Lokakuun lapsoset 2016 *heinäkuusta meidän kuuhun*

Mulla on ollut välillä pitkäänkin tulehdusten takia kipeitä supistuksia, ja silloin on sairaalassa tutkittu, että on edelleen kiinni. Neuvolassa on oltu sitä mieltä, että kun ne ovat loppuneet, niin runsaidenkaan harkkasupistusten ei siellä pitäisi mitään tehdä. Itsestä tuntuu kyllä hurjalta, että viimeksi on tarkistettu muistaakseni rv 20, ja seuraavaksi on tosiaan tuo lääkärineuvola rv 35. Mutta toistaiseksi toivottavasti kaikki hyvin!

Minervan 30+6, joka juuri heräsi hyviltä aamu-unilta Ja taas on nälkä...

 

Minervan, minäkin vasta nousin ja syön nyt toista aamupalaa alkaa jo vähitellen tuntua lomalta. Yritän olla ajattelematta töitä, niitä olisi siis tämän loman jälkeen 2 viikkoa jäljellä ennen ä-lomalle siirtymistä. Sijaisesta ei ole vielä tietoakaan, mutta sehän ei varsinaisesti minun ongelmani ole

 

Mulla on ollut välillä pitkäänkin tulehdusten takia kipeitä supistuksia, ja silloin on sairaalassa tutkittu, että on edelleen kiinni. Neuvolassa on oltu sitä mieltä, että kun ne ovat loppuneet, niin runsaidenkaan harkkasupistusten ei siellä pitäisi mitään tehdä. Itsestä tuntuu kyllä hurjalta, että viimeksi on tarkistettu muistaakseni rv 20, ja seuraavaksi on tosiaan tuo lääkärineuvola rv 35. Mutta toistaiseksi toivottavasti kaikki hyvin!

Minullakin epäiltiin että kipeät supistukset saattaisi johtua tulehduksesta:/ mutta labran testit oli puhtaat. . .

 

Varmasti niille on muitakin syitä (tai syitä ei tosiaan edes löydy), mutta mun kohdalla kävi välillä niin, että parin päivän välein otetuista näytteistä ensimmäinen saattoi olla puhdas ja seuraavassa näkyi tulehdus.

Marikkinen, nauti hitaista aamuista! Tai siis nautitaan vielä kun voidaan

 

Tervehdys te kaikki, joilla on laskettu aika lokakuussa!

Työskentelen tohtorikoulutettavana Helsingin yliopiston Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa, ja Oppiva vauva -hankkeemme etsii vapaaehtoisia perheitä!

Olen lääketieteellisen teknologian diplomi-insinööri, ja olen tehnyt aivotutkimusta jo kolmen vuoden ajan. Aiempi tutkimukseni on käsitellyt mm. sitä, miten samalla tavalla eri ihmisten aivot reagoivat esimerkiksi kuunnellessa puhetta ja miten tätä tietoa voitaisiin käyttää auttamaan eri tavoin puhekyvyttömien ihmisten viestintää.

Väitöskirjassani tutkin vastasyntyneiden oppimiskyvyn yhteyttä kielen kehitykseen ja samalla kielen kehityksen hermostollista taustaa. Tavoitteena on, että kielen ja kommunikaation kehitykseen liittyvät mahdolliset vaikeudet osattaisiin tunnistaa mahdollisimman varhain.

Tutkimukseen kuuluu kaksi EEG- eli aivosähkökäyrämittausta: yksi aivan vastasyntyneenä ja toinen 8-12 kk:n iässä. Aivosähkökäyrämittaus on laajasti käytetty täysin turvallinen mittaus, josta lapselle ei aiheudu mitään haittaa. Mittaus kestää noin 1,5 tuntia, ja se suoritetaan vauvan nukkuessa. Ensimmäisen mittauksen tekee nyt lokakuussa tutkimussairaanhoitaja Tarja Ilkka Jorvin sairaalassa Espoossa, ja toisen mittauksen minä Helsingin yliopiston tiloissa noin vuoden päästä.

Lisäksi lähetämme teille kotiin kyselylomakkeen lapsen kielellisestä kehityksestä, kun lapsi on noin vuoden ja noin kahden vuoden ikäinen. Lomakkeiden täyttöön menee noin tunti molemmilla kerralla. Mitään kotitehtäviä tutkimukseen ei kuulu, ja saatte pienen korvauksen tutkimukseen käyttämästänne vapaa-ajasta. Matkakuluja emme valitettavasti pysty korvaamaan.

Toivomme seurantatutkimukseemme mukaan vapaaehtoisiksi vastasyntyneitä suomenkielisistä perheistä, joissa ei ole lukivaikeutta tai kielellisen kehityksen pulmia. Osallistumisenne on erittäin tärkeää, sillä tutkimuksen myötä lasten kielellistä kehitystä voidaan mahdollisesti alkaa tukea tehokkaammin ja aikaisemmin kuin nykyään. Tästä hyötyisivät erityisesti lapset, joiden kielen kehitys on viivästynyt tai vaikeutunut.

Jos kiinnostuitte, lisätietoja ja ilmoittautuminen löytyy osoitteessa https://oppivavauva.net/. Minut tavoittaa osoitteesta emma.suppanen@helsinki.fi, ja vastaan mielelläni kaikkiin mahdollisiin kysymyksiinne!

 

Hei kaikki! Kuinkas moni täältä onkaan viel töissä? Marikkinen ainakin? Itselläni ne harjoitussupparit helpotti ja palasin töihin maanantaina. Tänään oli pakko jäädä pois, aamusta supisteli ja paikat ihan hiton kipeenä... yöt sujuu tosi vaihtelevasti, viime yönä valvoin taas pari tuntia ilman syytä...

Pesän rakennuksesta, niinkun Nuppusuu lla, niin lomalla oli vietit huipussaan. Laiton esikoisen huoneen uuteen uskoon ja kaikki vaatteet järjestykseen. Nyt oon ihan uupunut ja tuntuu hirveesti urakalta alkaa sit pesemään tulokkaan vaatteita yms... Argh.

Mulla on nyt jotenkin hirveä kynnys jäädä saikulle kokonaan. Tiedostan, että en tule millään jaksamaan sinne älomaan saakka. Tylsistyn vaan kuoliaaksi täällä kotona...

Tossa poksahti jo 30, tänään 30+1!

Luna

 

Moikka! Mulla kohdunsuu tarkistettiin ekan kerran joskus ennen rv 20 lääkärineuvolassa ja seuraavan kerran olisi tarkistettu rv35-36, ellen olisi käynyt sitä ylimääräistä käyntiä. Mulla oli paljon harkkasuppareita (ja on edelleen), mutta väliin myös napakampia. Ne oletettavasti oli sitten kypsyttänyt paikkoja.

Eilen oli neuvola, ei mitään ihmeempiä. Sf-mitaksi sai pienemmän kuin 2 viikkoa sitten eri mittaaja ja ollaan taas takaisin normikäyrillä nyt odottelen labraan lähtöä, maksa-arvojen verikokeisiin.. Mulla alkoi alkuviikosta jalkapohjat ja kämmenet kutisemaan ihmeellisesti - raskausmyrkytyshän tästä vielä puuttuis no, nyt tsekataan ne arvot ja samalla kiikutan jälleen pissanäytettä.

Täällä tunteet menee vuoristorataa eilen aamulla piti sitten ihan kunnolla vollottaa tätä omaa surkeutta, kun ei jaksa, pysty ja kyke no, se helpotti ja nyt taas paremmalla mielellä.

Matkarattaista joku kyseli, en pääse puhelimella tarpeeksi taaksepäin.. Jos ei autoa ole eikä paljoa kaukalossa vauvaa kuljeta, niin uskoisin selviävän oikein hyvin ilman. Meillä tykätty juuri siitä syystä, että menevät pieneen tilaan peräkonttiin ja kaukalon saa supernäppärästi niihin kiinni. Kaukalot on raskaita ja joskus helpompaa, kun ei tarvitse vauvaa siirrellä siitä pois.

Tämmöistä tänne sateiseen päivään! Olympialaisetkin on saaneet ihan uusia ulottuvuuksia: esim koskimelonta, naisten rugby yms on tooosi mielenkiintoista katsottavaa

nuppusuu ja minimisu 32+1

 

Luna, juuh töissä vielä, tosin tällä hetkellä kesälomalla loman jälkeen onkin enää kaksi viikkoa töitä, ja uskon jaksavani ne olla normaalisti jos ei nyt tilanne dramaattisesti muutu. Eihän sitä tosin ikinä tiedä, mutta mulla on kevyt toimistotyö ja pystyn työasentoa vaihtelemaan, lisäksi on vielä sisääntehtyjä tunteja, jotka pitäisi saada nollille ennen ä-vapaata. Neuvola on reilun viikon päästä ja sitten kyllä kysyn niistä supistuksista. Tosin vaikeaahan se varmaan on terkkarin sanoa, mikä on tarpeeksi/liian napakka supistus, jotta voisi jotain tapahtua. Tässä melkein alkaa odottaa olevansa joskus uudestaan raskaana, ettei olisi koko ajan niin hoomoilasena

Me käytiin eilen katsomassa vaunuja liikkeessä. Ajatuksena siis ostaa käytettynä yhdistelmät, mutta haluttiin vähän saada tuntumaa. Emmaljungan Duo Edgeillä classic-rungolla oli hintaa tonni, pari vuotta käytettynä löytyy torista noin 500 eurolla. Tuo tonni on musta ihan älytön summa, mutta kuten siskoni ja myös se myyjä (tietysti) sanoi, jos sattuu tulemaan useampi lapsi niin voisihan sitä enemmän sijoittaa. Turvakaukaloakin katsottiin, sehän se olisi kaikista tärkein hankinta, jotta pääsee sairaalasta kotiin. Tuli tässä vaan siis mieleen, että nämä hankinnat voisi tehdä melko piakkoin - puolisolta on töissä kysytty vaimon vointia ja mies oli vastannut ja todennut, että eikös ne ekat aika usein mene yliajalle. Molemmat kysyjät olivat todenneet, että varmaan usein mutta meillä kummallakin esikoinen syntyi 5 viikkoa etuajassa...

Huomenna olisi taas nelisen tuntia ihanaa junamatkustamista tiedossa jos pakkaisi kylmäkalleja varalta mukaan ja voisi tarvittaessa laittaa ne alaselkää vasten...

Edit. piti vielä lisätä noista tunteista. Koko ajan tahtoisin olla miehen kyljessä, siis ihan vain olla lähellä, ja kamala ikävä ehtii tulla jo sen työpäivän aikana... saas nähdä kääntyykö tämä joskus päälaelleen niin ja olympialaisia tulee täälläkin katsottua, mitähän sitten kun ne loppuu!

Oikein hyvää alkavaa viikonloppua!

marikkinen 31 + 4

 

Huomenta lokakuiset pitkästä aikaa!

Täälläkin ollaan jo lomatunnelmissa, tai siis töistä olen jo pois jättäytynyt, pitipä vielä jäädä viikkoa aikaisemmin kuin suunniteltu, kun tuntui, että kävi mahan kanssa jo hankalaksi. Hassua vaan, että heti kun työt loppui - ja työni oli siis fyysisesti raskasta - alkoivat kaikenlaiset vaivat, joita ei oikeastaan ollut ollut sitä ennen: supistuksia, selkäkipuja, närästyksen kaltaisia oireita.. No kaipa se liittyy enemmän viikkojen kertymiseen kun työn loppumiseen..

Varsinaista pesänrakennusviettiä, ainakaan kovin voimakasta, ei ole vielä tullut, mutta vihdoin saatiin sentään pienimuotoinen keittiön kohennus melko valmiiksi. Ja ensimmäisellä lomavkolla tehtiin isot hankinnat: vaunut, kaukalo, sänky. Ja pesin pieniä vaatteita ja vaippoja monta koneellista - olinpa minä ahkera! Nyttemmin päivät menneet vähän ihmetellessä, että mitä tekisi - tosin vauvapesän ompelun sentäs aloitin.

Vähän myös arveluttaa noiden (kivuttomien)supistusten kanssa, kun tuntuu, että pieninkin ponnistus saa niitä aikaan, vaikka sohvalta nousu, tai sängyssä kääntyminen.. Neuvolantäti ei kyllä ollut huolissaan, että ei kai munkaan pitäisi.. Minulla ei kohdunsuuta ole tutkittu kertaakaan, ei kuulemma rutiinisti tehdä alkuraskaudessa täällä. Toivottavasti sentään parin vkon päästä lääkärissä katsottaisiin..

Marikkinen, mekin kai ostettiin duo edged - kai siksi, että myyjä ei tiennyt tarkkaa mallia, mutta ovat niin isot, että epäilen duoiksi.. Saatiin tosi hyvään hintaan, siis käytettynä, joka ensin vähän epäilytti, mutta ajattelin, että voihan niitä kokeilla ja testata, ja sitten tietää myöhemmin muutenkin paremmin, mitä vaunuilta tarvitsee, kun pääsee vauvan kanssa kokeilemaan. Ja emmaljungista pääsee kuitenkin aina helposti eroon ja kelvollisella hinnallakin..

Nyt pitäisi lähteä köröttelemään mökille, ehkä viimeistä kertaa tänä kesänä, kun kohta ei uskalla enää lähteä, ettei vauva synny sinne

Tsemppiä paljon viimeisiin kuukausiin ja viikkoihin ja ihanaa, rentoa ja lomaisaa elokuun päivää! Taidetaan olla kaikki tällä hetkellä tavalla tai toisella lomalla?

T.Stellaria ja poikanen 33+4

 

Pikaseen puhelimella avautuun: hain tänään äippäpakkauksen ja miten pettyny olin ko sinne sekaan on pantu kiinalaisia vaatteita!! :O Eikö tuo ennenmuinoin ollut kädenpuristus suomalaiselle työlle ja tuotannolle? Toki edelleen paljon Finlaysonia ja Tuttaa mut jotenki pisti silimään (ehkä raskaushormonien syytä.. ) Muuten kyllä ihana pakkaus, arvostan, ja varmasti tulee käyttöä, mut varmaan enämpi jos tulokas on poika.

Joku tuossa tuumas, että kaukalo on varmaan yks tärkeimmistä hankinnoista et pääsee sairaalasta kotiin. Totta turiset: esikoisen aikana emme saaneet kärrytellä sairaalasta kotiin vaikka matkaa oli n. 200 metriä!! Niinpä jouduimme sitte huristelemaan autolla ja autotietä pitkin matkaa tuli vajaa puoli kilometriä, ah miten luontoystävällistä

Mie oon intoutunu nyt laittaan koko huushollin oorninkiin ennen vauvaa, eli sitä pesänrakennusviettiä. Remppaaki ois tarkotus tehä ennen vauvan syntymää...

Mut joo, tää oli ny pika-avautuminen lähinnä tosta äitiyspakkauksesta. Illalla istahan ajan kans sohvalle tabletti kouraan ja luen teidän kuulumisia

Takas puunaushommiin..

Tokkis & ihmetys 32+2, äitin rakas rymypallero

 

Tokkis, minäkin ihmettelin tuota äp-asiaa kun näin jonkin uutisen. Liittyy kilpailutukseen, joka tehdään EU:n tasolla jolloin suomalaisuus ei saa olla ratkaiseva valintakriteeri tjsp. Mutta samaa mieltä sun kanssa. Itsekin eilen jälleen hypistelin niitä, oikeastaan halusin katsoa, minkä kokoisia vaatteita meillä on nyt minkäkin verran. Ja eihän niissä suurimmassa osassa ole kokomerkintää! Piti Kelan sivuilta käydä vaklaamassa, mikä on minkäkin kokoinen. Ei oo meikäläisen silmä vielä niin harjaantunut

marikkinen 31 + 4

 

Jei, meillä on vaunut! Ja se turvakaukalo, eli päästään kotiin Päädyttiin loppujen lopuksi kavereiden vanhaan Teutonia-settiin. Meillä ne vaunut on kuitenkin paljon ihan kaupunkikäytössä, niin että vähän pienemmät ja näppärämmät tuntuivat hyviltä. Ilman matkarattaita koetetaan pärjätä ainakin näin ensi alkuun, kun juoksurattaat on jo hankittu ja kolmet tuntuvat jo ihan himpun verran liioittelulta...

Tämän päivän älypeli onkin sitten ollut se, että miten ne kaikki tekstiiliosat saa kiskottua irti ja pesukoneeseen... Vaunuosan selvitin, mutta täytyy vielä päihittää se hemmetin kantokoppa Sitten aloin tietysti netistä selailla kivoja vaunuverhoja ja muuta sellaista... Niitä ei vielä ostoskoriin lähtenyt, mutta se kokoontaittuva kylpyamme on viimeinkin matkalla. Pikkuhiljaa siis! Äitiyspakkausta edelleen odottelen saapuvaksi! En ole siitä ainakaan näin etukäteen mitenkään hirveän innoissani, mutta ehkä yllätyn iloisesti

Voi ei, Nuppusuu, toivottavasti labrat on puhtaat! Mullakin on sellainen olo, että koko ajan tässä kuulostelee omaa vointia kaiken varalta, kun neuvolassa tosiaan viimeksi tuli pitkä lista niistä oireista, jotka näin loppuraskaudesta vaativat ottamaan yhteyttä päivystykseen

Voihan olympialaiset Täällä on vaan tarmokkaasti surffailtu netissä ja luettu kirjoja. Eilen olin koko päivän menossa kun koitin saada omat asiat yliopistolla kuntoon ennen kuin vauveli syntyy ja kävin vähän lounastreffeillä ja kaupoissakin. Voi tsiisus kun oli idea... Illalla olin niin poikki, selkää särki ja kaikki muukin oli huonosti. Tänään on sitten taas hissuteltu kotona, ja johan helpottaa!

Marikkinen, ihan samaa olen miettinyt, että jos joskus vielä toisen kerran olen raskaana, niin ai että silloin on monessa asiassa viisaampi

Minervan 31+2

 

Nuppusuu, pidetään peukkuja et olis jotain harhaa toi kutiaminen mut hyvä et tsekataan. Onneks ollaan jo voiton puolella viikkojen kanssa vaikka soi et viel ei pitkään aikaan kukaan synnyttäis!

Minervan ja Marikkinen, sitä on tokalla keikalla just viisaampi kaiken tavaran kans ja toisekseen, sitä tavaraa on jo entuudestaan.

Mua ihmetyttää kun oma vointi vaihtelee laidasta laitaan koko ajan. Ikinä ei tiedä mitä kremppoja päivä tuo tullessaan mut siis hienoa et ne kans katoavat. Esikoisesta oli selkä kipeenä puolesta välistä saakka.

Hikkaileeko teidän vauvat? Vielä en ole itse huomannut. Ensikertalaisille tiedoksi, niin sen tunnistaa kyl sitten. Ihan niinkun ne synnytyssupistuksekin

Meillä ei peitto enää oikein heilu. Oon nIin väsynyt ja superkömpelö. Vähän ärsyttää kyllä, sillä tiedän et synnytyksen jälkeen tilanne ei ihan heti parane... ehkä sit jaksais jotain kun jää pois töistä...

Luna 30+3

 

Hikkailee kyllä, parisen kertaa viikossa nyt muutaman viikon ajan. Sen perusteella aina voi suunnistaa, missä kohdassa pää suunnilleen on. Vielä vaihtelee vähän

Me saatiin tänään hankittua tutuilta käytettynä turvakaukaloksi Cybex Aton 3. Yksi isompi juttu siis hoidettu, mistä olen tyytyväinen.

marikkinen 31 + 5

 

Kiva kuulla kuulumisia Stellaria! Ja Valpuri, tervetuloa mukaan jutustelemaan

Täällä myös vauva hikkailee kovasti, välillä hikka tuntuu todella alhaalla. Liikkeet ja möyriminen on melkoista ja välillä tuntuu, että liekö tuo vatsan nahka antaa periksi! Mäkin sain äitiyspakkauksen perjantaina ja ihan kivalta vaikutti. Tänään jo pesinkin osan vaatteista, värit toki aika poikamaisia, mutta eiköhän meillä käyttöä löydy kuitenkin.

Marikkinen, kiva että löysitte mieluisan kaukalon! Kummasti piristää mieltä, kun on jotain juttuja pois päiväjärjestyksestä mäkin pesin kaikki vaunujen ja kaukalon kankaat, työ oli saada ne takas paikoilleen

Luna, täällä ei peitto heilu enää yhtään toki kun paikat on jo kypsyneet, niin ei niin suotavaakaan ole, mutta haluja kyllä olisi - ainakin mulla. Olo on kipeä ja kömpelö, iso ja ahdistava.. Kahden ekan synnytyksen jälkeen meni n. 6 viikkoa ennen kuin peitto taas heilui, jälkitarkastuksen jälkeen taidettiin uskaltaa.

Minervan, täällä kyllä sama juttu, että sen todellakin huomaa kropassa, jos päivä on ollut liian aktiivinen! Onneksi pian saan taas tehdä juttuja ilman "kieltoja", pari-kolme viikkoa vielä tätä rauhallisesti oloa. Mulla on jo kolmas raskaus, ja välissä tuntuu, että oon ihan yhtä pihalla kuin ekasta toki tietää paljon, mutta tieto lisää myös tuskaa. Ekan kohdalla ei ehkä ihan niin paljoa kaikesta stressannut

Mä oon aika lopussa. Liikkuminen on niin vaikeaa, joka paikkaa särkee, yöt on huonoja, närästys on maisemissa ja valivali. Iltaisin silittelen mahaa ja yritän nauttia viimeisestä raskaudesta, mutta seuraavana hetkenä saan taas itkupotkuraivareita välillä aika käy pitkäksi kotona, mutta toisaalta taas nautin hiljalleen puuhailusta ja laittelusta. Kaikki alkaisi olla hiljalleen valmista, jos vauva päättäisi syntyä.

Missä muuten kerttupetteri, miten menee? Tokkis, hurja oot, jos remppaa vielä suunnittelet toki mäkin maalasin vielä vessaa viikko ennen kakkosen synnytystä. Oon muuten asunut rovaniemellä pari vuotta

Synnytys on alkanut pyöriä mielessä entistä enemmän. Eniten huolettaa, jos tämä päättääkin tulla ajoissa - miehellä on vielä lyhyt ulkomaankomennus tuossa syyskuun lopulla kipu pelottaa myös. Välillä kun on ollut napakampia supistuksia, niin miettii miten taas kestää nämä potenssiin kymmenen.. Kakkosen kohdalla ehdittiin olla sairaalassa 2h ennen kuin tyttö oli maailmassa, entä jos tää tulee vielä nopeammin? Apua! Kaikki toki menee omalla painollaan, mutta esim uniin tulee synnytys jo aikalailla, kai se siis alitajunnassa jo paljonkin on..

Taas oli paljon muutakin mihin piti kommentoida, mutta raskausaivot! Mukavaa alkavaa viikkoa mammat, pian on elokuukin jo taputeltu

nuppusuu ja minimisu 32+3

 

Synnytystä ei tule vielä mitenkään erityisemmin mietittyä, mutta meillä on tällä viikolla perhevalmennus, joten siellä varmaan saa ajateltavaa aiheeseen liittyen.

32 viikkoa täynnä ja just huomasin ensimmäiset pienet arvet tuossa karvoituksen ja navan välimaastossa. Voin myöntää olevani sen verran turhamainen ja herkillä (itkettää arkipäiväisetkin jutut jo ties kuinka monetta viikkoa), että vähän kyllä harmistunut olo. pitää nyt oikein aktiivisesti ajatella, mikä tässä touhussa on tärkeintä. Ja nytpähän teini-iässä raidoittuneet reidet saavat sitten seuraa! Mutta silti.

marikkinen 32 + 0

 

Iltoja taas leidit!

Hikkailee todella paljon tämä kaveri, joka päivä vähintää kolme, neljä kertaa! Äitiinsä tullu ko vissiin ahmii lapsivettä niin kovasti et saa hikan

Nuppusuu, joo tää remppavietti ollu joka raskaudessa Nyt tarttis keretä wc:hen uusia kalusteet kun mies onnistui rikkomaan lavuaarin yks ilta On se hyvä olla varalta toinenki ehjä lavuaari jossa vauvan pyllyä pestä jos vaikka kylppäri on sillä hetkellä varattu. En kehtais ihan keittiön lavuaarissa sitä tehtävää toimittaa vaikka pakkohan son jos ei oo muutakaan Saako udella missäpäin ja miksi asuitte täällä, ja milloin? Voihan olla et tunnetaan

Marikkinen, elä huoli, yhtä turhamainen oon mieki. Aiemmista raskauksista ei oo tullu arpia mut nyt pelkään koko ajan et alan löytää viiruja mahasta, tää ku on aiempia isompi pötsi Vaikka eihän ne maailmanloppu oo, kertoo vain siitä sankarityöstä jonka odottavana äitinä joutunu kokeen

Supistusten kovuus helpottanu töistä poisjäämisen jälkeen mut yllättävän paljon niitä tulee edelleen ja kävely on varmaan pahin supistusten laukaisija Sekä kivuttomia et kipeitäki tulee, niiden kans on vaan elettävä. Jotenki haluan aatella, et ehkä ne toisaalta auttas siihen ettei ihan laskettuunaikaan tarvitsisi kärvistellä mut se lienee toiveajattelua... Muutoin vointi hyvä, urheilemaankin pystynyt (lajit ja liikkeet kyl supistunu *tirsk..* ihan minimiin). Iltasin olo kyl ähkypallero ja närästystä esiintyy.

Hankintoja oon saanu tehtyä hyvin tässä joutenollessani, eipähän tarvi niitä ressata jos vaikka tämä vointi tässä h-hetken lähestyessä dramaattisesti huononee.

Synnytys alkaa olla jo lähes päivittäin mielessä jossain määrin. Kivun kyl kestää mut toivon et menis paaaaljon nopeemmin kuin aiemmat (22h ja 11h). En oo synnytystä suunnitellu sen kummemmin, mennään sit tilanteen vaatimalla tavalla.

Marikkinen tuolla aiemmin kertoi, miten tekis koko ajan mieli kyhnätä miehen kainalossa. Mulla ihan sama juttu!! Tuntuu että olo on niin orpo kun mies on töissä ja sitten kun se on kotona niin haluttais omia se vain itelleen, kaapata peiton alle hellusteleen Tosiasiassa meidän yhteinen aika alkaa illalla klo 21 jälkeen kun lapset saatu nukkuun ja sit (liian) monesti ollaankin nokka kiinni joko telkkarin tai tietokoneen ruudussa. Eilen sentäs sain sen houkuteltua yhtä aikaa nukkumaan...

Maanantaina on sit taas neuvola. Nyt meen sinne positiivisin mielin Neuvolalääkäri on sit joskus viikoilla 35-37 muistaakseni. Kohdunsuun tilanne katottu joka lääkärikäynnillä. En tiedä onko kuinka yleinen käytäntö täälläpäin, mut itelläni tilanne alakerrassa on muuttunut todella nopeastikin joten ehkä siksikin seurattu tarkasti.

Nyt tohon miehen kainaloon hakeen läheisyyttä, sitä lämpöä tarjoan mie hänelle Öisin on edelleen kuuma nukkua vaikka ulkona kelit jo viilenneetkin.

Huomenna poksuu niin viikot kuin mun vuodetkin Sunnuntaina juhlitaan.

Voikaahan hyvin, mammat. Hurjaa aatella ettei oo enää montaa viikkoa kun ensimmäiset meistä alkaa saada jo nyyttejään syliin

Tokkis & maharumpali 32+6

 

Pääsinkin sanomasta, ettei ole juurikaan pesänrakennusviettiä ollut Päätettiin laittaa isompien tyttöjen huoneet uuteen uskoon ja huomenna katselemaan tapetteja. Johan tässä on kolme vuotta asuttu, niin voi alkaa tapetoimaan uudestaan

Tokkis: Opiskelin Rovaniemellä yliopistossa, aloitin 2004 ja pari vuotta opiskelin siellä ja sitten hain siirron Ouluun, kun tuo mies tuli mukaan kuvioihin Tykkään Rovaniemestä edelleen tosi paljon ja itseasiassa mulla on taas opiskelupaikka siellä - tosin se on ollut jäissä pari vuotta, kun ollut vähän ruuhkavuodet

Marikkinen: täällä kans yks turhamainen ilmoittautuu! Tässä raskaudessa on selluliittia ilmestynyt ihan järkkyttävät määrät.. toki kun tuota painoakin on tullut enemmän kuin edellisissä. Mahassa itsessään ei ole arpia, mutta pakaroissa ja reisissä senkin edestä. NIin ja kyljissä. Ja auta armias kun esikoiselta nousi maito rintoihin, niin rinnat kirjaimellisesti räjähti täyteen raskausarpia Onneksi ne sitten vaalenee ajan myötä ja toisaalta ovat vain muistona tärkeistä elämäntapahtumista

Joku kyseli jossain vaiheessa ihan pienistä vaatteista. Meillä on ihan vain muutamia saatuja 50-senttisiä, muuten on 56cm ylöspäin. Enkä aio edes hankkia ihan noita pienimpiä. Meillä tytöt on olleet aika sirpakoita syntyessään, molemmat 50cm ja painoa 3,2kg ja 3,5kg ja ihan alkuun 56cm on olleet reiluja, mutta täysi käyttökelpoisia. Niitä on käytetty 2-3kk ennen seuraavaan kokoon siirtymistä.

Täällä vauva majailee ihan tosi alhaalla, tai siltä se ainakin tuntuu Pissahätä yllättää sekunnissa, kun pieni päällä puskee rakkoa ja silti tuntuu, ettei rakko juurikaan tyhjene. Sain vastaukset labroista ja raskausmyrkytykseen viittavia arvoja ei ollut ja pissakin oli tulehduksista puhdas tässä vaiheessa siis voi huokaista helpotuksesta. Seuraava neuvola on pe ja nyt ne taitaakin alkaa olla viikottain.

Yöt on ihan kamalia asennon etsimisen ja vessassa ravaamisen takia. Pinna on välillä tosi kireällä, jos en saa pakollisia päikkäreitä Alkaisin olla aika valmis tapaamaan pienen, mutta annetaan nyt vielä muutama tovi kasvaa

nuppusuu ja minimisu 32+5

 

Niin ja onnea Tokkikselle huomisten synttäreiden johdosta!

 

Mä olen jo pitkään odotellut, että milloin ne arvet ilmestyvät...Vielä ei näy, mutta kumma jos ilman selviän! Rasvaillut ja öljyillyt olen, mutta eipä siitä kai oikeasti ole hirveästi hyötyä, jos inhorealisteja ollaan. No, toiset geeniarpajaiset sitä voittaa ja toisia ei Ja saahan se harmittaa! Juuri olin tänään vaikean raskauden kokeneen ystäväni kanssa lounaalla ja kuorossa erittäin hyvää tekevällä tavalla valitettiin kaikkea sitä, mitä raskaus on tuonut mukanaan. Totta kai lapsi on molemmille valtava ilon aihe, mutta ei varmaan kukaan pysty koko aikaa olemaan iloinen ja kiitollinen kaikesta. Tai siis varmaan pystyy, mutta se on sitten ihan oma ihmistyyppinsä se

Synnytys... No, kyllähän sitä tässä jo miettii, mutta enemmän kuitenkin sellaisena teoreettisena asiana. Lähinnä on sellainen epäuskoinen olo, että onko siihen oikeasti enää pari kuukautta. Viime viikolla katselin kalenteria ja mietin, että jos tässä jonkun pienen kotimaanreissun aikoo vielä tehdä, niin se varmaan täytyy hoitaa lähiviikkoina - sitten en enää poistu synnytyssairaalan välittömästä läheisyydestä Tavallaan kyllä ajatus synnytyksestä tuntuu tämänhetkisestä näkökulmasta aika helpottavalta. Ihan kuten Nuppusuu sanoi, mäkin alan olla aika loppu.

Mä olen taas enimmäkseen saanut nukuttua, ja olen kyllä tosi iloinen siitä! Välineurheiluahan se on, mutta mulla onnistuu juuri oikealla tyyny-yhdistelmällä asennon löytäminen. Nyt täällä tosin sairastetaan syysflunssaa, niin että saapa nähdä, miten sujuu...

Ihanaa synttäripäivää Tokkikselle! Ja Nuppusuu, mahtavaa, että labrat oli puhtaat!

Minervan 31+6

 

Nuppusuu, mahtavia uutisia et arvot kunnossa!

Arvista, mulla Esikoisesta vatsa säilyi ilman, mut reisiin tuli ja rinnoille kävi imetyksen myötä tosi huonosti. Kunnon arpeutuneet patalaput jäi ja pahoin pelkään et tilanne ei helpota nyt yhtään. Oon vaan todennut et sellaiset taistelujäljet jäi, on ne kyllä kaiken sen arvoiset! Miehen kanssa heitetään huulta niistä ja onneks sekin suhtautuu järkevästi niihin. Veikkaan et aika moni lapsettomuudesta kärsivä ottais ilomielin ne arvet jos vaan sais lapsen!

Mä sain esikoiselta kunnon syysflunssan, oon ihan naurettavan vähän töissä ku saikulla siellä sun täällä... Neuvola piti olla huomenna ja sen piti ultraa et miten päin toi pikku-ukko on tuol mahassa. Esikoisesta olin kärryillä koko ajan miten ääni oli mut tästä ei kyl mitään hajua.

Mulle on kertynyt ihan tolkuttoman paljon lastenvaatteita tälle tulokkaalle, saanut valtavia kassillisia. Esikoiselle ei löytynyt sillon mitään ku kaikilla oli poikia, nyt sit tosiaan hyödyn siitä.

Bongasin pari iltaa sit hikan tolla ekaa kertaa, ehdin jo pikkasen huolestua. Mut huh.

Luna poksuu 31+0! Ps. Jos alkuperäinen laskettu aika olis pysynyt niin viikkoja olis jo 33!

 

Minervan, geeneissähän se tosiaan on tuleeko arpia vai ei. Mulla on taipumusta muutenkin kehittää arpikudosta, esim luomenpoistoista on jäänyt isoja arpia.. Mistä tuli muuten mieleen, onko kellään hormonit aiheuttaneet muutoksia luomissa tai ihossa muuten? Mulla muutama luomi on muuttanut ulkonäköä ja niistä toinen poistettiinkin eikä mitään poikkeavaa löytynyt..

Luna: joko sulla oli neuvola ja ultra? Selviskö miten päin pieni majailee?

Täällä oli työ ja tuska saada aamulla sormukset pois sormesta turvotuksia ei oo helteiden jälkeen pahemmin ollut, ennen kuin nyt. Eipä taideta takaisin enää laittaa.. Kelan päätös tuli eilen ja eipä mennyt läpi viimeisen 6kk;n tulot, ei ollut ihan noussut sitä vaadittua 20%:a, jäi todella pienestä kiinni menee siis 2014 verotuksn mukaan.. Olin eilen niin pahalla päällä tuon päätöksen takia, että tihrustin itkua ihan pikkuasioistakin. Mies toi sitten illalla työreissusta palatessaan karkkia ja suklaata maailma oli taas parempi (mitä nyt naamaan ilmestyi heti yön aikana muutama ihana finni ja miten niin turvotus vois johtua niistä )

Täällä tänään jo rv 33! Käsittääkseni enää ei hirveästi esteltäisi, jos vauva alkaisi syntyä. Toki aikaista vielä, mutta keuhkot yms alkaa olla sen verran kehittyneet että selviäisi hyvin.

 

Terve pitkästä aikaa, oi kanssaodottajat!

Tulin kurkkimaan kuulumisia ja onpa kiva nähdä että näillä viikoilla juttua riittää

Tässähän tosiaan itsekin on jo rv 35 eli loppusuora alkaa. Toivon kovasti että käynnistyisi itsekseen ihan ajallaan tai jopa vähän ennen ettei taas menis yliajalle ja käynnistykseen. Synnytystä en muuten ole hirveästi pohtinut.

Mahatyyppi on superaktiivinen, tuntuu muljuvan ympäri vuorokauden niin että hyvä kun nukkua saa. Pää on jo alaspäin mutta vielähän tuo tuosta ehtii kääntyillä vaikka takaisinkin jos sille mielelle sattuu - esikoinenhan se senkin tempun teki että palasi rv38 pää ylöspäin. Aika pientä vauvaa tästäkin povataan (esikko oli reilusti yliaikaisenakin 44cm 2800g) , kasvaa tasaisesti mutta käyrän alapuolella, eli ei pitäisi olla alatiesynnytyksen lainkaan mahdoton. Ellei nyt sitten tyyppi ota jotain massakautta tähän loppuun! Mut summa summarum kaiken pitäisi olla siis hyvin ja mäkin voin ihan ok vaikka väsymys onkin aivan tajuton välillä ja niinku joku muukin taisi sanoa, poden huonoa omatuntoa kun ei jaksa lapsen kans touhuta vaan laittaa mieluummiin vaan piirretyt päälle.

Äitiyspakkausta en ottanut koska kaikki on vielä ekalta tallessa. Vähän joutuu tosin talvivaatetta hamstraamaan erikseen kun tää isompi oli kuitenkin kesävauva. Hellemekot ja shortsiasut ei ehkä enää marras- joulukuussa oo sitä parasta pukinetta vauvalle vaikka niitä kaapissa lojuiskin. Harmi silti kuulla että jotain made in china-roinaa äp:ssä vaikka ei itse sitä ottanutkaan! Mäkin olen aina ajatellut sen kotimaisuusasteen olevan kuitenkin tärkeä tekijä.

Tämmönen omanapaviesti nyt tähän, kännykkä jotenkin jumittelee nii ei parempaan pysty mut ehkäpä täällä vielä vierailtua tulee

Tsemppiä mammat!

 

Jouduin siirtämään siis neuvola-ajan ens viikolle tän räkätaudin takia... tänään itseasiassa tullut takapakkia, tosittain kipee olo sen lisäks et oon möhköfantti.

On monta kertaa pitänyt sanoa et ilahduttaa tosi paljon kun ihmiset tänne kirjoittelee! Ja selkeästi ihmisillä on nyt enemmän asiaa ja aikaa kirjoittaa mikä on mahtavuutta!

MammaMiina, kiva kun liityt joukkoon tässä kohtaa, puheenvuoroja mahtuu tänne kyllä

Vauvan koosta et mua pelottaa et tulee taas iso vauva. Ynnäilen niin, et ku esikoinen oli 4100g ja tyttö, et pojat on isompia. Mun maha tuntuu ihan jäätävältä, se on tosin eri mallinenkin kun viimeks. Mul on oikein tyypillinen poikamaha mikä on tos edessä, tak

 

Lunalle pikaista paranemista! Toivottavasti olo kohta helpottaa! Itse olen selvinnyt pelkällä yskällä ja karsealla kurkkukivulla, vaikka tietysti piti silti käydä varmuuden vuoksi lääkärissä asti. Koska raskaus Mutta eipä siis ollut kuin ihan normiflunssa, ja nyt alkaa jo ehkä vähän helpottaa. Itse asiassa olen näin raskausaikana päässyt tässä suhteessa tosi vähällä. Yleensä saan töissäkin lapsilta kaikki mahdolliset taudit, mutta nyt on ollut vain pari tällaista lievää flunssaa.

Mulla on myös lastenvaatteita ihan tolkuton määrä... Sekä uusia että valtavasti kavereiden tyttöjen vanhoja. Pitää kohta oikeasti käydä käytetyt vaatteet läpi ja laittaa keräykseen niitä, jotka eivät ole ihan superkivoja. Nyt olen miettinyt, että ei ehkä olisi kannattanut ottaa sitä äitiyspakkausta... Sen arvo on kuitenkin niissä vaatteissa, ja niitä ei sitten kummankaan enää lisää tarvittaisi. Muut tavarat ovat jo vähän paremmassa kuosissa kuin hetki sitten: hankintoja on saatu tehtyä pikkuhiljaa, ja tällä viikolla tein kunnon kierroksen parissa lastentarvikeliikkeessä, joista mukaan tarttui sekä hyödyllisiä että ei ehkä niin kovin hyödyllisiä mutta tosi kivoja juttuja

Täälläkin on edelleen tuo beibi melkoinen möyryäjä. Eilen koitin maanitella häntä päivätorkuille, että olisin saanut yhden ompelutyön tehtyä rauhassa (etukumara asento+kunnon meno mahassa=ei erityisen hyvä yhdistelmä...), mutta ei vissiin sopinut jumppaohjelmaan

Minervan 32+2

 

Onpas hiljaista täällä! Hauska toi Minervan yritys saada masuasukki nukkumaan, enpäs ole tollasta tullut kokeilleeksi

Kävin tänään neuvolassa, hemoglobiini oli yllättäen tippunut ja olikin 99 olenhan mä väsynyt mut olin laittanut sen piikkiin et herään about 10 kertaa yössä! Vauva oli pää alaspäin ja sf mitta 29cm. Kaikki muu siis hyvin. Huomenna aamulla on lääkäri työterveydessä, koitan saada loput kolme viikkoa saikkua. Ihan vaan yleisen paskan olon vuoksi.

Kertokaa kuulumisia? Musta on tosi ihana lukea vaikka tiedän et tuntuu välillä jonninjoutavalta kirjoittaa kun ei sinällään mitään ihmeellistä ole.

Luna 31+5