kirjoittelin tuossa aiemmin pitkät pätkät, mutta taasen serveri heitti kirjoitukset jonnekin metsikköön...perskules. En varmaan osaa enää sanojani asettaa yhtä nätisti kuin ekassa kirjoituksessa, mutta katsotaan.
Raskaus,synnytys ja vanhemmuus ovat asioita, jotka herättävät suuria tunteita ja erilaisia mielipiteitä. Niistä voisi varmaan kiistellä loputtomiin, mutta minusta se on aivan turhaa. Me olemme ihmisinä erilaisia ja toiset asiat jotka tuntuvat itsessään aivan väärältä, voivat sopia toiselle täydellisesti. Antaa kaikkien kukkien kukkia! Toki jokaiselle soisi kauniin synnytyksen, jota voisi muistella hyvällä. Ja onneksi luonto on suunnitellut meidät niin, että useimmat meistä unohtavat kaiken kivun ja säryn melko pian synnytksen jälkeen.
Mutta aiheeseen kun liittyy niin paljon muuntujia, joihin itse ei voi millään vaikuttaa - joten liiallinen suunnittelu kannattaa jättää pois, ettei tulisi ylimääräisiä pettymyksiä. Pitää myös muistaa, että tilanne voi yllättää positiivisuudellaan! Voi olla, että itsestään löytää aivan uudenlaisia voimavaroja fyysisesti rankassa tilanteessa=)
Itse olen saanut kokea kaksi hyvää alatiesynnytystä ja ajatuksena sektio pelottaa enemmän - ihan jo sen takia, että se on itselle tuntematon juttu ja tapahtuma, jossa ei pysty itse kontrolloimaan kroppaansa. Sekä ekassa synnytyksessä annettu epiduraali, joka aiheutti hillittömän tärinän. Mutta jos tässä synnytyksessä jostain syystä päädytään sektioon, niin silloinhan toimitaan vain äidin ja lapsen parhaaksi ja tilanne tulee hyväksyä parhaansa mukaan.
Sitten iloisempiin asioihin! Onnea Nipsuliinalle, on jo varmaan vauva kainalossa, kuten myös lienee Vauvakuumeilijalle kun ei ole kuulunut pariin päivään!! Limeeelle ja Zeenalle tsemppiä - josko se olisi oikeat merkit ilmassa. Itsekkin vähän kuulostelen tuntemuksia - ihan kuin supistelisi epäsäännöllisen säännöllisesti - tosin täysin kivuttomasti...
Joku kysyi sänkykamari puuhasteluista? Minä tyttö olen "pakottanut" miehen hommiin melkein joka iltana jo parin viikon ajan. Ei täysin vastahakoisesti asiaan suhtaudu
vaikka taitaa arvata, että syyt ovat muut kuin nautinnonhalu ja tuottaminen. Muttei pikkuinen halua yksiöstään mihinkään liikahtaa vaikka kuinka koputtelee ovelle...
Viime yönä näin ekan synnytysunen ja alkuraskauden painajaisuni viitosista jatkui, tällä kertaa synnytin niitä liukuhihnalta. Jokainen oli omassa pussukassaan ja vähän väliä mahassa "poksahti" ja pullahti maailmaan pikkuinen lapsi... Taitaa omat toiveet synnytyksestä vaikuttaa vähän tuohon unimaailmaan!
Alkaa synttäriherkut pursuta korvista ulos:x Kumma kun on tuo joulunaika ja kirpeät pakkaset saaneet ihmiset leikkimään tuonne lakanoiden väliin - paraskin puhuja:wave: Mutta kun on juhlinut synttäreitä elokuun alusta asti ja homma jatkuu vielä ainakin marraskuun alkuun, niin alkaa toivoa, ettei näkisi kakkua enää ikinä...Onneksi sain oman pojan juhlat vietettyä tällä kertaa viikossa!
Ihana ilma ulkona, taidan lähteä reipastelemaan kirpeän kauniiseen syysmetsään - hauskaa päivää mammat
sannri ja mussukka mahassa 38+5