Meillä esikoinen täyttää huomenna myös vuosia, ja niitä on koko viikonloppu juhlittu, lauantaina oli kavereilleen kemut ja tänään vuorossa sukulaiset ja muut tuttavat. Huomenna sitten kun päivän touhut tehty, niin oman porukan kesken lahjotaan ja kakun rippeet syödään
Se mokoma jo huomenna 11vuotta..olen tänään haikeudella muistellut niitä tuntoja ja oloja sieltä 11-vuoden takaa, ne on niin voimakkaasti vielä muistissa.
Mulla alkoi supistelemaan jo pitkin iltaa silloin 28. päivä, ja se ilta meni siivoillessa ja miettiessä että onko nämä niitä vaiko eikö..Ukko meni joskus 01 maissa unille, ja minä jäin sohvalle katsomaan tv:tä ja koitin epätoivoisesti saada niistä supistuksista tolkkua..Niitä tuli kyllä säännöllisesti , mutta ne ei kovin kipeitä ( vielä siinä vaiheessa..)
No, klo 05 luovutin ja ajattelin että ei kai tämä sitten vielä ollutkaan menoa, ja päätin kömpiä ukon kainaloon. Kun pääsin petiin, kastui koko sänky..eka ajatus oli että voi ei, tuli pissat sänkyyn..sitten hoksasin että ne oli tietenkin lapsivedet. Äkkiä herätin miehen että nyt pitäisi kai lähteä, ja ukko ampaisi ylös, en ole ennen enkä jälkeen sen nähnyt niin nopeaa herätystä hällä
Siitä sitten sairalaan, ja silloin klo oli 06. Koko päivä siinä meni, avautumisvaihe kesti aina sinne klo 18 asti, jonka jälkeen päästiin siirtymään saliin ja sain vasta epiduraalin. Ajattelin että tästä en selviä millään, kipu oli hurja.
Ponnistelin Eetua tosi kauan,yli 2½ h, päivänvalon tuo ihanuus näki 29.9 klo 20.42. Raukka oli hurjan värinen, napanuora oli 2 kertaa kaulansa ympärillä. Lopussa olikin jo hätä kädessä kun olin jo ponnistelut ikuisuuden ja syke alkoi laskea vauvalla. Siinä hääräsi kolme kätilöä ja jo lääkärikin hälytettiin. Mutta kaikki meni onneksi sitten hyvin, sain vauvan maailmaan ja nyt tuo rakkauspakkaus täyttää 11 vuotta..
Nyt menen kaiken tämän haikeuden ja muistelun päätteeksi katsomaan idolsin ja bb:n
