Lokakuun lapset 2013 <3 LOKAKUUSSA, eli MEIDÄN OMA KUU <3

Huomenta ja poksista vaan 39+0! :O Viikko laskettuun ja olo on epätoivoinen ja ennenkaikkea kipeä... Viime yönä valvoin ukkeleiden tyytyväisenä nukkuessa n.kolmeen ja lähestulkoon itkin särystä joka säteili alapään luista (!!!) jalkoihin. Vauva liikkui TODELLA paljon ja sekin sattui ihan helvetillisesti. Olin yhtäaikaa pelokas, innostunut ja odottava että NYT lähdetään mutta... Nukahdin sitten kolmen,neljän aikaan (kun esikoinen oli ensiks sopivasti mönkinyt viereen.. ) ja siihenpä ne olot loppui. Aikaisemmin ei ole vastaavaa ollut ja vieläkin kroppa hellänä tuosta yöstä...en taas tiedä pitäskö itkeä vai nauraa.

Että sellainen maanantai täällä (edessä)... Leijonamama, minä tässä ainakin Lumialla näpyttelen,..oisko sitten joku päivitys joka puuttuu tms.? Joskus auttaa uudelleenkäynnistyskin.

Ai niin ja vielä jotta ei nyt liian helpoksi kävis niin isukilla tuntuis olevan keuhkoputken tulehdus ja oikein kiros tuossa että toivottavasti NYT ei ainakaan synnyttämään lähdetä. Taisin näyttää jotain kansainvälistä käsimerkkiä...

Anteeksi "pienehkö" purkautuminen... :O Nyt vetäydyn peiton alle tyytymään tähän kohtalooni, kai tästä hurtilla huumorilla selviää?!

Lilu&Vv 39+0 :heart:

 

Ja pakko tuohon lepäämiseen sanoa vielä että joo eihän sitä toki voi ennakkoon levätä , mutta huomattavasti mieluisampaa ois lähteä punnertamaan tätä rakkauden hedelmää suht hyvin nukkuneena kuin kävelevänä zombina eli about juuri sellaisena mikä on tällä hetkellä!

 

Jaahas täytyypä kokeilla vielä tätä palstan mobiiliversiota. Sillä tää puhelin näyttäis jopa toimivan. Haa, miksen tätä aiemmin keksinyt?

 

Huomenta vaan!

Täällä ollaan edelleen yhtenä kappaleena. Päivittäin tulee yksittäisiä supistuksia, ei niinkään kipeitä vaan kuukautiskiputyylisiä ärsyttäviä tuntemuksia, jotka aina alkaa tuolta istuinkyhmyjen seudusta ja nousee mahalle. Öisin saa jotenkunten nukuttua, joinain öinä kuitenkin pahemmat yksittäiset kipuilut herättää. Eilen huomasin vessassa käydessä, että pyyhkiessä paperiin tuli reilusti limaa, joka näytti kuin olisi niistänyt räkää, kenties osa limatulppaa?

Leijonamama Toivottavasti masuasukki ymmärtäisi että olisi jo aika tulla ulos, tsemppiä sinne!

Ituh Kuulostaa aika tutulle nuo fiilikset, toivotaan että alkaisi tuo synnytys olemaan jo oikeasti lähellä! Tsempit myös sinne odotukseen!

Alkaa itsellä kyllä olemaan jo aika jännittynyt olo, ensimmäistä kertaa kun ollaan tässä veneessä... Kovasti odotan kyllä jo, että alkaa oikeasti tapahtumaan...

Tinymyy ja rv 39+1

 

Nyt tuli täyteen 39 viikkoa ja esikoinen oli tässä vaiheessa jo viikon ikäinen. Mutta tällä pikkumiehellä ei näytä olevan MITÄÄN kiirettä maailmaan, sillä MITÄÄN synnytyksen käynnistymiseen viittaavaa ei ole havaittavissa - blaah. Ei supistuksen supistusta (siis oikeita, harjoitussuppareita tulee silloin tällöin).

 

Ei täälläkään mitään. Vihaan herätä joka aamu siihen, että mitään ei ole tapahtunut. Onneks huomenna saan varata sen yliaikaiskontrollin äippäpolille! Jee! Tekis mieli soittaa jo tänää ja muka sekoilla päivissä mutten ihan kehtaa... Käy kyllä psyykkeen päälle nää vikat päivät...

Mitäs clearbrook? onks muuten muita jolla on jo yli lasketun ajan reippaasti?

Luna ja mysteeriotus 41+1

 

Hyvää alkavaa viikkoa täältäkin! Toivottavasti tästä tulee oikein vauvarikas viikko, ainakin monien oireet viittaa vahvasti siihen! =)

Eleanor onnittelut vauvasta! :heart:

Jokos ItuH on päässyt synnärille? vaikea sitä on ennakoivista oireista tietää onko synnytys alkamassa, monilla täällä kun tuntuu olevan noita oireita jo kauan ennen varsinaista synnytyksen alkamista. Itselläni esikoisen ja toisen lapsen kohdalla synnytys käynnistyi oikeastaan heti ekoista oireista, joten toivottavasti sulla sama tilanne!

Täällä herätty maanantaiaamuun menkkakipujen kanssa, ja mukana vähän harjotussupistuksia. Olo helpottui kuitenkin heti kun nousin kunnolla ylös joten ihan normi päivä taitaa olla tulossa. Varalta kuitenkin siivosin jääkaapin ja laittelin lasten vaatteita kasaan mummolaa varten jos vaikka se lähtö tulisikin.. mutta eiköhän tässä mene vielä reilu viikko ennenkuin mitään oikeesti tapahtuu.

dita rv 39+2

 

Valitettavasti en ole synnärillä, minulla(kaan) ei johtanut mihinkään nuo ennakoivat yölliset kivut. Päivällä ei ollut enää juuri mitään ja sain elää suht tavallisesti. Kauppaan kävellessä sattui ikävästi vatsaan ja kassallakin kramppasi reidestä, mutta nuo nyt eivät ole uusia oireita..

Eli minäkin täällä katkeroidun hyvää vauhtia, koska viime yönä oli taas niitä kipuja, jotka tuntuvat ikäviltä menkkakivuilta, mutta sain nukuttua niiden välissä eikä niitä tullut kuin korkeintaan pari tunnissa. Oli silti ikävää heräillä ja nukahtaa ja pyöriä tuskissaan sängyssä. Jos nuo kivut ovat vasta alkua, niin voi olla, että saan syödä sanani kipulääkkeettömästä synnytyksestä. :S

Toisaalta haluan uskoa, että kaikilla kivuilla, joita koemme nyt loppumetreillä on merkitys eli ei ne oo turhia (toivottavasti). Siellä alapäässä tapahtuu muutoksia, joista ei saada tietoa, mutta tapahtuu kuitenkin. Ja sitten yks kaks vauva onkin valmis oikeasti syntymään. Sitä vaan helposti kadehtii niitä, joilla oppikirjamaisesti alkaa yhdestä hetkestä ja sitten onkin heti menoa synnyttämään ja ohi tunneissa. Mikäköhän siinä on, että toisilla menee yliaikaisiksi ja on vaikka mitä ennakoivia oireita ja toislla syntyy etuajassa ilman mitään ennakointia? Mietin, voisinko tehdä jotain asialle, mutta tuskimpa. Se keho varmaan vaan tarvitsee aikaa.. Toivotaan, ettei enää montaa päivää. Ja pitää saada pois mielestä äitini "tsemppaus", kun hän sanoi, että pitää varautua myös siihen, ettei tule käynnistettynäkään ulos, vaan pitää leikata. Joillakin kuulemma niin käy enkä saisi siitä pettyä. Masentavaa, kun eihän mulla ole mennyt kuin alle viikon yli lasketun ajan ja hänellä itselläänkin meni ensimmäisestä melkein kaksi viikkoa yli. On tainnut unohtua tämä aika häneltä, kun päästelee sellaisia sammakoita

Tinymyy, tuo sinun limasi kuulostaa ihan limatulpalta! Jännää, jospa sulla alkaisi synnytys tässä ihan pian..

-ItuH 40+5

 

ItuH minä kans haluaisin mielummin synnyttää tällä kertaa ilman epiduraalia, kohdunkaulanpuudute vois ehkä olla hyvä valinta jos jotain tarvin. Mutta siihen tietenkin vaikuttaa monet asiat, erityisesti se miten kauan synnytys kestää ja tietenkin kuinka kovina kivut tulee. Esikoisen synnytys oli mulla todella pitkä, enkä silloin olis voinut mitenkään selvitä ilman epiduraalia. Toisen synnytystä pelkäsin niin paljon, että heti kun piti nousta ammeesta pois ja kovat kivut alkoivat, halusin saman tien spinaalin koska en ollut valmis vastaanottamaan niitä kauheita supistuksia.
Tällä kolmannella kerralla olen etukäteen tutustunut aktiiviseen synnytykseen ja sen kulkuun sekä kivunlievitysmahdollisuuksiin. Luin jostain että siihen kannattaa aina etukäteen tutustua jos on suunnitelmissa. Itse olen siis lukenut bebes-sivuston aineiston, sekä iltaisin katselen you tubesta videoita hakutermeillä: active birth, homebirth, watherbirth..nuo nyt mitä itse olen keksinyt ja sieltä saa ihan hyvää vinkkiä. Mutta mulla ei ole mitään erityistä "ideologiaa" tai muuta ettenkö vois sen epiduraalinkin ottaa, ja otankin sen kyllä mikäli tuskat on kovat, en ala kärsimään jos tuntuu etten selviä.
Ensimmäinen toive synnytykseen mulla on ehdottomasti amme avautumisvaiheessa, harmittaa jo edeltä kun tuolla meidän synnärillä on vain yksi ammehuone...en tiedä onko heillä siellä fysiopalloja, varalta heitän lähdön aikaan omani takapenkille niin voin sitten ainakin sitä käyttää jos ammeeseen en pääse. Itsestäni tiedän että sängyssä maaten en kestä niitä kipuja, vaan liikuttava olis monipuolisesti läpi avautumisvaiheen niin että lantio on liikkeessä supistuksen aikana. Ja ääntelyllä on myös iso vaikutus rentoutumiseen. Kiikkutuolissa olen aiemmilla kerroilla ollut avautumisvaiheessa, mutta tällä kertaa yritän välttää sitä, koska aina supparin tullessa istun siinä keskivartalo ihan jäykkänä, ainoastaan yksi jalkaa heijaa vähän vauhtia..
Mutta toki kannattaa olla avoimin mielin synnytykseen lähtiessä, ikinä kun ei tiedä miten homma etenee. Eikä pidä tehdä tuosta kivunlievittömyydestä liian isoa asiaa itselleen ettei sitten tule tunnetta että olisi pettynyt itseensä jos tarviikin tehokkaampaa puudutusta. Ja etenkin silloin jos on ensisynnyttäjä eikä tiedä mitä on tulossa =)

 

Tääkin on vielä kotosalla. Olen jo menettänyt toivoni sen suhteen, että pääsisin ennen tuota keskiviikon yliaikaiskontrollia synnärille. Sieltä en kyllä ajatellut tulla kotiin ilman vaavia, eli vaikka kettingeillä sidon itseni oveen, mutta käynnistystä vaadin heti keskiviikkona. Jos odottavat 42+0:n asti, se olisi perjantai, enkä usko että käynnistävät viikonloppua vasten ja ensi maanantaihin en kyllä todellakaan odota

Tsemppiä kaikille muillekin yliaikaisille! Ja kipujen ja "mitään tekemättömien supistusten" kanssa painiville. Itseä helpottaa, kun tietää, että saan sen kortisonipiikin jo kolmen viikon sisään tuohon tulehtuneeseen lonkkaani. Sen jälkeen pystyy jo kävelemään ja nukkumaan toisellakin kyljellä ja pääsee esim. sohvalta ylös. Viime raskaudessa mulla oli toisessa lonkassa sama vaiva, ja se saatiin selville vasta yhdeksän kuukautta synnytyksen jälkeen. En ymmärrä, miten pystyin yhtään kävelemään silloin, niin kipeä se on. Nyt onneksi tiedän mistä on kyse, ja osaan vaatia oikeaa hoitoa lääkäriltä. Viimeksi siis reilut puoli vuotta epäiltiin, että kyse on vaan liitoskivuista...

clearbrook ja pikkusisko 41+3

 

Täällä alkoi supparit neljän aikaan aamusta. Kuudelta nousin sängystä, ja sen jälkeen ovat olleet aikas säännöllisiä. Väliä on tällä hetkellä 5-12 minuuttia. Kuuden aikaan tuli veristä valkovuotoa vessakäynnin yhteydessä, lienee sitten se loppu siitä limatulpasta, mitä on pari viikkoa tullut silloin tällöin.

Nyt odotellaan, että mummo ja pappa tulee hakemaan esikoisen hoitoon, ja sen jälkeen varmaan lähdetään synnärille. Voiko todella olla, että mä pääsen testaamaan normaalin lähdön synnärille? Ja ennen käynnistystä? JEE!!!! Toivottavasti tämä nyt menee hyvin loppuun asti.

clearbrook ja pikkusisko 41+4

 

Jee clearbrook!! Täällä ollaan peukut pystyssä et pääset pian hommiin!

(.) varasin nyt sen yliaikaiskontrolliajan perjantaille. En vaan tiedä miten mun mielenterveys kestää sinne asti saati sit jos menee ens viikolle käynnistys. Ilmeisesti tuohon perjantaiseen käyntiin kuuluu kuitenkin se ultraus ja sehn tarkoittaa että sukupuoli voi vielä selvitä meille ennen h-hetkeä! Pieni auringonpilkahdus tähän maailman synkimpän mielentilaan... Koitan nyt vaan selvitä hetken kerrallaan, hermo vaan niin piukeena et ei voi lapsellekaan tehdä hyvää

Luna ja mysteeriotus 41+2

 

Clearbrook ihanaa, peukut pystyssä nyt että synnytys tosiaan on lähtenyt käyntiin! Hyvä että joku meistä edes pääsee tositoimiin. Uutisia odotellessa.

Tänä aamuna oli neuvola, kaikki siellä kunnossa. Turvotusta on, ei sillai silminnähtävästi, mutta se on tullut koko kroppaan ja aiheuttaa ikävää raajojen puutumista erityisesti öisin, ja polvikipua kävellessä. Siihen ei mikään oikein auta kuin kärsiä vaan, joten kärsitään sitten. Sf-mitta ei ollut enää kasvanut ja painoakaan ei ollut juuri tullut lisää, verrattuna siihen mitä tähän asti on aina tullut. Mutta eipä noista voi mitään päätellä, on tässä vielä se pari viikkoa odotteluaikaa. Käynnistykseen en millään tahtoisi, se pelottaa ihan hirveästi, mutta onhan sen pikkuvelin jollain konstilla tultava ulos.

Leijonamama rv 40+1

 

Onko teillä kaikilla muuten jo nimi/nimet vauvalle valmiina? Meillä ei. Pitkä lista on kivoja nimiä mutta mikään niistä ei tunnu just oikealta ja vähän erimielisyyttä on miehen kanssa ollut että mikä olis kivoin. Niinpä ollaan päätetty odottaa vauvan syntymää ja katsoa miltä se näyttää.

 

Tänään klo 11.11 syntyi tyttö. 3,6 kg ja 51 cm. Kaikki on hyvin sekä tytsyllä että äidillä. Päästiin osastolle koisimaan vajaa tunti sitten. Lähes luomuna mentiin. Pudendaalipuudutus laitettiin kun olin lähes yhdeksän senttiä auki. Sairaalaan tullessa olin noin neljä senttiä auki. Vähän yli kaksi tuntia kerettiin olemaan salissa ennen syntymää. Reidet huutaa hoosiannaa, kun kaikki supistukset tuntui lähinnä vain siellä ja selässä.

Clearbrook

 

Onnea onnea Clearbrook!! :heart: Ihanaa että pääsit kärvistelyistä ja tuskista ja hienoa että synnytys sujui hyvin ja suht nopeasti. Tämä antaa niiiiin paljon toivoa ainakin mulle että heti alkoi supistelemaan pelkästä ajatuksesta.

 

clearbrook Suuresti onnea tytöstä, viimeinkin se tapahtui! :hug:

Täällä edelleen odotus jatkuu, eilen taisi tulla isompi pala limatulppaa, pikkuhousunsuojaan oli ilmaantunut sellainen pikkurillin kynnen kokoinen, hyllyvä hyytelömäinen palanen, joka ei kyllä millään muotoa voinut olla valkovuotoa, jei! Neuvolassa käyty aamulla, sielläkin kovasti arveltiin synnytyksen olevan lähellä, vauva painunut hyvin jo alas lantioon ja SF-mitta hupenee kuulemma silmissä =) Voisi vielä kertaalleen käydä tuon sairaalakassin läpi, mitä oikeasti tarvitsen mukaan ja jatkaa tätä odottelua.

Tsemppiä kaikille jo yliajalle menneille ja kaikille muillekin, joiden H-hetki lähenee koko ajan! :heart:

 

Onnea clearbrook!

Täällä on myös jakauduttu ja nyt maataan tuhisijan kans osastolla. Eilen illalla alkoi supistella, ei kipeästi, mutta säännöllisesti. Kahden aikaan heräilin kipeämpiin supistuksiin. Viiden jälkeen tultiin sairaalaan ja olin jo 6cm auki. Siinä sitten ammeessa lilluin ja ajattelin sinne synnyttääkin. Kävin vessassa, enkä sitten päässytkään enää ammeeseen asti vaan ponnistin sängyllä. 2min kesti ponnistusvaihe ja olihan se kamalaa, kun ei ollut mitään kivunlievityksiä. No, lopputtulos oli kuitenkin ihana, poika painoi 3,5 kiloa.

 

Voi onnea clearbrook! :heart: ja kuulostaa aika unelmasynnytykseltä ainakin mun korvaan! Tosin mä en usko että tää ikinä syntyy...

 

Omen lämpimät onnittelut myös sinulle pikku tuhisijasta! :heart: Aika unelmasynnytykseltä kuulosti myös sun synnytyskokemus, voi kun itsekin pääsisi edes lähelle tuota.

Tosin mulla ei ole aikomustakaan ihan ilman kivunlievityksiä mennä, mutta nyt olen ajatellut enemmän niitä loppuvaiheen/ponnistusvaiheen puudutuksia, kohdunkaulan puudutetta ja pudendaalia, koska viimeisten senttien aukeaminen ja vauvan ponnistaminen ja ulos tulo oli mun mielestä ne kivuliaimmat. Ja epiduraalista tuli vaan kauhea holtiton vapina. Mutta saas nähdä miten ämmän käy.

Täällä ei supistele mutta kovanlaisia kipuja on alavatsalla muuten, ilmeisesti siksi kun vauva möykkää aika reippaasti. Täytyisi nyt yrittää vaan rentoutua ja antaa asian olla ja yrittää olla kuulostelematta olotilaa kokoajan...

Onpas täällä muuten hiljaista tänään, onko kaikki muutkin jo synnyttämässä?

 

Täällä edelleen. Viikkoja on 39+1 ja odotus täyttää ilman, Jokainen kyselee, että no joko se on tullut. Huoh, mitään oireita ei ole, vaikka neuvolatädin mukaan vauva on ollut jo pitkään pää alaspäin ja kiinnittyneenä tiukasti. Mahakin on tipahtanut, mutta sf-mitta on vielä kasvanut? Ehkä se tästä.

Onnea kuitenkin kaikille vauvautuneille ja tsemppiä muille odottajille

 

Omen ja Clearbrook paljon onnea molemmille ja onpas teillä mennyt hyvin synnytykset! =)

Täällä ei mitään uutta, neuvolassa käyty ja kaikki hyvin. Vauvan pää oli viimeksi alhaalla mutta ei kiinnittynyt, tänään oli sitten noussut takasin ylöspäin Mutta eipä tuo mitään haittaa kun on kolmas lapsi tulossa, voi hyvin mennä alas sitten synnytyksen aikana. Menkkakipuja mulla on aina välillä, terkkari meinasi että synnytys voi olla lähelläkin, itse elän kuitenkin sen mukaan että vauva tulis vasta ensviikolla kuten siskonsakin. Nyt sitten hoidettu vähän asioita ja tällä hetkellä lasten kanssa pientä siivoilua. Kyllä vaan lapsiperheessä tulee jatkuvasti sotkua, itse haluaisin että koti olis siisti kun synnärille lähden koska anoppi tulee tänne mikäli lähtö tulee yöllä ja olis myös kiva kotiutua kun olis paikat kunnossa.

Otatteko omat sisäkengät laitokselle mukaan? Kun meidän tytöt syntyi Oys:ssa sinne kehoitettiin silloin ottamaan omat kengät mukaan. Nyt on eri sairaala, mutta kai sieltä jotkut lainaksi saa?

Olipa hyvä kun eilen katsoin Erillaiset äidit jakson, huomasin siinä kun tämä tuore äiti hoiti vauvaansa että en ole muistanut hankkia napaa varten desisuihketta. Sitä pitääkin huomenna käydä apteekista hakemassa

Mitenhän kääkkiksellä on mennyt eilinen sektio, vai sekosinko päivässä?

dita 39+3

 

Desisuihke? Pitääkö sellaista olla? Ihan vedellä ja topsypuikoilla meitä opetettiin esikoisen napaa putsaamaan. Hmm.. Mutta miksei tuollainen desisuihke voisi olla hyvä olemassa joka tapauksessa, täytyypä pistää hankintalistalle.

Sisätossut otan synnärille mukaan koska näin on sairaalan nettisivuillakin kehoitettu tekemään. Ja omat sukat koska ne sairaalan sukat on syvältä.

 

Täälläkin Ollaan edelleenkin yhtenä kappaleena mikä ei ole mikään ihme, kun viimeksi mentiin yliajalle ja piti synnytys käynnistää tasan 42+0. Käynnistämisestä voin sanoa että minulla se meni ainakin hyvin, kapselilla käynnistettiin ja heti onnistui. Olen kuullut jos käynnistetään tipalla tai kalvot puhkaistaan silloin homma olisi tuskaisempaa ja kestäis pitempään. Sairaala kassiakaan en ole pakannut koska tässä on vielä pari viikkoa laskettuun. Mutta onnea kaikille jotka ovat synnyttämään päässeet!

SR 38+4

 

Moikkamoi!
Onnea kaikille vauvautuneille. Meille syntyi myös poikavauva 11.10, 39+1. Painoa 3442g ja pituutta 52 cm. Synnytys oli nopea sairaalassa oltiin 22.30 ja vauva syntyi 00.19. Muuten meni hyvin mut ponnistusvaiheessa supistukset hiipu ja ei meinannut syntyä millään. Onneksi tuli ulos ilman imukuppeja.
Heini ja ihanainen poikavauveli