Lokakuun Onnenmurut 2012 **Heinäkuussa**

Äitiyspakkaus saapui :heart: Sitten kysymys: Mikä tarkoitus sillä ImseVimsen pesulapulla on, mihin sitä käytetään?

 

Kusma: mie olen aivan ihastunut Amanda-nimeen, toiseksi nimeksi toivoisin mut ukko pirhana ei oikeen lämpene... Iidakin olis nätti nimi?

Vaatteista: niitä nyt on hankittu jo puoli lipastollista... Eri kokoja tosin, ja nimenomaan tuolta tori.fi:stä. Kertokaas sit joku viisas että minkä verran pitää mitäkin kokoa olla että pärjää? Kuinka kauan vauva käyttää noin suurinpiirtein yhtä kokoa?

Tosi hienoa kuulla että ruuvihilla ja aililla on kaikki hyvin =)

Tintinko: Kyllähän sektio on kai ihan mahdollista toivoa? Kerrot että pelottaa ja että sulla ei toimi noi puudutukset. Vähemmästäkin on kai päädytty sektioon. Miks tuleva isä ei halua olla synnytyksessä? Äh, mua jotenkin niiiiin ärsyttää kun oon nyt kuullu pariltakin tutulta että ukko ei halua synnytykseen mukaan kun on muka ollu niin rankka kokemus aikaisemmin :O Mitä helekattia, eihän sillä äidilläkään ole tollasta valinnanvapautta ja ihan varmasti se on ollu rankempaa sille synnyttävälle osapuolelle! Kehtaavat, prkle... Oma ukkokulta ei taida oikeen vielä tajuta millaista se synnyttäminen on, puhuu siitä niin innoissaan Toivottavasti kumpikaan miestä ei traumatisoidu kamalasti...

Nyt takaisin tenttikirjojen pariin.. huoh.

T Kiyoko ja kirppu 27+1

 

Pitkästä aikaa päivittelen minäkin kuulumisia.
Viime viikolla oli sokerirasitus ja toisen tunnin arvo oli sitten ihan aavistuksen koholla. Muuten ihan loistavat. Sain sitten seurata viikon ajan sokereita, pari kertaa päivässä. Ja arvot on siis todella hyvät ja samalla lailla olen syönyt kuin ennenkin, en oo tehnyt mitään muutoksia. Tosin syön muutenkin terveellisesti ja liikun edelleen melko aktiivisesti.
Tänään oli näitten sokereitten seurantaneuvola ja kaikki siis hyvin. Nyt ei tartte sokruja kattella enää. Tosin pyysin kyllä niitä piikkejä lisää, et voisin harvakseltaan seurailla. En tätä seurailua mitenkään pahana edes pitänyt. Ens viikolla on taas sitten lääkärineuvola alkuviikosta. Siltä ajattelin noista sokereista vielä kysellä. Neuvolantäti oli melko avuton tapaus.. Sijainen oli tällä kertaa, kun oma on lomalla.
Kaikki oli ok.. vaavi alko heti monottaan kun ruvettiin kuunteleen sydäntä. =) Ainoastaan hemppa vaan laskenu, taas..vaikka kuukausi sitten rupesin syömään rautaa. Tarvii vissiin vaihtaa merkkiä..

Asiasta kukkaruukkuun..mä oon jo pessyt vauvanvaatteita ja kaikkee muutakin mitä ollaan saatu...lakanoita, pussilakanoita, vauvanleluja.. Ihanaa hypistellä ja järjestellä pieniä vaatteita sun muuta. Ainoastaan mitä puuttuu on se hoitotaso/lipaston hankkiminen. Ja tietty ne tarvikkeet siihen lähettyville..
En oo yhtään vaatetta ostanut uutena. Paljon ollaan saatu mun siskolta, melkein suurin osa kaikista tavaroista. Uutena ostettiin vaan vaunut.

Meillä mies on tulossa synnytykseen ja on se käynyt mun kans neuvoloissakin ihan mielellään. Se ei millään malttas odottaa, että pikkunen syntyy. Kyllä se sille ehtoisin juttelee ja laulelee.:heart:

Viikko ois lomaa vielä jäljellä ja sitten töihin kokeileen, kestääkö selkä kahdeksan tunnin istumista ja huhkimista. On sellanen villi veikkaus, että ei...

Sanz 27+2

Ai niin..ne jotka on saanu jo äitiyspakkauksen niin onko se jo vaihtunu? Mun tars surkeesti tehdä se hakemus..oon vaan pitkittäny sitä, et jos sais uuden..

 

Sanz, mun pakkaus tuli toissapäivänä ja vanha pakkaus oli

 

Hmm... Amanda on myös aivan ihana nimi mutta en halua tuntea/suvussa ei saa olla saman nimistä mikä annetaan lapselle. Siksipä se ei siis käy meille

Minä en hankkinut äitiyspakkausta. Otin sen rahana. Sen sijaan löysin netistä rokkibeibe pakkauksen. Hinta tais olla 150 euroa. Sama idea mutta vähemmän vaatetta ja enemmän käyttötavaraa. Käykääs tsekkaamassa

Itellä lomaa vielä viikko. Sit pitäs olla 3 viikkoa vai oliko 4 viikkoa töissä mutta enpä taida edes yrittää. Äsken kaupungilla käynti oli taas hirveää kun supisteli vähän väliä. Olo tuntuu niin kankealta :/ ja töissä pitäs jaksaa 9,5 tuntia kävellä ja palvella asiakkaita ja kantaa koko ajan jotain. Ei kiitos.

Oon pitkään ettiny isoa hoitolaukkua ja puma merkkistä oon ettiny ni tulipa ostettua alesta sit harmaa iso puman olkalaukku <3 ei tuu ihan heti vastaan samanlaista. Ja hintaakin oli 55 euroa mutta kyl ne "nimelliset" hoitolaukutki maksaa 60 euroa. Ja mies sano että osta sellainen mikä miellyttää. No minäpä ostin

Tein muuten huuto.netistä ihanan löydön tällä viikolla. Löysin 20!!!! Miina ja Manu kirjaa 30 eurolla postikuluineen! Käytettyjä toki mutta meillä kun ei ole kirjan kirjaa ni tossa on hyvä lukupaketti. Vielä kun puputupunoita löytäs jostain halvalla. Yritän miehen saada lukemaan masulle ens viikosta alkaen kun ne saapuu <3

Huh... Pitäs malttaa levätä mutta kun on tätä virtaa ihan pienen korvapuusti satsin ajattelin vielä kohta tehdä miehen iloksi pullan tuoksua kun se tulee illalla kotiin.

Huomenna koirien hyväntekeväisyystapahtumaan jos olo sallii. Voisko joku neuvoa miten tänne laitetaan kuvia? Huomenna teen kaverin pojan ristiäisiin kakun ja olis kiva laittaa siitä kuva tänne. Tuli tehtyä makeet kengät kakun päälle. Vaikka itse sanonkin

Mukavaa ja toivottavasti lämmintä viikonloppua masuille. Tää kostea ilma alkaa olla aika ärsyttävää masun kanssa.

Kusma ja hattivatti 29+5

 

Juu, äippäpakkaus tuli eilen ja vanhaa mallia se on. Ehdin jo kotiin, oli saapumisilmoitus, suhautin 6km takas keskustaan hakemaan sitä lootaa Niille tiedoksi, jotka eivät sitä ole ennen saaneet, kannattaa mennä autolla Julmetun kokoinen ja painaa yli 8kg.

Sillä pesulapulla siis voi pyyhkiä vauvaa, jos ei alussa vielä esim. navan takia kylvetetä. Näin mää sen järkeilin.

Mitä rautaa te muuten syötte? Mä ostin Obsidania ja kyllä ummettaa!!!

 

Itsekkin täällä odottelen äitiyspakkausta malttamattomana.. Luulisi tulevan ensiviikon alusta..

Tuli tuosta rasitustestistä mieleen, että mulla meni arvot ihan vastoin mitä pitäisi mennä.. Ensimmäinen arvo oli 4.6 (paastoarvo) Sitten litkut naamaan ja tunnin päästä oli 3.3, tunti eteenpäin, niin sitten oli vasta noussut tuonne 6.3..
Ei sitä sen enempää puitu, terkka naureskeli vain tulokselle silloin..

Sain siskolta hirmuisen kasan leluja, lakanoita, kestovaippoja ja vaikka mitä! Eteinen pursuu tavaroista, enkä ole vielä saanut aikaseksi miettiä mihin oikein ne laitan..
Mitään vaatteita en ole vielä pessyt.. Jätän ne myöhemmäksi, kuten joku jo sanoikin, on mukavempaa kun ne tuoksuvat vielä kunnolla puhtailta, kun tulee käyttöön!

Hei.. Onko muilla tullut vielä r.arpia? Huomasin eilen, kun tutkailin itseäni suihkun jälkeen, että rintojeni alla oli molemmissa alkavia arpia.. Punottivat kivasti sieltä.. Minulla on pienet "käteen menevät" ja vaikka ne eivät tosiaan ole kasvanut paljoa mitään, niin kyllä ne kuitenkin nyt päättivät jo alkaa arpeilemaan.. : /

Synnytyksestäkin oli puhetta.. Minäkään, anteeksi, en ymmärrä, miten mies olisikaan niin itsekäs, ettei tule tukemaan naistaan synnytykseen. Nainen siinä kivut kokee ja tarvitsee siihen tukea, mieluiten sen miehen.. Hänhän on naisen kanssa lapsen alulle laittanut ja olkoon myös sitten auttamassa, kun lasta saatetaan maailmaan.. Ja eikä sinne alakertaan tarvitse katsoa..
Oma mies tulee mukaan, on sanonutkin, että varokkin synnyttämästä ilman minua Odotan edelleen synnytystä, vieläkään ei ole pelkoa tulevasta..

Sairaalakassista kysyttiin.. Minulla on se hieno vihkonen minkä sain neuvolasta, mutta kokeneemmat konkarit mitkä on hyödyllistä ottaa mukaan ja mikä nyt on turhaa. Täällä toinen kiinnostunut!

Murmeli ja Pikkarainen 28+3

 

Sairaalakassiin on oman kokemuksen perusteella hyvä pakata ainakin seuraavat:
- Imetysliivit tai muut omaa kokoa isommat liivit. Rinnat turpoaa eniten siinä vaiheessa kun maito alkaa vasta nousta. Sairaalassa on tarjota vain sideharsoa jota sidotaan rintakehän ympärille, eikä se viritelmä ainakaan näytä mitenkään mukavalta
- Liivinsuojia. Jos tulee kanttiinissa tai muualla sairaalan tiloissa käytyä niin on vähän varmempi olo käveleskellä ilman että joutuu koko ajan tsekkaamaan onko tissien kohdalla märät läntit. Ja suojaahan ne niitä liivejäkin tahroilta
- Kamera ja laturi. Tuskin kaipaa selittelyjä
- Päiväkirja jos sellaista sattuu kirjoittamaan. Itse olen paljonkin lueskellut vanhoja tuntemuksia sairaalassaoloajalta ja pojan ekoista päivistä :heart:
- Vauvakirja
- Neuvolakortti tietenkin
- Kännykän laturi
- Omat ja vauvan kotiuttamisvaatteet. Kannattaa ottaa huomioon että ne vanhat lempparivaatteet ei todennäköisesti vielä kolmen päivän kuluttua synnytyksestä mene päälle ja varsinkin löysemmät housut on siinä vaiheessa mukavammat. Itse lähdin viimeksi sairaalasta farkkujen nappi auki ja kauluspaidan nappirivistö irvistellen.
- Shampoota ei ainakaan OYSissa ollut 2009, vaan se perus all-in-one-saippuat joilla pestään kaikki päästä varpaisiin.

Nyt ei tule muuta mieleen, lisäilen jos muistan jotakin
Omia vaatteita on turha ottaa sairaalaan (ainakin omasta mielestäni), koska ensimmäiset päivät synnytyksen jälkeen ovat niitä ei-niin-hehkeitä jälkivuotoineen ja maitotahroineen, eikä ole kivaa viedä sairaalasta kotiin säkillistä pyykkiä. Samoissa sairaalan ryysyissä ne muutkin siellä kävelee
Tutin saa sairaalasta jos on tarvis ja siteitäkin sieltä löytyy. Ne sairaalan jumbositeet tulee oikeasti tarpeeseen kun jälkivuoto on vasta alkanut ja on runsaimmillaan. Lypsyhuonekin sairaalasta löytyy, joten rintapumppua ei tarvitse.

Petivaatteet olen ostanut uutena, saanut käytettynä tai kelpuuttanut vielä esikoisen vanhat. Ei kannata ostella lastentarvikeliikkeistä mitään miljoonia maksavia pinnasängyn petivaatteita, kun anttilasta, halpahallista ja muista löytyy paljon halvempia (ja usein myös nätimpiä).

Tuo pesulappu on minun mielestäni samaa tarkoitusta varten kuin aikuisillakin pesusienet. Jenkeissähän toki vauva pestään pöydällä ja hierotaan kostutetulla pesulapulla, mutta minun mielestäni se on jotenkin outoa :O En oo ikinä kuullu että napatyngän takia ei saisi kylvettää, koska vauvahan kylvetetään ensimmäisen kerran jo synnyttäneiden osastolla (toivottavasti mies pääsee taas tekemään sen niinkin pelottavan operaation ), mutta jos näin on niin olisi kiva kuulla

Tuosta että tuleeko mies mukaan synnytykseen.. Ymmärrän kyllä ettei ketään voi pakottaa ja eihän se ole mitään kaunista katseltavaa kaikkine eritteineen, mutta tosiaan ainakin oma mieheni voisi ajatella asiaa myös minunkin kannaltani. Onhan niitäkin naisia jotka eivät halua miestään mukaan, esimerkiksi oma äitini. Jotkut miehet voivat myös olla niin herkkiä etteivät kestä stressaavia, uusia tilanteita (vaikkapa paniikkihäiriö) tai edes nähdä verta, mutta oman mieheni kohdalla näin ei ole (vaikka niin väittääkin) enkä siksi ymmärrä miksei hän halua mukaan.. Esikoisen synnytykseen kuitenkin halusi ehdottomasti, eikä missään vaiheessa ollut lähdössä pois.
Mutta kuten jo mainitsinkin, olen tosi surullinen siitä ettei mies halua mukaan. Kyseessä on kuitenkin MEIDÄN perheemme, eikä äitini läsnäolo ole lähellekään sama kuin miehen.. Tuntuu pahalta että tyttö pääsee tutustumaan isäänsä vasta muutaman tunnin, tai ties vaikka lähemmäs vuorokauden ikäisenä, kun esikoinen pääsi heti synnyttyään isänsä syliin. Jatkan siis toiveiden elättelyä.. :/

Vaatteista. Pienimpiä kokoja (50-56-62) saa olla kyllä paljon. Kakka- ja puklivahinkoja sattuu ja voi olla että asukokonaisuus vaihtuu muutamankin kerran päivässä. Meillä on tällä hetkellä 7kpl 50cm bodeja, enkä usko että riittää.. Esikoisella niitä taisi olla reippaasti toistakymmentä.

Raskausarvilta olen säästynyt, onneksi! Esikoisen jättämä "maailmankartta" on jo ihan tarpeeksi En sitten tiedä johtuneeko noista vanhoista arvista ettei nyt ole tullut yhden yhtäkään, kun iho on jo valmiiksi venynyt? Olen kyllä nyt myös rasvannutkin säännöllisesti joka suihkun jälkeen AquaLan-perusvoiteella tai Nivean peltipurkkirasvalla, mutta tuskin niin paljoa vaikuttaa ettei yhtään tulisi, kun esikoisesta olen tosiaan ihan raidallinen. Onneksi ovat kuitenkiin haalenneet hyvin, enkä itse niitä edes huomaa. Rintoihin en ikinä ole raskausarpia saanutkaan (paitsi joskus 10-12-vuotiaana kun alkoivat ilmoitella olemassaolostaan) ja toivonkin että tuo rakkain kohta kehostani säilyisi edelleen.. rakkaimpana?

Anteeksi näin pitkä teksti

IMN & Tuutikki 27+6

 

Iltaa!

Vaatteista ja hankinnoista: kuten oon jo aiemmin maininnut, suosin kierrätystä ihan periaatteesta. Minusta ei edelleenkään ole mitään järkeä ostaa kaikkea uutena, koska niin hyvää tavaraa saa kierrätettynä. Raha ei niinkään ratkaise, vaan ajatus siitä että lopullisen roskan määrä ja ympäristön kuormitus olisi mahdollisimman pieni.

Vaatteita ajattelin pestä vasta sitten lähempänä synnytystä, onpahan "pölyttömämpiä", vaikka lipastossa ovatkin säilytyksessä eli tuskin pahasti pölyyntyvät

Äitiyspakkauksesta: siis tuleeko siitä joku hyväksymiskirje etukäteen? Kävin tuolta Kelan nettisivujen asiointipalvelusta katsomassa, onko mulle tullut mitään päätöstä, mutta siellä luki vain että "asiakirja saapunut". Ilmeisesti siellä on ruuhkaa, koska kävin jo viime viikon alussa Kelalle viemässä hakemukset ja raskaustodistuksen. Vai tuleeko se pakkaus jollain tietyllä raskausviikolla?

Minä en kai vieläkään tiedä mitään supistuksista. Kerran seksin (varsinkin "huipun") jälkeen tuli sellainen omituinen tunne tuonne masun seudulle, että piti ihan hetki hengitellä rauhassa. Olikohan se sitten supistus? Neuvolassa kerrottiin että miehen spermassa on supistuksia aiheuttavaa ainetta (samaa jota ilmeisesti käytetään synnytyksen käynnistämisessä), mutta ei tuota tunnetta ole tullut kuin vain sen kerran, ja silloinkin kyse oli omasta "huipusta" eikä vielä miehen. Seksihommat jääneet muutenkin jotenkin vähemmälle nyt, kun on niin kömpelöä kaikkien asentojen suhteen... :/ Kuinkas muiden petipuuhat? Oletteko joutuneet paljon muuttamaan käytäntöjä raskauden vuoksi?

Perjantaiterveisin Öhkis 28+6.

 

Kiva kuulla tuosta sairaalakassin pakkaamisesta, kokeneemmilta tuleekin tosiaan sellaisia ajatuksia, mitä ei kaikissa listoissa olekaan.

Joo mulle tuli äitiyspakkauksesta kirje, eli että "äitiysavustus on hyväksytty". Oli kans siellä netin asiointipalvelussa sama tieto. Äitiysrahasta ei vielä tullut mitään kommenttia. Nopeaa toimintaa Kelalta ja Reimalta kaikenkaikkiaan: laitoin hakemuksen 9.7, ja tänään oli tullut postin lappu että saa hakea. Huomenna aamulla siis heti postiin..

Mulla ei raskausarpia ole näkynyt vielä. Luulin että vasta synnytyksen jälkeen näkyy koska silloin on iho sitten löysä :ashamed: Täytyy tarkkailla ihoa paremmin. Oon käyttänyt bio oilia sekä jotain mahd rasvaista, kookoksen (ugh) tuoksuista rasvaa marketista.

Syön myös Obsidania, mutta efekti on ollut päinvastainen eli maha menee sekaisin..

Taas yksi kysymys tuli mieleen.. en muista onko rintapumpuista ollut puhetta. Mikä merkki on hyväksihavaittu?

hortensia & mukula 27+4

 

jee, tänään mennään remppaan uutta kotia!!! Vihdoin jotain tapahtuu =)

Mie en ole vielä edes hakenu tuota äitiyspakkausta kun pitäis selvittää miten siihen hakemukseen saa laitettua että anotaan äitiysrahat viimeisen 6 kk mukaan. Tietääkö kukaan?

Mulle oli tullut yks sentin mittainen arpi napakorun kohdalle. Tai siis korun otin jo aikaa sitten pois mutta niiden reikien väli oli nyt revenny :'( Bio-oilia ja jotain muuta iho-öljyä oon käyttäny ja onneks ei vielä muualle oo tullu.

Nuo rautalisät on kuulemma tympeitä just kun maha sitten reagoi niihin. Mulla onneks on sen verran hyvät veret ollu aina (hemppa noin 155-160) että tuskin tulee tässä raskauden aikana laskemaan liian alas. Toisaalta on kyllä ollu jotain ihme huimauskohtauksia ihan istualtaankin... mitähän ne vois olla?

ihanaa viikonloppua kaikille! toivottelee kiyoko ja kirppu 27+3

(heh, hauskaa kun näin kesälomalla on niin päivistä sekaisin että piti ihan kattoo kalenterista missä mennään )

 

kiyoko siihen kelan lappuun piti laittaa ruksi johonki kohtaan missä oli muistaakseni että haen muun tulon kuin viimeksi verotuksessa vahvistetun mukaan. Sit sinne kun sen paperin aukasee ni oikealle puolelle ekaan kohtaan muistaakseni kirjoitin että palkkatoimisto toimittaa mun viimeisen 6kk tulot Kelalle suoraan. Sit siihen piti kirjottaa ne palkkatoimiston ja työpaikan tiedot. Minä kävin sillon ihan kysymässä kelalta että varmasti meni oikein. Oikein ihania olivat. Se nuori täti kerto mulle vähän muutakin kivaa tietoa noista tuista ja kerto samalla miten isä saa tukensa. Sit mun pitää toimittaa kun se äippäloma 27.8 vihdoin alkaa ja kelalta tulee päätös paljonko saan rahaa niin se lappu palkkatoimistoon jotta ne tietää paljonko niitten pitää maksaa mulle. Kela maksaa mun äippärahat ilmeisesti työnantajalle ja jos kela maksaa mulle enemmän kuin mitä palkkatoimisto, niin palkkatoimistosta saan ihan normisti rahaa ja minä saan vielä kelalta sen kelanrahan ja palkkatoimiston välisen erotuksen. Tulis vaan mahd monena päivänä rahaa ni olis helppoa tässä ite laskin viimeisen 6kk mukaan tuloja laskurilla (tiedot katsottu palkkakuiteista), niin aluks sen 4kk saisin noin 1900 euroa (käteen jäävä osuus) ja loppuaika oli päälle 1500 euroa (käteen jäävä osuus). Eli ihan hyvin. Tässä suunniteltiin jo heti toisen hankkimista perään kun samoilla rahoilla pääsisin sit eleleen ni hyötys eniten. Sit se täti muuten vielä sano, että ne tarkastaa viimeisen 6kk tulot ja vertaa sitä verotustuloihin ja ottaa siitä sit sen suuremman vaikka laittaa sen ruksin siihen viimeisen 6kk mukaan. Mutta toisinpäin sitä ei ilm tehdä.

Yöunet on alkanu olla hirveitä. Just ajoin toisen auton perään ja siitä ajoin järveen. No hyvin kävi kun toiseen autoon ei jäänyt lommon lommoa ja autokaan ei hukkunu kun se järvi kerettiin tyhjentää puoliks ja itelle ei käyny mitenkään. Olin vaan niin älyttömän väsyny siinä unessa. Ja ennen tuota kolaria siinä unessa olin kotona ja meillä oli 4 sähköuunia joissa kaikissa oli ruokaa ja olin tulla hulluks kun mies oli vähän kokannu. Joten pientä päänsisäistä stressiä havaittavissa

Rintapumpuista ainun taisi joku sanoa että on hyvä. Sellasen ehkä vielä hommaan tai laitan miehen sit hakemaan jos tarvii. Ja käsikäyttösen vielä.

Kusma ja hattivatti 29+6 kävin jo salaa lukemassa ensviikon masumuutokset <3

 

Tosiaan, kiitos teille "konkareille" noista sairaalakassi-vinkeistä! En vaan tiedä yhtään miten julmetun kokoiset imetysliivit pitäisi ostaa. Mielestäni omat rinnat eivät ole vielä juurikaan kasvaneet, ihan hyvin voin käyttää samoja liivejä kuin ennenkin. Noh, jospa ne turpoaa sitten lähempänä h-hetkeä

Raskausarpia ei ole vielä tullut. En oo ihan joka päivä muistanut rasvailla, mutta luulen ettei mulle ihan järkyttäviä railoja tulekaan, koska olen ollut jo lähtökohtaisesti isovatsainen, iho on tottunut venymiseen

Aluksi olin sitä mieltä että minulle on ihan sama tuleeko mies mukaan synnytykseen. Nyt on alkanut tuntumaan siltä, että olisi kamalaa olla siellä yksin. Hänelle itselleen ei ole mitään väliä, on siis tulossa jos minä niin toivon. Ja kylläpä minä taidan toivoa, luulen ettei hän itse edes vielä ymmärrä miten hieno kokemus se kaiken sotkun ohella voikaan olla, ja voisi olla että häntä kaduttaisi jos jäisi pois.

Miehistä puheen ollen: miten teidän miehet suhtautuvat raskauteen ja isäksi tulemiseen? Kiinnostaisi myös tietää miehen ikä, ja yleinen suhtautuminen lapsiin. Oma avopuolisoni on 25-vuotias, ja hieman "nuori mieleltään" näissä asioissa. Minä olen hänen ensimmäinen oikea tyttöystävä (nyt jo kihlattu), joten hän on ollut alunperin aika kokematon parisuhdeasioissa. Ei ole koskaan ollut mikään lapsirakas, tosin nyt on havaittavissa jo pientä lämpenemistä muita lapsia kohtaan. Ei kuitenkaan tule varmaan koskaan lepertelemään vieraille lapsille, toivottavasti nyt kuitenkin omalleen.

Häntä on koko ajan pelottanut ja jännittänyt isäksi tuleminen, johtuen ehkä osittain siitä, että sairastaa masennusta (joka tosin on nykyään hyvin hallinnassa), ja miettii miten selviää isän vastuusta, kun on vasta oppinut huolehtimaan itsestään. Olen kuitenkin huomannut hänessä "pehmenemisen" merkkejä, ja kyllä hänkin odottaa tätä vauvaa todella innoissaan. Ei kuitenkaan yhtään silleen "syntyisipä se jo äkkiä!", vaan ajatuksella "hyvä, vielä on aikaa valmistautua".

Mielenkiintoista olisi kuulla teidän kokemuksianne!

- Öhkis 29+0 POKS!

 

Joku kyseli äitiysavustuksen käsittelyajasta. Mulla meni vähän reilu viikko että päätös tuli ja Kelan sivujen mukaan käsittelyaika on n. 2 viikkoa (äippäraha- ja lapsilisähakemuksissa n. 3vkoa), mutta ainakin Oulun toimistossa tuntuu nyt olevan ruuhkaa kun meillä on kaikki hakemukset nyt venyneet.. :/ Taitaa olla tätit siellä kesälomilla kun asiakaspalvelussakin on jotain tietämättömiä sijaisia.

Petipuuhat on onnistuneet hyvin. Mitään ihmeempiä kommervenkkejä ei oo tarvinnu kehitellä. Tosin orgasmin jälkeen saa olla hieman hissukseen kun kohtu supistuu samantien. Mies onkin aina sanonut että varmistuksen naisen todellisesta orgasmista saa vain ja ainoastaan raskausaikana kun masu menee niin kovaksi
Raskausajan seksi on muutenkin mielestäni jotain sellaista mitä ei voi "normaaliin" verratakaan Jotenkin se tuntuu paljon läheisemmältä ja merkityksellisemmältä, liekö johtuu hormoneista?

Rintapumpuista en osaa hirveästi sanoa, kun esikoisen kanssa pumppaaminenkin teki niin kipeää että käytin sitä vain kerran.. Mutta Emma-merkkinen löytyy minulta ja hyvältä vaikuttaa Ainoat vinkit mitä osaan sanoa, niin varmistaa että mukana tulee adapteri että pumppuun saa kapea- sekä leveäkaulaisen pullon, sekä sellainen puristettava kahva on parempi kuin sellainen "putkimallinen". On myös hyvä jos pumpun voi pestä astianpesukoneessa ja keittää.

Itse ostin ihan reilunkokoiset imetysliivit. Ennen kuin aloin odottaa esikoista kuppikoko oli jotain 75B/C ja H-kupin imetysliivit olivat melkopasselit. Rinnat tosiaan (kuinkahan monta kertaa olen tämän jo ilmoittanut ) ovat isoimmillaan maidonnousun alkuvaiheessa ja tuskin olisin enää parin viikon päästä noin isoja tarvinnut, joten nyt ostin paria kuppikokoa isommat kuin normiliivit.

Oma ukkokultani on (pikainen laskutoimitus) 23-vuotias. On tottunut lapsiin kun "omistaa" 4 pikkusisarusta, joista nuorimmat (kaksoset) 8 vuotta nuorempia. Tykkää muutenkin lapsista, mutta on joskus vähän turhan heikkohermoinen ja pikkutarkka. Esimerkiksi lelujen siivoaminen ja lautasen tyhjäksi syöminen tuntuu olevan elämän tarkoitus.. Mutta paras isä mitä lapsilleni toivoa saattaisin, vaikkei meidän ajatusmaailmat aina kohtaakaan :heart: Meillä on ikäeroa tosiaan sen neljä vuotta, mutta välillä tuntuu (kuten kaikista naisista ) että olisin se "kypsempi" osapuoli ja rauhoittunut enemmän perheen perustamisen myötä. Mieheke kun tykkää harrastaa, kun itse taas haluaisin keksiä jotain perheen yhteistä tekemistä. No, jospa tuo taas rauhoittuisi vauva-arjen myötä, kuten esikoisenkin synnyttyä
Vauvantuloon mies suhtautuu melko rennosti. On antanut minun hoitaa hankintapuolen ja jakaa kustannukset vapaasti kummallekin Ilmoittikin heti alkuraskaudessa että "Älä nyt suutu, mutta tää että oma vaimoke on raskaana ei tunnu enää niin jännältä kuin silloin ensimmäisellä kerralla". Ja niinhän se onkin, en itsekään ole itse raskaudesta kuin viimeksi, vaan ennemminkin odotan sitä että pääsen tutustumaan vauvaan ja (toivottavasti) selviytymään arjesta kahden lapsen kanssa Välillä kyllä olen saanut hieman huomiota pyytää masullekin, kun ukko on oikeasti unohtanut koko raskauden. Mutta niin se unohtuu minultakin

IMN & Tuutikki 28+0 POKS!

 

Mun mies on 32-vuotias ja suhtautuu tosi kivasti tähän raskauteen silittelee vatsaa ja juttelee vauvalle, aika liikkis! Pystytään juttelemaan keskenämme mikä tässä tulevassa muutoksessa jännittää/pelottaa ja mitä toiveita/odotuksia on sitä vauva-arkea kohtaan. Välillä mies ei ymmärrä mun innostusta kaikkea tavaraa kohtaan ku oisin koko ajan ostelemassa vaatteita jne mut se tavaroiden haaliminen ja hipelöiminen nyt vaan on mun tapa valmistautua äitiyteen. Mies suhtautuu lapsiin todella kivasti, vaikka ihan pieniä vauvoja "vierastaa" - varmaan siksi kun ei ole pikkuvauvoja paljoa käsitellyt.

Lena & Onni 26+2

 

Hei kertokaahan viisaammat ja kokeneemmat miltä teidän napa näyttää? Mun näyttää ihan siltä kuin se pullahtaisi kohta ulos, onks tää ihan normaalia? XD

 

Iltaa
Mun napa näyttää suht normaalilta. Tollanen litteä ja muistelinkin että yleensä raskaana olevilla oon nähnyt just sellasen ulos pullahtamisen näköinen napa. Ja se näkyy jopa paidan läpi. Mut mulle ei oo tullu sellasta. Ainakaan vielä. Vaikuttaakohan istukan paikka tuohon? Itselläni se on takana.

Arpia ei hirveesti ole tullut. Rasvailen silloin kun jaksan ja muistan. Lonkkiin on kyllä tullut jotain selluliitin tyyppistä nestettä luultavasti. Täytyy alkaa vauvan kaa jumppaileen sit kun on sen aika. Muutenkin vauvauinti ainaki kiinnostaa. Ja ehkä johonkin leikkikerhoonkin haluisin mennä. Tai muskariin.

Mies on ollu aika hissukseen välillä tästä raskaudesta. On siis ensimmäinen ja ikää löytyy syksyllä 28wee. Sit tällä viikolla se sano että sitä vähän pelottaa miten se pärjää lapsen kanssa kun menen töihin. Suunnitteilla tehdä pyhävyoroja siitä alkaen kun lapsi on jotain 2kk. Kattoo miten se lähtee menemään. Minä kun oon sanonu miehelle pari kertaa että en tiedä luotanko siihen että se osaa hoitaa lapsen koska vahittavana on lisäks 2 koiraa. Vähän tyhmästi sanottu, mutta hyvä kun se muistaa nytkään hoitaa kaikkia mitä siltä pyydän. Ja koirat siltä jäänyt välillä ruokkimatta kun oon ollu iltavuorossa :/ noh ehkä siitä saa hyvän isän kouluttamalla. Ja täytyy antaa tehä sen asiat omalla tavallaan. Mutta oon välillä ihan yksin koko raskauden kanssa. Liika helliminen ja masun silittely ei mun mielestä olis yhtään liikaa

Uhhuh.... Ihan kohta poksuu....

Kusma ja hattivatti 29+6

 

Tuosta navasta mun on pitänytkin kirjoittaa Esikoista odottaessa ei pullahtanut ulos, eikä varmaan nytkään, vaan jäi sellaiseksi tasaiseksi kuin napaa ei olisi ollutkaan. Nyt navan yläosassa on semmoinen kiristynyt nahka jonka alle voi laittaa vaikka pikkusormen ja pelkään oikeasti että se nahkarepale repeää Liekö sitten edes mahdollista?

 

Huomenta!

Täällä vain poksutaan 30+0

Kusma ja hattivatti

 

Sunnuntaita kaikille!

Täälläkin on alettu hivenen kärsimään unettomuudesta. Niimpä esikon kutsu mummulaan tuli hyvään aikaan. Nukuin koko aamupäivän ja sen jälkeen oon vaan oleskellut rauhassa. Kohta täytys lähteä pientä hakemaan.

Tukivyötä oon täs nyt muutaman päivän kokeillut ja on muuten inhottava kapistus. Puristaa mahaa ja painaa tietyissä asennoissa jalkoja(!). Selkää tukee kyllä kivasti, mut eipä auta kauheesti käyttää kun vattassa tuntuu sit kamalalta.

Tosta miehen synnytykseen tulemisesta tai tulematta jättämisestä täytyy kyll vielä sanoa (toivottavasti ketään loukkaamatta), et enpä mäkään oikeen ymmärrä et miks mies ei tulis. Yhdessä se laps on alulle laitettu ja yhdessä se toivotetaan myös tervetulleeks maailmaan. Tietysti jos äidille on ok mennä yksin synnyttämään niin mikäs siinä, mut mä en voi kuvitella olevani siellä yksin. Vaikka eipä miehestä viimekskään mitään "hyötyä" ollut. Mutta jos mies rupeis sanomaan et ei halua tulla, niin käskisin kyll miettiä kaks kertaa mitä suustaan päästää. Se on kuitenkin elämän tärkeimpiä tapahtumia..

Napa ei oo pullahtanut ulos, eikä esikoisestakaan pullahtanut. Mut kumpi vaan on ihan normaalia.

Raskausarpia on jo ennestään melkonen kokoelma. Mul nyt vaan on sen tyyppinen iho et tulee herkästi. Tästä raskaudesta ei oo kyll viel uusia tullut, saattaa niitäkin sit ilmetä. Ei tarttis kyll tul yhtään enempää. Vaikka arpia onkin paljon ja ne on kamalii ni kyllähän ne synnytyksen jälkeen vaaleni tosi paljon.

Mies on saman ikänen kun mä elikkä 22 tossa parin kuukauden päästä. Suhtautuu raskauteen ihanasti, sillon kun sen muistaa. Tuppaa molemmilta välillä unohtumaan. Silittelee vattaa ja kuuntelee vauvan touhuja, jotain jutteleekin. Esikoiseen ei oikeen osannu suhtautua, mut tää menee jo paljon luonnollisemmin. Jännittäähän meitä arki kahden pienen kanssa, mut tää on kuitenki jo tavallaan tuttua ni ei stressaa niin paljoa. Esikoisen aikana mies pelleili vielä loppuraskaudesta et 9kk on vielä aikaa. Tais pikkusen toista jännittää. Nyt on kuitenkin paras mahdollinen isä pojalleen. :heart:
Pikkuvauvoja arastelin mä itekin ennen esikoisen syntymää eli ymmärrän hyvin jos miestä jännittää. Kai sitä vaan pelkää et ne menee rikki. Onneks siihen tottuu nopeesti ja nopeestihan ne myös kasvaa.

Petipuuhat sujuu kuten ennekin, ei vielä mitään ihmeellistä oo joutunu kehittää mut kyllähän tää maha vielä kasvaa. Viimekskin oli vasta siinä aika loppuvaiheessa oikeesti tiellä. Ja kun ei tahtonut päästä liikkumaan! Usein lopetuksen jälkeen maha kovettuu palloksi ja kait se sit on harjoitussupistus. Vaikka itellä ei oo kyll mitään tuntemuksia.

Sairaalakassista olikin IMN kirjottanut hyvät ohjeet. Omat hygieniatarvikkeet myös oli mulle tosi tärkeet kun siellä nyt ei ihmeellisiä ollut tarjolla. Ja siitä piti mainitsemani et ne vauvan ja omat kotiutumiskamppeet voi toki tuoda mieskin kun tulee hakemaan. Koska ainakin täällä oli synnärillä tosi pienet säilytystilat.

Ja muakin ihmetytti tuo, miksei napatyngän takia sais kylvettää?

Jipsu & Pömppis 26+6

 

Mä taisin jostain käännöskirjasta lukea sen napatynkäohjeen, joten unohtakaa se, teillä on varmasti paremmat tiedot!

Mun mies on toivonu lapsia jo vuosia, mä ite oon ollu se joka ei heti ajatukselle niin lämmennyt. Mies on hyvin lukenu kirjasia, on mukana neuvolassa, silittelee masua ja tunnustelee potkuja, ja synnytykseen tulee ehdottomasti mukaan vaikka se häntä toki jännittääkin. Mut muuten sais kyllä vähän ryhdistäytyä, sekä kotityöt että remontointi on jääny kokonaan mulle, sen kauppavuorolla tuo aina tosi pienet ostokset ja töiden jälkeen menee HETI tietokoneelle ja istuu siellä kunnes meen nukkumaan. Ei edes syödä yhessä :'( toki välillä jotain tehään yhessä mut mä kyl kaipaisin enemmän.

Aiheesta kukkaruukkuun, söin just koko paketin jäätelöä! Ei ihme jos napa tulee kohta ulos!

 

Hei vuan kaikille!

Raskausarvista joskus aikoinaan lihoin kun tupakan polton jätin niin pieneen hetkeen tuli 10kg lisää painoa,joten sieltä juontaa pienet raskausarvet jotka kylläkin laihutuksella vaa?eni melkein täysin näkymättömiksi. Nyt olen huomannut että nämä samaiset arvet on "puhjennu kukkaan" :flower: eli tullut raskauden myötä uudestaan punasiksi, joten en tiedä pitäisikö olla tyytyväinen ettei ole tullut ns. uusia arpia vai kirota noita entisiä arpia joiden oli niin helppo ratketa uudestaan auki?!Noh onneksi ne ajan kanssa sitten vaalenee,tyydyn siihen ajatusmaailmaan !

Sokerirasituskokeessa kärähin kahella jälkimmäisellä arvolla...Ne oli aika pahasti kohalla :ashamed: .Joten vuorokausi seurannan tein kotona ja sen jälkeen on pitänyt tehä 2-3kertaa viikossa sokerinmittausta, ja päivän aikaiset mittaukset on siis paasto ja 1h aterian jälkeiset tulokset. Tulokset oli kotona aika alhaisia eikä millään tavalla menny yli sallittujen rajojen. Joten olen jatkanut samaa rataa syömisissä kuin ennenkin ja tulokset on silti hyviä. Herkuttelen siis samaa tahtia kun ennenkin en tietenkään päivittäin, mutta jäätelö tai karkkia niin en tunne häpeää. Arvot eivät silti pompi liian ylös milläänlailla!Vaikka koko karkkipussi menisikin kerralla opcorn: ..
Joten teillä kellä on jo lapsia ja ollut joskus leimalaitettu et raskausajan diabetes niin miten teillä on kotona ne arvot heitelly, jos edes ovat heitelleet ja oletteko te joutuneet seuraamaan synnytykseen asti arvoja vaikka ne olisivat olleet koko ajan kunnossa?

Petipuuhista sen verran,että mies pelkäsi että meiltä hommat loppuu makarin puolella kun nakki napsahtaa ja rupean odottaa..mutta kävikin niin päin että mies saattaa iltasin sanoa et hirveesti väsyttää niin jospa huomenna sitten peittoo heilutettaisiin. Olen itse hieman harmissaan ja ihmeissään miten se näinpäin pääs kääntyy, koska ennen raskautta peitto heilui joka ilta ja joskus jopa kahestikin,niin nyt se heiluu kahesti viikkoon? Mies ei tunne mitään pelkotiloja että satuttaisi vauvaa tai mitään,koska tämä on miehen viides lapsi. Mutta yritimme vauvaa aika pitkään,niin ei kai se mies ole siihen hommaan jo vähän leipääntynyt? : /

Nyt tuli hirveästi tekstiä.. :/
Hyvee sunnuntain jatkoa kaikille!

marsali ja nyytti 28 POKS

 

Petipuuhat: Kateellisena luen täällä teidän petipuuhista Koko raskauden ajan seksiä on tullut harrastettua 2 kertaa ja sekin loppui molemmilla kerralla kauheaan poruun kun teki jostain syystä niin perhanan kipeää Nyt ollaan puhuttu että pitäis koittaa, mutta pelkään niin paljon sitä kipua että petihommat on jääny...Mies kyllä ymmärtää ja sanookin että ei missään nimessä jos se sattuu.
Ollaan mietitty että voisko noi limakalvot olla sitten niin kuivat vai mikä mättää...onko muilla samanlaisia kokemuksia???

 

Karsu87 Kyse voi ihan hyvin olla limakalvojen kuivuudesta, sekä myös siitä että kohdunsuun alue on herkistynyt. En kyllä sen kummemmin osaa sanoa mikä auttaisi :/ Ehkä jos kokeilisi ensin ottaa ihan "rauhassa"?

 

Äitiyspolilla käyty.Vaavilla kaikki hyvin.Painoarvio 1180g.Oli sitä mieltä että neuvolalääkärikäynnit olis siellä heillä (nkl) eikä neuvolassa.Jutteli myös siitä että kun kroppa on jo näin romuna ja mulla tuppaa noi verenpaineet nousemaan lopussa ni tämäkin käynnistettäis.Mullahan on neljästä raskaudesta kolme käynnistetty ja vain yks sujunu jotenkuten hyvin että on annettu itsestään käynnistyä (rv 39+4).Rupes puhumaan keisarinleikkauksesta ja mähän säikähdin.Ei sit kuitenkaan ollut tarkottanut että tämä leikattaisiin. syyskuussa sinne uudestaan ja silloin katsellaan pitäiskö varata käynnistyspäivä.

ail ja saaga 27+1