urakalla
Paino tänään 4310g (+610g/2vk ), pituus 53cm (+1cm/2vk ) ja koppa 36,5 (+1,5cm/2vk )..viimeksi oli tullut pituutta joten nyt oli sitten painon vuoro
Pulska tyttö siis alkaa olemaan

Kovasti neukkatäti myös ihasteli tytön hymyjä ja ensijokeltelua ja hämmästeli miten kauan tyttö jaksaa pitää päätään ylhäällä...Tyttö on siis kuin veljensä tässäkin asiassa, eli ei tykkää maata vauva-asennossa kuin syödessään, muuten tahtoo "istua" tai olla muuten pystyssä seurusteluasennossa...eli käsilihakset saa hänenkin kanssaan jatkossa treeniä.

Neuvolassa kysyi myös jaksamisesta...hienostihan tässä jaksellaan...sanoin, että tämä on lasten leikkiä VIELÄ, mutta odotappas kun tyttö on sen ikäinen, että alkaa liikkua, sitten alkaa koetus, kun pitää olla silmät selässä ja korvat höröllä kokoajan

Ja ihan omasta kokemuksesta voin kyllä sanoa esikoisensa saaneille, että parhaanne mukaan nauttikaa tästä ajasta kun vauva tosiaan on ihan paikoillaan...hullunmylly alkaa kun hoksaavat ryömimiset ja konttaamiset ja puhumattakaan seisomaan nousuista

Tuosta nukkumisen vastustamisesta:
Taitaa olla tässä iässä aika yleistä, tai poika oli tuollainen ja tyttökin sekä siskon poika jne.
Alkavat olla niin kiinnostuneita ympäristöstään pikkuhiljaa, että ei vain malttaisi vaikka kuinka väsyttää...menee tuokin yleensä ohi ajallaan, mutta sitten tuleekin jo muita juttuja, jotka saattaa häiritä nukahtamista...tosin, ei kaikilla =)

 

Hei,

tuolta marraskuisista taas piipahtamassa ja tuota maitoasiaa kommentoimassa.

Jos ette ole aivan kyllästyneitä jo vadelmalehtiteen tankkauksen jälkeen teenjuontiin, niin kuulemma erittäin hyvä maidonnostaja on Weledan Stilltee. Se on melko merkillisen makuista (fenkoli, anis + yrttejä ) mutta ihan juotavaa ja tosiaan esim. Tammisaaren synnytysosastolla sitä tarjoillaan ja suositellaan nimen omaan nostamaan äitien oman maidon tuotantoa.

Weleda Imetystee

Valmistaja/markkinoija Weleda Ab

Weleda Raskausajan hoitosarja on kehitetty yhteistyössä kätilöiden kanssa ja sen tarkoituksena on antaa luonnollista apua koko raskauden ja imetyksen ajan.

Weleda Imetystee
Aniksen, kuminan, fenkolin ja sarviapilan siemeniä sekä sitruunarautayrttiä sisältävä tee, jotka kaikki ovat peräisin luonnonmukaisilta viljelmiltä. Teetä voidaan juoda raskauden loppuaikana ja koko imetyksen ajan. Suositeltava määrä: 3-6 kupillista vuorokaudessa.

Ainesosat:
sarviapila, anis, fenkoli, kumina, sitruunarautayrtti (15 %)

Sisältö:
20 pussia

Eipä muuta, onnea taas vauvaantuneille ja tsemppiä odottaville!

thor 39+3

 

Huomenia kaikille! =)

Ja onnea Leijonalle ja Solmulle vauveleista :flower: :flower: Ja Pikille Onnea vauvan hakuun :heart:

Eilisen vali valin jälkeen täällä on taas jo paljon paremmat fiilikset, pahimmat liitoskivut helpottivat yön aikana ja sain nukuttuakin melko hyvin! Huomaa kyllä että mitä lähemmäksi synnytys käy sitä enemmän hormoonit heittää, voi mies parkaa joka joutuu mua kestämään..
Chilitin Täällä kanssa hikoilu vaivaa etenkin öisin. Pidän pyyhettä tyynyn päällä, että voi sen sitten vaihtaa kun aina kun vessaan herää niin tyyny ihan hiestä märkä..

Hemari Toivotaan että saat miehesi kanssa puhuttua tilanteesta. Varmasti ajan kanssa mieskin tottuu/oppii vauvelin hoitoon. Onhan se varmasti aluksi pelottavaa niin pientä hoidella jos ei ole aiempaa kokemusta.

Mä olen ollut koko ajan ihan varma että vauveli syntyy ennen laskettua aikaa, lähinnä terkkari ja lääkäri antaneet toivoa siihen. Nyt yritän asennoitua siihen että menee sen kaks viikkoa yli niin ei tuntuis odotus niin pitkältä =)

Santtu 39+3

 

Tänä aamuna, 26.10.2009 klo 0:55 syntyi tummatukkainen, lujaääninen, 9 pisteen prinsessamme. Painoa neidolla oli 3570g, päänympärys 36cm - pituus mitataan nykyään vasta jossain myöhäisemmässä vaiheessa.

Synnytys alkoi käynnistymään illalla klo 21 aikoihin ja voimistui klo 22 jälkeen. Sairaalalla oltiin puoliltaöin, osastolle kirjauduttiin 0:15 ja sittenpä tytön teko alkoi. Ja päättyi <3

 

Onnea Tiila!

Kiitos thor teevinkistä. Tuota voisikin kokeilla, vaikka maitoa nyt tuleekin hyvin. Mutta muistelen esikoisen kohdalla, että jossain vaiheessa meillä oli myöhemmin riittävyysongelmia, joten sitten teet kehiin viimeistään. Maku kyllä vaikuttaa kaikkea muuta ku hyvältä

 

santtu- En kuulu riskiryhmään, mutta täällä Espoossa rokotetaan kaikki 4 viikkoa synnytyksen jälkeenkin ensimmäisten joukossa, eli hyvää aikaa on ottaa rokotus sittenkin. Etenkin kun tosiaan sen maidon mukana tulee vasta-aineita myös.

Mukavaa odotusta vielä näihin viimeisiin päiviin!

thor

 

Sumuista maanantaita mammat!!

Täällä kotiuduttu osastolta koska toksemia on maltillisesti aisoissa, eivätpä alkaneet käynnistellä vaan torstaina kontrollikäynti äippäpolille mikäli ei Hilma ennen sitä synny, sitten katsotaan uudestaan tilanne että käynnistetäänkö =) ....jännittävää

ONNEA TAAS HIRMUISELLE MÄÄRÄLLE VAUVAUTUNEITA :flower: :flower:


NaNa84 ja "Hilma" 40+1 :heart: :heart: :heart:

 

Thor Kiitoksia vastauksesta! Kyllä on hieman kummallista touhua, että eri paikoissa on eri systeemit. Asustelen itse Kirkkonummella ja terkkari sanoi, että virallisen tiedotuksen mukaan joka tullut viime perjantaina ei missään rokoteta jo synnyttäneitä. Soitin myös sikainfluenssa puhelimeen ja sieltä sanoivat kyllä myös että aikaisempaa ohjeistusta on muutettu ja riskiryhmään ei kuulu enää synnyttäneet eivätkä saa rokoitetta??? Ja sitten Hesarissa ihmetellään miksi vastustus tätä rokotetta kohtaan on niin kova kun tiedotus on tätä luokkaa!! :headwall:

No itse tein nyt sen ratkaisun, että käyn sen rokoitteen tänään ottamassa.

Mukavaa odotusta sinnekin =)

Santtu

 

Onnea vauvautuneille!

Tulin ilmoittelemaan, että huomenna mennään hakemaan omaa nyyttiä. Vilpertti siis istuu tukevasti tuolla masussa ja huomiselle on suunniteltu sektio. Olin jo 1,5cm auki ja kaulaa 1,5cm jäljellä, siksi ottivat mahdollisimman nopeasti. Paino arviokin saatiin, mutta ultran arvioonhan ei tässä vaiheessa voi oikein luottaa. Sanoi sen olevan n. 3300g, yllättävän pieni ottaen huomioon minun ja mieheni painon. Me ollaan molemmat oltu n. nelikiloisia.

Hieman jännittää tuo tuleva, saa nähdä sitten miten huominen menee. Tai ihan hyvinhän se varmasti. Ensin mennään synnytyssaliin, missä vielä tarkistetaan tarjonta ennen leikkausta ja sitten osastolle hetkeksi, josta sitten puudutukseen ja leikkaussaliin. Viikonlopuksi tullaan takaisin näillä näkymin. Kannettava tulee kyllä mukaan, että jos jaksan niin päivittelen tietoja sairaalasta

Tuohon Thorin influenssatietoon päivittäisin, että juttelin juuri oman terkan kanssa ja perjantaina oli tänne espooseen annettu uusi ohjeistus. Synnyttäneitä ei näillä näkymin rokoteta ensimmäisten joukossa.

Alley ja Vilpertti 39+6

 

Tsemppiä Alley sektioon Suunniteltu sektio on tosiaan hyvin hallittu ja rauhallinen juttu ja toipuminen voi olla hyvinkin nopeaa, reippaasti vaan heti samana päivänä liikkeelle!

Maidon riittävyys: siinä onkin melkoinen tasapainoilu että paljonko antaa lisämaitoa. Ei halua toista nälässä pitää mutta tosiaan oma maidontuotanto voi hiipua jos liikaa antaa pulloa. Hankalaa... Oon itse antanut lähes aina ensin rintaa ja jos vaikuttaa jäävän nälkäiseksi niin sitten pulloa päälle. Tyttö syö paljon, varmaan neuvolassa selviää että painoa on tullut reippaasti

Miehen osallistuminen: Ikävää, jos joillain mies ei osallistu vauvan hoitoon, toivottavasti tilanne muuttuu. Mun mies ei myöskään omannut mitään kokemusta vauvoista, kuten en oikeastaan minäkään. Mies sektion takia hoiti ekana päivänä vauvaa imetyksiä lukuunottamatta joten sai hyvää tuntumaa juttuun välittömästi. Ja on nyt 3 viikkoa isyyslomalla, tasapuolisesti molemmat hoidetaan tyttöä. Hän on musta tosi hyvä lapsen kanssa Ei mikään yllätys toki, hän on sen tyyppinen ihminen että voisi olettaakin hänen olevan tässä hyvä.

 

Onnea vauvan saaneille, sitä hakemaan lähteneille ja niille jotka vielä kantelee vauvelia masussa! :flower:
Voi että kun tekis mieli oikein perusteellisesti lukee ja kommentoida kaikkeen, mutta hieman on tuli hännän alla kun vauveli kohta alottaa iltaitku maratooninsa. Täytyy vetää henkee ennne sitä! Voi että, meillä esikoisella oli ihan kamala koliikki ja nyt näyttää siltä että ei taideta tälläkään kertaa selvitä ilman sitä, vaikka nää huudot vielä siihen nähden pieniä onkin. No jotain säpinää meillekkin kun muuten on niin rauhallinen ja hyväsyömänen vauva ja maitookin tulee toistaseks kun meijeristä =)

Hemarillakohan oli se arkajalka mies? Luulen että kyllä se siitä! Meillä kun ensimmäinen synty ja vaan tietokoneen käsittelytaidon omaava sillon 18-vuotias puolisoni kuulkaas melkein itkua väänsi sairaalassa kun piti lapsi kylvettää, niin kamalasti sitä pelotti. Kierteli lapsen koppaa ja paniikissa mietti miten tarttua siiihen, kätilö kovasti koitti vieressä lohduttaa ja kannustaa. Kotona se sitten osas ensin vaan kylvettää ja lopulta uskalsi vaihtaa vaippaa kun yhessä tehtiin ensin. Ehkä se pientä painostusta vaati, mutta nyt hoitaa kyllä kumpaakin tyttöä taatusti paremmin kun minä. Ja kun aiheesta sillon keskusteltiin niin ihan hassujakin pelkoja ja huolia sieltä taustalta löyty ja kovasti riittämättömyyden tunnetta siitä että ei osaa tehdä mitään kun se itkee ja se rauhottuu paremmin äidin syliin.

Meillä 2vkoo neuvolassa oltiin lihottu jo 300g syntymäpainosta, tyttö on kasvattanu söpön kaksarin =)

Ristiäisistäkin hikeä pukkaa jo. Sitä nimeekään ei vaan millään keksi! Ja jotenkin kaikki päivät vaan kuluu jotenkin enekin huomaakaan. Missähän ihmeen välissä kerkiän edes miettiä jotain tarjoiluja saatika sitten tekemään niitä Se kastemekkokin minkä haluan on loppu koko suomesta ja se pitää tilata suoraan valmistajalta.

No ainakaan ei päivistä puutu vauhtia ja vaarallisia tilanteita

Tänään oltiin muuten siel isyydentunnustuksessa, että oli kivikautista! ``oletko varma että kukaan muu mies ei voi olla vauvan isä?`` Uskotko olevasi vauvan isä, etkä vaadi oikeusgeneettisiä tutkimuksia?``

Nyt tuolta kuuluu jo meidän pienimmäisen pienen pientä ensimmäistä höö-jutustelua, täytyykin mennä että kerkeän viel ennen niitä vatsanväänteitä seurustella ihan kunnolla

Hauskaa maanantaita!

Empsu ja tytöt

 

Possurokoitteesta, minä nyt sitten otin sen rokotteen pitkään harkittuani. Kerron jos jotain sivuvaikutuksia yms ilmenee. Mun tuurilla lähden tänään nyt sit synnyttämään.

Täällä on ollut kipeitäkin supistuksia jonkin verran tänään, ei kuitenkaan niin paljoa et olis kellottamaan kannattanut alkaa. Onko joillain kokemusta et supistukset tuntuisivat selässä?? Aamusta asti ollut selkä kipeä/ alaselkää poltellut mutta tunne on kyllä jatkuvaa, ei helpota välissä niin kuin maha supistukset. Vai onko se vaan normi selkäkipua? Toivotaan että nää nyt edes vähän tekis jotain, jos vaikka tällä viikolla pääsisi synnyttämään

Santtu 39+3

 

Supistukset tuntuu selässä myös, mutta mulla ainaki on selvä väli niissä. Tänäänki supisti selästä tietenki, ku polilta lähettiin. Lääkäri viel sano et älä nyt sit ala synnyttää täs välissä, ettei joudu sektio aikaa perumaan Ku ite pääsin peruutuspaikalle, mistä oli joku perätilasta odottanu synnyttänyki alateitse.

 

Hei! Tulin vaan ilmoittamaan että meille syntyi eilen tyttö 25.10 mitat: paino: 3666g pituus 50 cm ja pipo 35,5. Synnytys meni hyvin tarinaa myöhemmin... Ollaan jo päästy kotiin, tosin pitää mennä uudelleen lääkärintarkistukseen ku lähdettiin 24 tuntii synnytyksestä...

 

Tyttö tuli :heart:
22.10 syntyi meijän prinsessa.2950g ja 50cm,ei siis häävin suuri.Jouduin käynnistykseen rv 41+6.Kotona ollaan jo ja hyvin menee.Paremmalla ajalla lisää.Luen myös aikanaan teidän kirjoituksia

Unihiekka ja lyyli

 

Tervehdys taas pitkästä aikaa!

Meillä oli tänään vauvan kanssa ensimmäinen neuvola. Terveydenhoitaja ei käynyt kotona laisinkaan vaan lupasimme mennä itse paikanpäälle, koska heillä oli kiirusta influenssarokotusten kanssa.
Poika voi hyvin. Paino oli nyt 3990g (syntymäpaino 4015g ja kotiutumispaino 3682g) ja kaikki muutoinkin kunnossa.
Itse sain kanssa neljä tikkiä pois sektioarvestani.

Voisin tässä kirjoittaa vähän synnytystarinaa:
(Toivo82:n synnytyskokemuksessa oli paljon tuttuja elementtejä )

Menin siis perjantaina 16.10. klo 8 Kättärille osastolle käynnistystä varten.
Raskausviikkoja oli tuolloin tasan 42.
Käynnistys aloitettiin klo 9, jolloin lääkäri totesi kohdunsuun olevan sormelle auki ja kanavaa jäljellä. Kohdunsuulle laitettiin yksi Sytotec tabletti vaikuttamaan ja itse olin käyrällä ja kuuntelin vauvan sydämenlyöntejä. Ensimmäinen tabletti ei saanut aikaan juuri lainkaan supistuksia eikä muutenkaan tilanne edennyt.
Toinen tabletti laitettiin klo 13. Tämän jälkeen rupesin jo tuntemaan pienoisia supistuksia, jotka eivät kuitenkaan piirtyneet käyrälle. Lääkäri tarkasti tilanteen ja päätettiin ettei kolmatta tablettia enää laiteta, koska taustalla on sektio. Halusivat ottaa varman päälle, ettei supistukset vaan alkaisi liian rajuina. Päätettiin antaa tilanteen kehittyä ja tarvittaessa jatketaan tableteilla taas seuraavana aamuna. Jossain vaiheessa minulle oli diagnosoitu raskausmyrkytys ilmeisesti kohonneen verenpaineen ja virtsan proteiinien vuoksi.
Päädyin siis odottelemaan tilanteen etenemistä. Säännölliset supistukset alkoivat kuitenkin n. 17.30, josta puolen tunnin päästä mies tuli seurakseni osastolle.
Lähdimme kätilön kehoituksesta vähän ulos kävelemään. Kävelimme Abc:lle teelle ja matkalla jouduin pysähtymään säännöllisesti supistusten tihetessä. Eivät vielä olleet kuitenkaan kovin pahoja. Tulimme takaisin osastolle reilu tunnin päästä. Kätilö tuli tarkastamaan tilanteen ja olin 3cm auki. Osa lapsivedestä meni klo 21, jolloin rupesimme valmistelemaan lähtöä synnytyssaliin. Salit olivat tällöin vielä täynnä. Saliin päästiin klo 22.

Supistukset kovenivat ja salissa menivät loputkin vedet. Kulutin aikaa keinutuolissa lämpöpussin kanssa ja sain ilokaasun helpottamaan supistusten aiheuttamia kipuja.
Jossain vaiheessa olin jo valmis ottamaan vastaan epiduraalin, joka itselläni ei taaskaan vienyt kipua pois. Kipu helpottui, mutta se kamala paineentunne jäi alapäähän ja jouduin edelleen hengittelemään ilokaasua. Aloin olla varsin väsynyt ja masentunut tilanteeseen.
Kätilön tarkastaessa tilanteen olin vasta 5cm auki, tilanne ei ollut siis edennyt juuri lainkaan, vaikka olin ollut salissa useita tunteja ja supistuksia vauhditettiin oksitosiinilla.
Käyrälle piirtyvät supistukset olivat tosi heikkoja, mutta itselleni teki tosi kipeää.

Aloin olla varma, että tällä kertaa käy samalla lailla kuin edellisessä synnytyksessäni, joka ei edennyt ja päätyi lopulta sektioon. Silloin olin ollut jo 9cm auki monen tunnin ajan.
En halunnut "kärsiä" turhaan kauempaan ja rupesin kyselemään kätilöltä ja lääkäriltä sektion mahdollisuutta. Minulle oli luvattu synnytystapa-arviossa, että nyt leikattaisiin nopeammin, jos ei edistystä tapahdu. Ruinaamisen ja perustelujeni jälkeen lääkärit tekivät kiirellisen sektiopäätöksen klo 4.10. Nuori lääkäri oli hieman vastahakoinen sektioon, josta jäi itselleni hieman paha maku, vaikka luonnollistikin ymmärrän, että olisi kaikkien etujen mukaista synnyttää alakautta. Itseltäni se ei vaan jostain syystä onnistu, ehkä tekemistä on sillä, ettei synnytys käynnisty luonnollisesti.

Minut vietiin leikkaussaliin ja mies pääsi sinne perässä. Puudutusten jälkeen leikkaus aloitettiin ja tällä kertaa tunsin tosi selvästi kun vauvaa otettiin vatsastani.
Poika (4015g ja 52cm) syntyi klo 4.41. Poikaa näytettiin itselleni lyhyen aikaa, minkä jälkeen mies ja kätilö lähtivät pesemään ja punnitsemaan häntä. Itse jäin vielä saliin, jossa vatsaa tikattiin kiinni, minkä jälkeen heräämöön pariksi tunniksi.

Osastolle pääsin ennen klo 7 ja näin pojan kunnolla ja pääsin kokeilemaan imetystä.
Sängystä pääsin ylös illalla, jolloin katetri poistettiin ja pääsin itse kävelemään ja peseytymään. Kaikenkaikkiaan toipuminen sujui hienosti leikkauksesta huolimatta, hoidin itse vauvaa yöllä ja pääsin hyvin liikkumaan.
Sairaalasta päästiin tosiaan kotiin jo kahden yön jälkeen, kun kaikki oli kunnossa.

Leikkaava lääkäri soitteli vielä minulle kotiin tiistaina ja kyseli kuulumisia ja ettei vaan jäänyt paha maku synnytyksestä. Hän sanoi tutustuneensa edelliseen synnytyskertomukseeni ja ymmärtävänsä, miksi olin siinä tilanteessa valmis sektioon, vaikka kenties olisi ollut mahdollisuus synnyttää normaalisti alakautta. Sitä olisiko se onnistunut ei kukaan voi luvata.
Poika oli kuitenkin varsin isokokoinen.

Ehkä itsellenikin tuli vähän luovuttajaolo, olisi varmasti pitänyt vielä yrittää yhden epiduraalin vaikutusaika ja katsoa olisiko tilanne siitä edennyt. Mutta siinä vaiheessa olin jo niin väsynyt, että koin tekeväni oikean päätöksen. Nyt en harmikseni pääse enää ikinä alatiesynnytystä kokemaan. Kahden sektion jälkeen edessä on automaattisesti sektio, jos vielä lapsia meinataan hankkia.

Kaikenkaikkiaan kokemus oli kuitenkin hyvä ja koin saavani kättärillä tosi hyvää hoitoa.

Huh, johan tuli tarinaa.. pitänee antaa palstatilaa muillekin!!

Mirmi + poika 9pv

 

Moikkelis,

taalla mennaan vielakin yhtena kappaleena. Kavin lekurissa ja siella oli aika hardelli paalla. Kauheesti ihmisia jos millakin asialla. Ja ma paniikissa heti kun kuulin jonkun yskivan - en todellkaan halua sita lenssua koska meille Belgiaan on rokotteet tulossa vasta 7.11.

Paikat on vielakin tiukasti kiinni joten taitaa menna reilusti yli. Ens maanantaille (jollon olen sitten 41+2 sain sitten ajan tulla nayttaytymaan ja jos ei sittenkaan mitaan ole tapahtunut niin sitten siita keskiviikkona illalla sairaalaan ja to aamuna kaynnistys.

Mua hirvittaa se kaynnistys kun ihan luomuna haluisin menna. Eiks sillon just pitais supareidenkin tuntua kivuliaampina jne? Minkalaisia teidan kaynnistyneiden ja luomuna synnyttaneiden kokemukset ovat olleet? Vai onko luomuilu jaanyt vain haaveeks kun kivut on yllattaneet kovuudellaan?

Mut lekuri sanoi etta ei usko etta kestan maanantaille asti, etta vauva tulee kylla sita ennen vaikkei just tanaan ookaan syntymassa. Sen toivossa..

Eilen oltiin taas saunassa ja tanaan pistin se kivoimman s:n taas kayttoon. Se onkin sitten ainoo mista minkaanlaisia tuntemuksia aiheutuu. Eli samaa pyttyyn heti kun ukkeli kotiutuu huomenna yovuorosta. Laakarikin sanoi etta nyt vaan sekstailua kehiin niin jo auttaa...

Mun laakari oli just ottanut possurokotteen kun henkilokunnan se pitaa ottaa, mutta sanoi karsivansa ihan kauheesta paansarysta sen takia. Sanoi myos mulle etta on ihan turha vetaa tasta nyt mitaan paniikkeja - tavalliseenkin flunsaan kuolee vuosittain ihmisia (eniten pitkaaikaissairaita ja vanhuksia) eika tama ole juuri sita kummempi. Tuli parempi mieli ja ukkelille kans joka sanoi etta hyva etta kuulin sen laakarilta kun hanta en kuitenkaan usko Eli, olen vielakin varoillaan ja kannan kasidesia mukanani, mutten jaa naina viimepaivina sittenkaan sohvalle istumaan. Ja rokotuksen otan heti kun se taalla on mahdollista (vasta-aineet siirtyvat tosiaan vauvalle maidossa, sanoi lekurini).

 

Heih!

Tänään oli eka neuvolakäynti Tyttö oli kasvanut hienosti, viime keskiviikkona sairaalassa oli 2996g, tänään neuvolassa 3242g! 2 viikossa pituuttakin tullut 2,5cm Iso tyttö jo Oli helpottavaa saada tietää, että tyttö kasvaa ja maitoa riittää. Tyttö on muutenkin nyt jotenkin herännyt tähän maailmaan ihan eri tavalla kuin vielä viikko sitten. On paljon enemmän läsnä jä viuhtoo ja touhuaa kovasti

Paapelo: Niin tosiaan, eihän 4 viikkoa vielä olekaan kuukausi :ashamed: No, pian on kuitenkin se kuukausi täynnä

TanjaKK: Kiitos empatiasta. Ja pyytäisin varmasti äitiäni avuksi, tai edes siskoani, jos he olisivat suomessa. He vaan sattuvat asumaan vielä yhden vuoden Sambiassa :| Äitini on kyllä kovin pahoillaan ettei voi olla apuna. Hän meinasi jo ostaa lentoliput Suomeen kun tajusi kuinka rikki olin silloin sairaalassa kipeän tytön kanssa. Onneksi ei nyt kuitenkaan ostanut. Kyllä minä pärjään. Ja lentoliput on kyllä hurjan kalliit sieltä... Olen siis melkoisen yksin, mutta auttaa, kun saa tänne purkaa asioita

Empsu: Jooh, mulla se arkajalka mies on Enkä ole ihan varma onko se edes pelkästään arkuutta, vaan vierastaako hän tilannetta ihan älyttömästi. Tilanteeseen tietty vaikuttaa se, että olin vauvan kanssa melkein ekat 2 viikkoa ihan yksinäni. Ensin synnytyssairaalassa, vaikka perhehuoneessa oltiinkin, niin mies lähti aamulla töihin ja tuli yöksi takaisin. Sitten vielä lastensairaalassa olin viikon ilman että miestä näin kertaakaan. Ehkäpä se vaikuttaa asiaan...Mutta hän ei tosiaan edes uskalla ottaa syliin. Tai jos ottaa niin tosi tönkön näköistä on. Tänään oli huippuhetki kun hän ihan omatoimisesti otti tytöltä paidan pois! Ihan hämmästyin suunnattomasti

Toi isyydentunnustus mistä välillä juttelette kuulostaa kyllä tosi huvittavalta... Kyllä ne näköjään haluaa tehdä sen vaikeaksi.

Onnea etanainen ja unihiekka! Unihiekalla suht saman kokoinen tytteli kuin meillä oli Siis aivan pikkuinen rääpäle =)

Luin muuten jostain, että jos kävellessä alkaa alamahaa sattumaan, niin kävely on liian reipasta. Mulla alkaa alamaha saman tien pistämään kun pääsen ovesta ulos. Onko jollain muulla näin? Synnytyksestä on nyt 2 viikkoa ja haluaisin jo ihan kunnolla liikkeelle, kun jalat oikein huutaa kunnon reippailua. Tuo maha kyllä vähän tökkii... Ja selkäkin on vieläkin kipeä. Raskausaikana ei selkä reistaillut ollenkaan, nyt vasen puoli selästä ja itseasiassa vasen reisi ovat kipeitä. Outoa... Tuo reisi on siis ihan kosketusarka. Mikähän siinäkin on... Ensin ajattelin että siihen on tulossa mustelma, mutta eipä vain tullut. Joku siinä on kuitenkin vikana.

Jotkut täällä muuten puheli siitä, miten on nukahtanut yöllä kesken imetyksen. Mulla kävi viimeyönä samalla tavalla Ja siitä seurauksena märkä lakana Maito oli valunut ihan hullun lailla ja tytön kasvokin oli ihan maidossa aamulla kun herättiin, heh. Ja lamppukin oli jäänyt päälle.

Tänään tytteli saa vielä viimeisen antibiootin, toivottavasti mahavaivat siitä sitten helpottuu. Hän saa kyllä minun kautta sitten vielä sitä, mutta eikai se niin pahana voi tulla kun suoraan annettuna. Mun maha on kyllä aivan totaalisen sekaisin... Että jos tytöllä on näin pahoja vatsanväänteitä niin voi raukkaa!

Nyt tyttö tuolla heräileekin, aika pitkään sain tässä koneella olla! Eka kerta tänään kun sain hetken omaa aikaa, sitä alkaa vähän jo tarvitsemaan, vaikka onhan tytön kanssa ihanaa :heart:

hemari ja tyttönen 2vk 2vrk

 

Onnea Hope2009 :flower: !!!

Onnea Etanainen :flower: !!!

Onnea Unihiekka :flower: !!!

 

Onnea vauvansa saaneille :flower:

Pikille onnea matkaan :wave:

Kuin myös alleylle huomiseen sektioon :wave:


Meillä kävi tänään neuvolatäti ekalla kotikäynnillä. Tulee viikon päästä uuelleen ja sitten alkaa käynnit lastenneuvolassa, kuukauden väleinkö ne sitten on?

Hienosti oli ukkeli kasvanu. Keskiviikkona lähtöpaino synnäriltä oli 3880g ja nyt ukkelilla oli painoa jo 4250g
Sammasta on tullu kieleen niin pitää alkaa puolukkamehun kanssa suuta huuhtomaan :|

*Talvicci ja Ukkeli 1vko2pvä* :heart:

 

Tunkean Marrakuisista kertomaan pienen vinkin. Eli jos on maidon tulon/riittävyyden kanssa ongelmia, niin homeopaattisista "lääkkeistä" löytyy myös oiva apu tähän. =)
Zera 39+1

 

Tänään ompi ollut semmoset sukkapuikkokivut alapäässä, että huh huh... ei pystyny liikkumaan ja pakko oli "huutaa"... mutta silti hymy naamalla, ku tuntu et tuolla tosiaan tapahtuuu jotain =) jee jee, ei pitkä aika enää!
huomenna neuvola puolilta päivin...

onnea taas kaikille vauvan saaneille :heart:

nallemakarooni tytöt ja toukka 39+5

 

Huomenet täältä vihdoin,
Olen pari kertaa jo tarinat kirjoittanut mutta aina ovat jonnekin hävinneet...

Eli siis täälläkin tyttö jo kohta kaksi viikkoa. Mahakivuista välillä kärsitään mutta siltikin tyttö nukkuu vielä suuren osan päivästä. Pikkuhiljaa alkaa valvomaan vähän enemmän syöttöjen välillä ja tutkailemaan ympäristöä. On se vaan suloinen, ja nuo vauvojen ilmeet on niiiiin hellyyttäviä

Lyhyesti synnytyksestä. Minulla siis vähän samansuuntainen kuin Mirmillä ja Toivolla. Käynnistys aloitettiin maanantaina 14.10 laittamalla kypsytyslääkettä kohdunsuulle. Se ei paljon vaikuttanut ja seuraavana aamuna laitettiin tablettia kohdunsuulle. Kohdunsuu oli tässä vaiheessa vielä kiinni ja kaulaa 60% jäljellä. Eteneminen oli taas tosi hidasta, koko päivän supisteli kyllä mutta oikein mitään ei kohdunsuulla tapahtunut. Iltapäivällä viiden aikaan kohdunsuu oli auennut pari senttiä mutta kaulaa oli vieläkin vähän jäljellä. Oma lääkärini ei ollut yöpäivystyksessä mutta toivotteli hyvää synnytystä yölle, arveli että yön aikana viimeistään syntyy.

Seitsämän jälkeen pääsin ammeeseen helpottautumaan. Suppareita tuli n. 5 minuutin välein mutta eivät olleet tarpeeksi voimakkaita kun ei mitään oikein ollut tapahtunut. Yhdeksän aikaan tuli päivystävä lääkäri tarkastamaan tilanteen. Mitään ei ollut tapahtunut, tai kaula oli vähän lyhentynyt. Olin kyllä aika epätoivoinen kun eteneminen oli taas niin hidasta ja varsinkin kun juuri tätä oltiin haluttu välttää. Kysyinkin sitten jo sektion mahdollisuutta mutta lääkäri vaan naureskeli ja sanoi että ei mihinkään sektioon vielä mennä.
Sain sitten yöksi jonkun kipulääkkeen että sain nukuttua.

Aamulla tuli sitten oma lääkäri taas paikalle ja pahoitteli ettei vauva vielä ollut syntynyt lupauksista huolimatta. Supistukset jatkuivat aamulla ja vihdoin laitettiin oksitoonitippakin. Kalvot puhkaistiin myös ja supistukset kovenivatkin reippaasti. Kipu tuntui tosi kovasti selän puolella ja parin tunnin päästä sainkin epiduraalin, jonka laittaminen ei tällä kertaa sattunut niin paljon kuin viimeksi. Kipu hellitti mutta viiden aikoihin alkoi tosi kova paineen tunne. Kohdunsuu oli auennut n kuuteen senttiin. Eli tuskaisen hitaasti eteni.

Kuuden maissa tuli lääkäri tarkistamaan tilanteen. Silloin totesi että vauvan syke oli noussut normaalista ja vihdoin alettiin sektiosta puhumaan. Olin heti ihan valmis leikkaukseen ja sinne sitten päädyttiin puoli kuuden maissa. 18.05 oli vauva ulkona, minä olin vielä melkein tunnin salissa. Kuulemma ei ollut ongelmia mitä vähän ihmettelen.

Eka päivä leikkauksen jälkeen oli kyllä tuskainen ja tosi apeana olin kun kaksi päivää taas turhaan melkein yritettiin normaalia synnytystä. Ensi kerralla taidetaan mennä suoraan leikkaukseen jos siis vielä vauvakuume iskee

Pahoittelen pitkää stooria.

Onnea vielä kaikille vauvautuneille! :heart: :flower:
Ja jaksuja loppumetreille teille jotka vielä masun kanssa olette!

Nupsuliina ja Valma 13pv

 

Tänään kärsitään huono-äiti päivästä. :ashamed:
Lapset olis pitänyt viedä eskariin ja kerhoon, mutta tämä äiti ei vaan pysty liikkumaan.
Joutuvat siis olla kotona kun ei oikein ole ketään jolta kyytiäkään olisi voinut kysyä, kun ei itsellä sitä korttia/autoa ole :ashamed:
Oman voinnin puolesta vauva voisi syntyä, että pääsisi näistä kivuista eroon.. Mutta toisaalta toivoisin, että kasvaisi vielä jokusen päivän.. Jotenkin tunne, että poika on kovin pieni verrattuna sisaruksiinsa jotka kaikki ollut sitä 4 kilon luokkaa.
Neuvolatäti lupas viime viikolla antaa painoarvionkin, mutta oli sit ilm niin kiireinen ettei sitä ehtinyt kun katsoi vaan verenpaineen ja lähetti lääkärille.. Tiedä sitten..

Tulihan sit eilen illalla itkettyä elämää, kun tuntuu ettei tässä kämpässä saa mieheltä mitään apua ja tilanne kärjistyi sitten siihen kun pyysin häntä paijaamaan selkää tai masua kun oltiin nukkumaan menossa, niin totes vaan että eikös se oo sun vuoro tänään paijata mua. Mä sit jotenkin siitä niin itseeni että purskahdin itkuun ja painelin kuumaan suihkuun vollottamaan.

Välillä tuosta 6-vuotiaastakin on enemmän apua kotitöissä kuin miehestä..
Eilenkin laiteltiin tytön kanssa pyykit yhdessä, mä viikkasin ja tyttö kiikutti pinot paikoilleen Joku kaunis päivä se päivä ei enää ole niin kaunis kun mä taas räjähdän näistä kotitöiden jakamisista, ei tästä tule yhtään mitään että mä hoidan kaiken kotona ja mies hoitaa facebookissa cafe worldinsa! On kiinnostunut enemmän siitä, ettei siellä ole ruokaa tarjottavana ja että pisteet laskee kuin siitä että eteisessä on oma hiekkalaatikko, pyykkivuori kasvaa kasvamistaan ja astiat kasaantuu tiskipöydälle. Kun mä mainitsen että pitäis varmaan imuri kaivaa esiin kun alkaa olla sen näköstä ettei jaksa katsoa, niin mies vaan totee että älä sä nyt rasita itseäs.. Voi %&##& joo, hieman kiehuu...

Kaiken tämän ihanan lisäksi ukko ajoi sit eilen jonkun perseeseen kun tuli töistä kotiin.. Joku vatupää laitto liinat kii edessä ja siihenhän se sit rysähti. Keula rutussa, onneksi sentään itselle ei käynyt kuinkaan.

Nyt vois vajota maan alle tai jotain...

chilitin ja poju 39+4