*Lokakuun '09 Mahapyöriäisistä Vauvautuneet Helmikuussa 2010* (Tarkastakaa tietonne!!!)

Aijuu...

En nyt enään muista minkä nettilehden sivuilta mies tämän luki, mutta kätkytkuoleman syy on mahdollisesti selvitetty...

Se oli jotenkin niin, että tähän kuolleiden vauvojen aivorungossa ei kehity tarpeeksi serotoniinia ja jotakin muuta, joka saattaa vaikuttaa siihen, mikseivät nämä vauvat reagoi tarpeeksi nopeasti/vahvasti hapenpuutteeseen.

Parempaan aiheeseen pikaisesti vielä.

Eli miten teillä on ajateltu viettää laskiassunnuntai?


Meillä mennään perinteiseen malliin, kuten aina ennenkin...eli puoliltapäivin minä, mies ja lapset, sekä kaikki siskoni ja siskonpoika kipitellään meidän lähellä olevaan isoon mäkeen pulkkailemaan pariksi tunniksi, mukaan otetaan kuumaa kaakaota ja pienemmille lämmintä mehukeittoa.
Sen jälkeen sitten matkataa minun äidille syömään laskiaispullia

 

Heippa!
Meillä kanssa välillä menee peukku suuhun, uskon sen johtuvan ikenistä kun kuola lentää ja hyökitään kaikkiin esineisiin ja sylissä pitäjien käsiin imuttelemaan =)

Täällä oli eilen ihan hillittömästi lunta ja hikoilin ulkona kärryjä työnnellen, huh vaan!

Ei ollakkaan laskiaista vietetty kun viimeks lapsena. Ehkä sitä pitäs jonkillainen rituaali koittaa kehittää =)

Eilen yritin keksiä minkälaisia kirjoja lainaisin kirjastosta. Olisin kovasti kiinnostunu sellasista missä puhutaan sukupuolirooleista ja tasa-arvosta kasvatus mielessä. Ei oikein löytyny. Olis niin kiva kasvattaa lapset niin että ei oo mitään tyttöjen värejä ja poikien värejä, poikien ja tyttöjen ammatteja, leluja jne.
Mutta suositelkaas jos tiedätte jotain muitakin hyviä kirjoja, joita voi sitten yön pimeydessä lukee kun lapset jo nukkuu. =) Kirjojen suhteen oon kyllä ihan kaikkiruokanen!

Mukavaa päivää!

Empsu ja tytöt

 

laskiaissunnuntaita meillä vietetään mäkeä laskien suuren suvun voimin
nyt kun tuolle samaiselle sunnuntaille osuu myöskin ystävänpäivä eli meidän kihlajaispäivä niin käydään miehen kanssa ihan kaksitaan vielä illasta syömässä

NaNa ja kupliva Hilma :heart:

 

No ei ole kylläkään tullut vastaan mitään kirjoja, mutta meilläkin saa poika vapaasti leikkiä niillä leluilla, joilla tahtoo, saa pukea minun korkkareita jalkaansa jos tahtoo jne
Mutta pitää sanoa, että pojat ja tytöt on silti "ohjelmoituneet" niin sanotusti omiin intresseihinsä, joten ylitse muiden menee pojalla kaikki legoukkelit ja pikkudinot sekä työkalut. Ja luulen, että tyttö saattaa valikoida aikanaan tuolta lelujen sekamelskasta niitä pehmoja hoidettavaksi ja työnnellä pikkusiskolta saatuja nukkevauvanrattaita
En siis puutu valintoihin itse mitenkään, itsekkään en tahdo mieltää, että on olemassa miesten ammatit ja naisten ammatit tai poikien värit ja tyttöjen värit jne. =)

 

3kk neuvolasta kotiuduttu ja mitat oli näin viikkoa vajaa 3-kuisena seuraavanlaiset :
*41+2.........03.44....3655g&48,5cm, pipo 35,0cm..............K-HKS
*2vko3pvä...............4245g&52,0cm, pipo 36,5cm
*5vko5pvä...............5270g&55,0cm, pipo 37,8cm
*2kk.........................5945g&58,6cm, pipo 39,0cm
*3kk.........................6570g&61,0cm, pipo 40

Rintamaito riittää loistavasti koska pituus/paino-suhde oli +10%.
Suositteli maistatuttamaan (jos siis tahdon) luumusosetta ja päärynäsosetta, voisi auttaa pojan masuvaivoihin. Kun saisi hieman kiinteää, niin voisi ilmavaivatkin helpottaa.. Mutta perunat ja porkkanat katsellaan sitten myöhemmin, kun poika tosiaan kakkaa niin harvoin, niin nuo ainekset voi tehdä vaan hallaa kun saattavat kovettaa mahaa.

Kysyin myös tosta mahalteen nukuttamisesta, niin meidän neuvolatäti ainakin oli sitä mieltä että on ok jos patja on sen verran kova ettei vauva uppoa sinne, eikä sängyssä ole mitään mitä vauva saisi haalittua naamalleen.. esim tyynyjä, harsoja tms. Myös siitä huomautti, että pinnasängyssähän on tilaa kellahtaa vahingossa selälleen ja siitähän sitten aikamoiset itkut voi tulla kesken unia.. Meillä Lucas nukkuu vielä kehdossa, joten ei mahdu kellahtaa, mikä on ihan hyvä. Sanoi myös, että nuo suositukset, että vauva nukkuisi selällään ja päiväunia korkeintaan mahallaan koskee varmastikkin enimmäkseen muita pohjismaita, joissa on ilmeisesti tapana nukuttaa lapsia taljalla. Meillä ainakin aina vauvoilla ollut ns. kovat patjat, joten ei pitäisi kyllä tukehtua ja pää on helppo kääntää.

chilitin ja Lucas 5pv vajaa 3kk :heart:

 

Empsu: Mäkään en osaa mitään kirjaa suositella. Teema on kuitenkin sellainen, mikä myös mua kiinnostaa ja tavallaan on mun alaakin. Olen sosiologi ja meillä on oma näkökulmamme siihen, miten sukupuoliroolit omaksutaan. Sosiologit ovat siis ennen kaikkea yhteiskunnallisten selittäjien kannalla, ei niinkään biologisperäisten. Eli munkin näkemys on, että vaikka saattaa olla että sukupuolten välillä on joitain eroja, jotka aiheuttaa kiinnostuksen eri asioihin niin pohjimmiltaan sukupuolten väliset erot ovat seurausta yhteiskunnan normien ja roolien omaksumisesta ympäristöä havainnoimalla. Lapsi havainnoi vanhempiensa ja muun ympäsitön käytöstä ja opettelee sen normeja tullakseen saman yhteiskunnan jäseneksi joka osaa siinä ympäristössä toimia (jestas mitä kapulakieltä!).

Eli vaikka arkihavainto olisi, että mun poika leikkii autoilla vaikka en ole sitä opettanut niin todennäköisesti kyseessä on kuitenkin opittu asia, jostain hän on sen kopioinut. Evoluutio ei ainakaan ole niin nopeaa että se selittäisi kiinnostuksen vempaimiin sinänsä, ihminenhän on aika samanlainen biologisesti kuin luolamies aikoinaan, joka kuitenkin eli ihan erilaisessa ympäristössä. Toki saattaa olla että naarailla on kovempi hoivavietti jne. Oikeastaan paras konsti rikkoa näitä stereotypioita on toimia itse esimerkkinä. Jos vaikka kotona on miesten ja naisten työt ja kotityöt niin kyllähän lapsi sen havaitsee. Ja niin edelleen....

Yritän myös kasvattaa tyttöä niin, että näitä sukupuolistereotypioita ei meillä ylläpidettäisi. Kaikkeahan ei voi välttää sillä ensinnäkin me myös ollaan tämän yhteiskunnan jäseniä ja ikävä kyllä osaa noista normeista noudatamme itsekin. Esim täällä äiti on valitettavan huono teknisten vempainten kanssa. Ja vaikutteitahan tulee sukulaisilta, kavereilta, päiväkodista, telkusta....
Saattaa myös olla että tytölle tulee joku kunnon prinsessakausi ja musta siihenkin olisi tärkeää suhtautua positiivisesti koska en mä ainakaan halua että viesti on se, että tyttöydessä ja naiseudessa on jotain vikaa. Eli tavallaan pitäisi pystyä antamaan positiivista palautetta myös ns. feminiinisestä käytöksestä. Ettei maskuliininen olisi tässäkin se, mitä pidetään arvokkaampana ja johon kannustetaan.

Huh, tulipa juttua

 

No Paulah osasikin selittää varsin tyhjentävästi sen mitä ainakin hatarasti yritin kertoa

Yksi mikä on omassa päässä pyörinyt, on se, että meillä ei tosiaan ainakaan mennä sen sanonnan mukaan, että pojat on poikia jne.
Eli tarkoittaen, että pojat saa remuta ja reihua, mutta tyttöä sitten tavallaan toppuuteltaisiin, jos hänellä olisi samat hääräykset mielessä, kuten vaikka aika yleinen kovaäänisyys tai puihin kiipeily ja se, että aika monesti pojatkin remuaa niin kovasti pihalla, että vuoden aikana pitää ostaa useat housut riekaloituneiden tilalle.

Itse olen ollut prinsessa ihan pienenä, mutta sitten kouluiässä varsinainen poikatyttö ja sitten ylä-aste iässä alkoi taas kiinnostaa tyttöjen jutut (lue meikit ja tiukat farkut ), kun murrosikä jylläsi täydellä höyryllä
Eli kummaltakin lapselta hyväksytään kaikki vaiheet, pysyvinä tai ei.

Ja sitten oli myös aikanaan miehen kanssa kiivaat keskustelut siitä, miten tulisi suhtautua, jos tulisi ilmi, että toinen tai jopa molemmat (kun ei voi koskaan tietää ) lapset, osoittautuisivat homoseksuaaleiksi.

Minä olen sitä mieltä, että tässä asiassa ei ole mitään vikaa...minulle on pää-asia, että lapseni ovat onnellisia elämänsä jokaisella osa-alueella ja se, että tuntee vetoa tai rakastuukin joskus saman sukupuolen edustajaan, ei ole mikään paha asia, jos se tuo hyvän olon ja on itse lopulta sinut asian kanssa. En voisi mitenkään suuttua rakastumisesta tai ihastuksista tai mistään tähän asiaan kuuluvasta.

Mies taas oli toista mieltä. Tai alkuun, sillä ei ollut koskaan ajatellut asiaa sen syvällisemmin. Pitkään juteltiin ja esittelin asiasta paljon näkökulmia ym. ja lopulta hänkin oli sitä mieltä, että toki hänellä kestäisi tovi sulatella asiaa jos näin asiat menisi, mutta jos lapsensa on onnellinen niin ei sitä häneltä voi evätä ja varsinkaan tuottaa sydänsurua torjumalla.

No tämä onkin sellainen asia, josta ollaan hyvin montaa mieltä, mutta mielestäni keskustelun arvoinen asia, sillä koskaan ei voi tietää mitä lapsiensa tulevaisuus tuo tullessaan =)

Mutta nyt juttelemaan tytön kanssa :wave:

 

Suht samaa asiaa varmaan paapelo ajettiin takaa Hankala ilmaista ajatuksiaan selvästi, on sen verran monitasoinen asiakin.

Mä uskoisin että meillä sekä minä että mies osaisimme suhtautua ihan positiivisesti lapsen mahdolliseen homoseksuaalisuuteen. Toki jos asia osuu omalle kohdalle niin saattaahan se olla, että se vähän mietityttää. Mutta tuskin sen kummemmin. Mun mies muuten oli sellainen ikisinkku siihen asti että tapasi mut ja hänen äitinsä oli selkeästi ihan vakuuttunut siitä, että poikansa on homo. Myös kun mies kertoi että hän tuo sinne jonkun kylään niin äiti oli kysynyt että miehen vai naisen. Varmaan nyt tähän mennessä anoppi on vakuuttunut että poikansa tykkää ainakin myös naisista

 

nöpötin Mua kans mietityttää, miten käy siinä vaiheessa, kun ei pitäis sitä peukkua enää imeä.... Tutin sais pois, mut milläs peukun irrotat

Heh.. Me ollaan kans puhuttu, et mitäs jos meidän lapsi olisi homoseksuaali. Mulle se ei aiheuta mitään päänvaivaa, mut miehestä en niin tiedä. Ainakaan siinä vaiheessa, jos meille siunaantuu joskus poika, niin se voisi olla paha paikka miehelle, jos hän olisi homoseksuaali.

Toki meidän lapset saa myös leikkiä millä leluilla haluaa, mutta jos meille poika tulee, niin en mä sille nukkeja ja vaaleanpunaisia nuttuja osta. Sitten ostan, jos itse niitä haluaa. Mua meinaa huvittaa suunnattomasti sukulaisen 2.vee poika, jolla vaaleanpunaisia vaatteita. Tais äiti toivoa tyttöä Kukin tyylillään tässäkin asiassa.

Mä en muista oonko tän kuvan Sarasta laittanut.. Jos oon, niin tulee sit toistamiseen =)

 

missah:

Voi kun Saralla on muhkean ihanat posket =)

Pakko oli tulla käkättämään tänne tuota tytön hölmöilyä...

Oppi tuossa pyörimään hitaasti mutta varmasti mahallaan akselinsa ympäri ja siitä niin vallan innostuneena sitten tekee niin, että imee alahuultaan (vert. hampaaton vanha mummunen ) ja sanoo sellaisella totisen matalalla äänellä vähän väliä BHAA BHAA ja perään sylkee kuin pahempikin raggari

 

Paapelo Onhan se tuollainen pulloposki :heart: :heart: Äidin tyttö

Sara tekee niin, et tunkee koko nyrkin suuhun ja sit puhaltaa tai jotain sinnepäin. Posket ainakin ihan pullollaan Ja samalla pitää sellaista ihanaa mölinää :heart:

 

Lapsen mahdollinen homoseksuaalisuus ei meillä ainakaan tuota mitään negatiivisia tunteita. Pyrin muutenkin juttelemaan ihmisille mieluummin puolisosta kun tyttö/poikaystävistä. Jotenkin tuntuis kamalalta kysellä omalta pikkusiskolta että no jokos on poikakavereita näkyny ja sitten se tykkäiskin tytöistä ja ajattelis etten mä hyväksy sille mitään sellasta. Ilman muuta meilläkin tytöt saa pukeutua vaaleenpunaseen ja ihanaan pinkkiin ja on nukkeja ja rattaita ym. Mutta myös autoja ja työkalupakkeja. Muistan omasta lapsuudesta kun toivoin äitiltä kauko-ohjattavaa autoa ja mielikuvissa oli siis sellänen hiekalla ja maastossa kulkeva monsteri, mutta ylläri vaan sain vaaleenpunasen avoauton josta kulki johto kauko-ohjaimeen. Veli sai sitten sen monsterin. Kylläpä harmitti! Tahtoisin että lapset otetaan yksilöinä eikä vaan tyttöinä tai poikina.
Paulah ja Paapelo hyvin jo tossa juttelikin! =)

Sulonen kuva Sarasta!

Mukavaa iltaa mammoille!

Empsu

 

Empsu: Fiksuja ajatuksia sulla, aika samoilla linjoilla ollaan. Tosiaan tuo puolisosta puhuminen on fiksumpaa kuin tyttö/poikaystävästä jos ei oikeesti yhtään tiedä. Aika korrektisti tuntuu että oma lähipiiri osaa puhua, tosiaan usein käytetään tuota puolisoa tai sitten tyttö-tai poikaystävä molempien sukupuolten kohdalla.

Mä en myöskään ollut innokas nukeilla leikkijä, en myöskään ehkä autoilla. Tykkäsin peleistä ja kirjoista ennen kaikkea

 

Meillä mies toivoi poikaa, jotta saisi kaveri harrastuksiinsa. Mutta olen sanonut että kyllä tytön voi opettaa pelaamaan jalkapalloa ja antaa harrastaa sitä ja tytön voi opettaa kalastamaan. Minulla itsellänikin on ollut virveli pienenä ja olen oppinut kalastamisen mökillä ollessani. Miehen vain ei ollut niin helppo tajuta sitä. Nyt jo sanoo että kumpa Niia olisi isompi että voisi ostaa sille autoradan Eli meillä ainakin kasvatetaan tyttö sekä niihin naisellisiin asioihin että vanhempien omiin kiinnostuksen kohteisiin mitkä on hieman miehisempiä (urheilu, autot) . Pääsiäiseen mennessä Niialle ostetaan kuulosuojaimet ja mennään american/tuning car showhun katselemaan hienoja autoja.

Tuosta homoseksuaalisuudesta en osaa sanoa. Varmaan miehelle olis ensin aika vaikea hyväksyä, mutta loppuen lopuksi tärkeää on lapsen onnellisuus. Minulle se tuskin olisi kovin vaikea asia.

 

Moikka!

Meillä on parin viimeisen viikon aikana alettu vierastamaan. Suupielet vaan menee alaspäin ja hirmuinen huuto pääse lähes jokaisen ihmisen nähdessä. Viime viikonloppuna olimme äitini 50-vuotisjuhlissa ja isomummon sylissä alkoi hirmuinen huuto, jota tyynnyttelin melkein tunnin. Silmälasipäiset ihmiset näyttäisivät olevan kaikista "kauheimpia". Ilmeisen aikaisessa on tämä vierastaminen jo meillä?

Soseet: Meillä on maisteltu perunaa, porkkanaa ja päärynää. Hyvin näyttää uppoavan, suuta auotaan tomerasti ja nauretaan, enemmänkin haluaisi syödä kuin mitä annetaan.

Nää kävi äsken kylvyssä ja pikku mies kakkasi sitten kylpyveteen.


Missah: Ihana säihkysilmä kuvassa :heart:

maev & pikku mies

 

Samoilla linjoilla mennään meilläkin kasvatuksen kanssa. Toivon voivani antaa lapselle mahdollisuuksia valita ja toteuttaa itseään haluamallaan tavalla sukupuolesta riippumatta. Homoseksuaalisuus ei olisi meille järkytys, lähipiirissä on mahtavia miehistä tykkääviä miehiä, enkä voisi ajatellakaan että oman lapsen kohdalla se olisi jotenkin epäsopivaa.

Olen tässä hämmästellyt miten helpoksi vauva-arki onkaan muuttunut! Moni vakuutti elämän muuttuvan helpommaksi kolmen kuukauden tienoilla, mutta en sitä kyllä silloin uskonut. Oli se alku sen verran levotonta aikaa. Nyt pojasta on kuoriutunut varsin tyytyväinen pikkuihminen, joka nauraa ja hymyilee suurimman osan ajasta. Aivan mahtavaa! Varmaan on muillakin tällaisia kokemuksia.

 

Huomenia!
Meillä herättiin tänään aikaisin

Eilen illalla tein aimo satsit soseita pakkaseen tytölle. Soseutin 1 suuren Bataatin, 1 ison kesäkurpitsan ja vajaa 0,5kg porkkanaa
Bataattia annoin iltapalaksi ja se oli jymymenestys, tyttö tykkäsi hurjasti =) Ajattelinkin, että varmasti uppoaa, kun on makeahkoa. Nyt ei sitten tarvitse hetkeen noita kasvissoseita miettiä.

Meillä eilen tapahtui myös yllättävää kakkimista. Tyttö siis kakki toissapäivänä ja huoletta eilen sitten annoin olla ilman vaippaa pissojen jälkeen. Olisiko vartin tohissut siinä kun mössäilin sosita keittiössä ja yhtäkkiä poika huutaa kovaan ääneen KAKKAA HYHHYH ja tyttö turisteli pyyhkeellee pehva ilmassa kakkakiemuraa naamapunaisena

Ja tänään aamulla tuli taas. Eli vilkastunut on tuo toiminta

maev:
On kyllä aikaisessa todella tuo vierastus...muistaakseni sitä alkaa esiintyä keskimäärin 5-6kk, mutta yleistyksiähän ei sovi tehdä, yksilöitä kun ovat =) Onneksi ei kestä pitkään ja jos alkaa itseä surettamaan toisen vierastus, niin ajattelee vain positiivisesti, että lapsi on nyt sitten oppinut tunnistamaan kaikkien kasvojen seasta ne omat vanhempansa, jotka ovat hänelle ne tärkeimmät =)

Peppi:

Juu, se on se maaginen 3-4kk kun alkaa helpottamaan. Taisinkin kirjoitella tuossa joku aamu, että varmasti se johtuu osin myös siitä, että äitikin on oppinut lapsen pikku vinkit ja äänähdysten tarkoitukset, joten ennakointi sujuu ja itkuja ei niin ehdi enään tulla ja tämä rauhoittaa vauvaakin paljon, kun ei enään tarvihte väännellä rautalangasta ja mahapurutkin alkaa olla historiaa.

Nyt pitää mennä katsomaan kun tuo isoveikka naurattaa taas siskoaan tuossa lattialla, heillä on tuijotuskilpailu

muoks*
Tyttö "ryömii" taaksepäin...tyntää mahallaan käsillään itseään taaksepäin ja pieree samalla..voi apua mikä tyyppi

 

Maev: Meillä terkka epäili kanssa, että tyttö on alkanut vierastamaan, kun aina tuli itku kun terkan näki. En kyllä ole ihan varma tuosta, mutta eiköhän se pian selviä

Olikos täällä kuinka moni, kun on alottanut soseet ennen 4kk ikää? Paapelo nyt ainakin, mutta muita? Kun meillä on yöt menny huonommiksi ja tuntuu ettei maito pidä nälkää poissa kovin pitkään. Painon kanssahan meillä ei ole ollut ongelmia, 1200g tuli 5vko.ssa. Mutta kokoa tytöllä alkaa olla tietenkin kun paino lähentelee 7kg. Meillä siis herätään 3-4h välein yöllä syömään ja välillä siis 3:kin kertaa noustaan syömään. Alun perin piti aloittaa kahden viikon päästä soseiden maistelu, mutta ajattelin, että jos yöt on tällaisia niin alottaisin jo ensi viikolla. Silloin tytöllä ois ikää 3,5kk.

Meillä on myös tytön kakkarytmi vaihtunut toiseen suuntaan vain kuin paapelolla. Meillä on tullu välipäiviä Tänään pitäisi olla kakkapäivä kun eilen ei ollut.

 

Huomenta!

Meillä pienempi neiti nukkuu jo ekoja päikkyjä,eli voitte vaan arvata mihin aikaan on heräilty :headwall:

Peppi kirjoitteli tuosta arjen helpottumisesta.Meillä ei tunnu helpottaneen,ehkä se tästä jossain vaiheessa.Periaatteessa normi arki sujuu ihan ok ja esikon uhmatkin menee tossa sivussa.Iina vaan on huomattavasti vaativampi vauva kun Emmi aikoinaan ja se tuottaa päänvaivaa.Emmi oli hyvin nukuva ja supertyytyväinen vauva,ainoastaan kiinteiden aloittelu takkusi.Muuten ihmettelin että miksi puhutaan et vauva-arki on niin rankkaa.Iina sen sijaan on aika syliriippuvainen ja yöt on aika hankalia myös.Siinä missä Emmi nukkui tämän ikäisenä täysiä 8-9h yöunia,Iina syö 3h välein ja saattaa muutenkin heräillä.Nukahtaa kyllä pian uudelleen,mutta jos 9h yöunen aikana herää 6 krt niin on sitä aika pihalla.Vkloppuna ajattelin testata soseita ja kauhulla odotan mitä siistä tulee.Emmi kakoi ja oksens monta kk ja sit kun piti siirtyy sileistä soseista paakkusempiin niin tökki taas. :/

Höh,olipas jotenkin valittavaan sävyyn kirjotettu.Sori :ashamed: On tuo meidän pikkunen ihan mainio silloin kun on nukkunut hyvin ja hyvällä tuulella.Tänään aamulla heräsin hieman ennen kuutta kovaan päristelyyn eli sen taito on nyt löytynyt.Muuten Iinalla ei oo kiire.Kyljellään köllii mut ei hirveemmin yritä kääntyä.Ja tosiaan kun ei oikeen lattialla viihdy niin menee varmaan vielä aikaa ennen kuin sen oppii.Ja ihan hyvä niin,Emmi oli aika aikanen liikkeelle lähtijä ja vauhtia riitti

Mutta eipä muuta tällä erää.Nyt valmistautumaan pihalle lähtöön ni pysyy hereillä
=) Ihania kuvia olitte taas laittanu :heart:

-Aku ja tytsyt

 

Soseet: me nyt aloitettiin maistelu 3,5kk iässä viime viikonloppuna. Ei mitään erityistä syytä, mun hätäisyyttä vain. Ja tuntuu että unet on ehkä hieman kevenemään päin mutta tää ei siis todellakaan ollut se syy sillä meidän laiskiaisen unenlahjoissa ei edelleenkään oo valittamista.
Ollaan siis testailtu perunaa neljänä päivänä ja se todellakaan ei maistu sitten yhtään! Mietin jo vähän että en ehkä viitsi pikkuista tuolla pelkällä perunalla kiusata tämän enempää. Ei hän kaiken järjen mukaan perunalle ole kuitenkaan allerginen ja joku muu sose olisi hänelle varmasti miellyttävämpi testattava. Vaikka se bataatti, ehkä olis pitänyt aloittaa sillä. Suomessa vähän turhan paljon vauhkotaan tuosta perunasta, ihan yhtä hyvin voi aloittaa jollain muullakin. Meillä se ei ainakaan oo edes kätevää. Noissa ohjeissa kun aina lukee että on näppärä keittää perunat samalla kun tekee muulle perheelle aterian. Meillä hyvä jos kerran vuodessa olisi ruuaksi keitettyä perunaa. Uudet perunat ehkä ainoana poikkeuksena, niitä on kesällä. Kuten varmaan monet muutkin tän ikäluokan edustajat mä syön pastoja ja salaatteja enimmäkseen.

 

Meilläkin syödään hyvin vähän keitettyä perunaa niin olen vaan ostanut kaupasta niitä valmiita soseita. Halvemmaksi tietty tulisi tehdä itse. Bataattia mekin meinattiin että voisi kokeilla, siitä ainakin itse tykkään juuri sen makeuden vuoksi. Luulisi lapsillekin maistuvan.

Meillä ei kyllä mitään kakkataukoja ole, olisikin. Poitsu kakkaa monta kertaa päivässä, aina saa olla pesemässä kakkapyllyä.

Lasten seksuaalisuudesta olitte kanssa puhuneet niin meille ainakin miehelle olisi toisen tai molempien poikien homous niin shokki. Kyllä hän siitä ajan kanssa pääsisi yli, mutta luulen että muutamat itkut tulisi väännettyä. Pääasiahan on se että lapset ovat onnellisia. Kyllä meillä on jotain mun vanhoja nukkeja ja poika hoivaa niitä ja saakin hoivata. Mutta kalliita baby björn nukkeja en silti mene ostamaan. Vaatteiden väristä vielä sen verran että kaikkia muita värejä löytyy mutta vaaleanpunaista tai muita ns hempeitä värejä ei kummankaan pojan kaapista löydy. Mutta varmasti sitten kun ovat isompia niin voinkin ostaa jonkun vaaleanpunaisen paidan.
Ennen lapsia olin sitä mieltä että pojat on poikia ja tytöt tyttöjä, mutta kummasti sitä mieli muuttuu omien lasten myötä.

 

Mainiota tuo paapelon Iinan meno

Alley: me aloitettiin soseet 3 kk 1 viikon iässä, eli viikko sitten. Syynä oli jatkuva syöpöttely tissillä, yölläkin jopa 2-3 h välein. Perunalla ollaan harjoiteltu ja se maistuu jo hyvin Ei meilläkään keitettyä perunaa juurikaan syödä, vaan riisiä, pastaa ja nuudeleita enemmänkin. Mutta jos perunaa haluaa silti vauvallen antaa, niin Oolannin pakasteperunasose on siihen mielestäni hyvä vaihtoehto. Se sisältää pelkkää perunaa ja soseesta tulee tosi tasaista.

Nyt täytyy mennä, pikkuneiti alkaa pitkästyä...

 

Ohoh,
meidän pojalla kyllä on kaksikin nukkea, räsynukke ja vauvanukke. En ole osannut ajatella että tässä jotakin outoa olisi.. Ja samalla lailla kai tytykin sitten ajelee autoilla jne, kun nuo kiinnostukset ikäkausittain vaihtelevat ja vetoa on jokasuuntaan sukupuolesta riippumatta.

Ja kutsu kuuluu taas heti kun tähän istahtaa :wave:

 

Soseet vielä: Joo, peruna on toki hyvää ja terveellistä perusruokaa, kyllä mäkin sitä aion käyttää vaikka ei sen valmistus tuossa omia ruokia tehtäessä mene samalla. Siitä tulikin mieleeni kysymys kokeneemmille: eli meneekö perunasose huonoksi pakastettaessa?
Mä täältä jostain muualta luin että koostumus muuttuu pakastettaessa. Sitten peruna ei kai olisi paras mahdollinen, jos aikoo soseita tehdä sarjatyönä pakastimeen. Vai?

 

Jos soseen pakastaa heti soseen hieman jäähdyttyä, säilyy pakkasessa muistaakseni n.2kk ihan hyvänä, mutta jos sekaan on hetetty korviketta tai äidinmaitoa, en tiedä miten säilyy. Voi olla että säilyy pidempäänkin kuin 2kk, mutta jotenkin näin muistelen että jossain sanottiin.

Meillä on pakkasessa maissi-,kukkakaali-,porkkana-,bataatti- ja kesäkurpitsasosetta. Niitä on kaiketi sen verran, että kun tuossa 1kk päästä aletaan maistelemaan lihoja, niin voin näihin sekoittaa.
Ensi viikolla ajattelin uutena makuna ottaa riisipuuron, sellaisen vauvojen, joka on tarkoitettu 5-6kk aloitettavaksi...saa nähdä mitä tuumaa, poika samassa iässä sai myös ja ilme oli pahempi kuin tyrmistynyt

JA juu, tuo tyttö on aika kiireinen pallero, kun turhautuu kovin, kun veikka paahtaa menemään ja itse ei pääse mihinkään...ystävä, jolla kaksi lasta pienellä ikäerolla (ovat jo kyllä koululaisia ) sanoi, että kuopuksensa lähti ryömimään kuukautta aiemmin kuin veljensä (isompi 5kk ja kuopus 4kk iässä ) ja sanoi, että kaikki muukin tuli aikaisemmin, kun kopioi veljensä tekemisiä niin onnellisena.