Lokakuun Onnenmurut 2012 **MEIDÄN KUU!!**

Voi että kun jollain on jo laskettu aika mennyt eikä vauvaa vaan näy.. Itellä on jo tosi surkee olo ja viikkoja tasan 39 (POKS!).. Todellakin munkin mielestä tänne saa valittaa, varmasti ymmäretään täällä paremmin ainakin kun puolisot. :D Mun sympatiat on ainakin ehdottomasti kaikkien LA:n ylittäneiden puolella. Ite oon varmaan siihen mennessä jo hermoraunio. :D

Tänään neuvolassakäynti suoritettu vaihteeks. Esikoisenkin laitoin tuffan matkaan, kun viimeks käyttäyty neuvolassa niin huonosti enkä pystynyt keskittymään mihinkään. :D Kerroin tädille et oon muutaman päivän kärsinyt ihmeellisistä alavatsa- ja alaselkä-kivuista ja kyllähän tuo meinas et suppareita olisivat. Ite en vaa oo niin toiveikas kun kipu on kuitenkin silleen jatkuvaa eikä semmosta supparityylistä muutenkaan.
Muuten käynti olikin jokseenkin turha, kaikki oli hyvin eikä mitään ihmeellistä. Vartti siinä ehkä menikin vaan.

Anoppikin sano et toivottavasti kivut ei lopu vaan saatas vauva kohta maailmaan. Mä meinasin näyttää kieltä. :D Kun jotenkin en vaan usko et nää on nyt niitä synnytystä edistäviä kipuja vaikka järkeenhän se kävis näillä viikoilla.

Eilen jo odottelin vauvaa saapuvaksi kun oli sen verran ohjelmaa sovittuna, mut eipä pikkusella oo kiire ulos. Ristiäisiä saatiin juhlia ihan rauhassa, mitä nyt esikko serkkunsa kanssa piti kauheeta meteliä viereisessä huoneessa. :D

Onnittelut piti vielä lisäämäni vauvan saaneille ja kiitos synnytystarinoiden jakamisesta. :)

Ja tietty tervetuloa SP mukaan viimisille hetkille! Siitä tulikin mieleeni onko kukaan ajatellut jatketaanko juttua vauvapuolella?

Jipsu & Pömppis 39+0
 
Viimeksi muokattu:
Onnea taas vauvansa saaneille!

Tervetuloa SP mukaan, hyvin vielä tänne ehtii!

Kurjaa AIL että käynnistys ei onnistunut! Toivotaan että pikkuinen lähtis itekseen syntymään! Ihme juttu että laittavat tuosta vielä kotiin...

Tsemppiä kaikille kärvisteleville edelleen! Varsinkin yliajalle menneille! Aika hiljaseksi pino on mennyt, ovatko synnärillä?
Niin eli kaikki vaan tänne vaikka vaan valittamaan, sitäKIN varten täällä ollaan! Ei menis niin omanapaiseksi nää viestit sitte..

Tuntuu että kaikki omat raskausvaivat ovat kadonneet noiden käsikipujen myötä! Taas yöt menny valvoessa ja itkiessä ku ovat niin kipeät ettei tosikaan, viimestään klo4 h...set kivut alkaa, toissa yönä valvoin kolmesta asti ja kahen tunnin unien jälkeen. Oisin tännekin tullu aikaa tappamaan yöllä mutta eipä kirjoittaminen onnistu tämänkään vertaa. Mitään apua ei mistään oo, varmaan pitää tänään vielä nlaan soittaa etteikö tosiaan oo...mää oon niiiiiiiiin väsyny ettei musta oo enää mihkään. En ois koskaan uskonut että tämmöstä voi olla..

Galluppia synnytyksen lähestymisestä eli kirjatkaapa varstes tuntemuksianne!
Limatulppa: ei näkyvissä minkäänlaista limantapaistakaan..
Lapsivedet tihkuttaa: tuskinpa..
Supparit: ei ainuttakaan muutamaan päivään..
Vauvan liikkeet: olivat vaimeita muutaman päivän, nyt vilkasta taas..
Turvotusta: TODELLAKIN!
Mahan toiminta: juu toimii hyvin, tosin apua voi olla eilisiltasella porkkanakilolla ja rautatabuilla..
Alapää: juu tikuttaa, puukottaa, paikat hellänä, tosin ei taida viitata synnytykseen..
Yläpää: NIIN valmis!
Muuta: Väsyttää
Summasummarum: taidetaan mennä käynnistykseen...

Crocus ja pikkumies poksuu 39..
 
Ehtisköhän tässä kirjotella vähän synnytyskertomusta edes lyhyesti=)

Mulla alkoi synnytys kyllä aika yhtäkkiä, raskauden aikana mullahan ei supistellut ja vielä rv 36+ oli paikat visusti kiinni ja kiinteät. Tosin pari päivää ennen synnytystä tuli vähän kirkasta limaa missä oli vähän verta seassa ja yhtenä päivänä ihan pienet palat ruskeaa limatulppaa mutta ajattelin että kyllä vielä synnytykseen on aikaa.

Sunnuntaina heräsin joskus viiden maissa ja ihmettelin että onpa levoton olo, yleensä oon nukkunut hyvin ja tuntu että olis pitäny jo nousta. Puoli tuntia makoilin hereillä ja 3 kertaa tuntu vauvan pää painavan jotenkin ilkeästi alas (oli ollut pari viikkoa kiinnittyneenä) ja nousin ylös ja menin alakertaan.
Sitten vasta huomasin jalkeilla ollessa että ei vauvan pää mitään painanutkaan vaan mua supisteli jotka kävi kipeiksi poltoiksi heti kun jalkeille nousin. Käveleskelin vähän aikaa ympäri asuntoa ja ihmettelin että kylläpä yhtäkkiä alkoi supistukset ja heti niin polttavina, väliä kun aloin laskea niin se oli jo heti 4min.

Puolen tunnin päästä tuosta mun jalkeille noususta menin sanomaan miehelle että nyt voi olla että synnytys alkaa, supistellut on jo ainakin 6 kertaa puolessa tunnissa ja polttaa selkään. Yllätyin kun mies vaan sanoi että no hän nukkuu vielä vähän aikaa, ei ikinä ole sellanen ja sanoikin ettei siinä unenpöpperöissään ottanut tosissaan että synnytys ois alkanut.

Mä menin aukasemaan nettiä ja katoin että millonka pitäis mennä sairaalaan jos supistuksilla alkaa, jaa kun supistukset on alle 10min, mitenkäs sitten jos ne on heti alkaessa alle 10min?? Mietin jo että ei kai vauva nyt sentään heti voi syntyä.

Menin miehen luo uudestaan ja se sanoi jo pyörineensä hereilläja kysyi että tosiaanko kovasti supistelee.
Alettiin pakkailla mulle vähän tavaraa ja soitin sairaalaan, sanoivat että tulla käymään.
Ei pidetty hirveää kiirettä vaikka supistukset oli aika kipeitä, mahassa ei tuntunut yhtään mutta selässä poltteli. Joskus kahdeksan aikaan olin sairaalassa käyrillä ja ennen sitä tehtiin sisätutkimus, yllättäen olinkin jo 5cm auki.

Muutaman tunnin olin synnytyssalissa ja poltot selässä oli tosi kipeitä, mies käväs viemässä esikoista hoitoon mun äidille, joka ajoi vastaan miestä ja otti tytön kyytiin. Mikä onni että oli sunnuntai! Viikollahan meillä ei ois ollu hoitopaikkaa eli olisin joutunut synnyttämään yksin, meillä kävi todella hyvä tuuri!(tai mulla=))

En olis ehkä vielä halunnu epiduraalia, vaikka supistuksia oli vaikea kestää mutta lapsivesipussi tuntui kuulemma vauvan pään edessä ja se olis haluttu puhkasta, mutta ei ilman puudutusta kun supistukset oli jo niin kovia ja olis vaan kuulemma kipeytynyt vesien menon jälkeen, lisäksi sekin että kun oli sunnuntai, puudutusta ei olis luultavasti myöhemmin saanut kun lääkäreitä siihen oli vaan muutama töissä.

Sain epiduraalin ja kalvot puhkastiin nklo11 mutta sen jälkeen homma kävi hitaammaksi. Pitkän aikaa oli kiva tunne maata ilman polttavia supistuksia, mutta pelkäsin kokoajan että homma pysähtyy ja joudun sektioon.
(esikoisen synnytys pysähtyi kestettyään 32h ja olin avautunut vaan 5cm ja piti tehdä sektio)

Kuumettakin nousi päivän aikana yli 38astetta, olokin alkoi olla sellainen. Jossain vaiheessa alkoi kova paineen tunne tuntua alhaalla.
En vielä sittenkään kun sain alkaa ensin harjotusponnistella ja sitten oikeasti kunnolla ponnistaa, uskonut täysin että vauva syntyis. Jotenkin ajattelin että uskon vasta kun näen ettei sektioon jouduta.

Loppuaika on vähän sumeaa, tuntuu että vauvan ulos ponnistaminen olis kestäny hirveän kauan ja ajattelinkin siihen menevän ainakin pari tuntia. Ja olin ihan varma etten osaa enkä saa vauvaa ulos ponnistettua, tuntui ihan siltä ja mies ja kätilöt vaan kannusti että kyllä se syntyy pian, kokoajan edistytään. Pään synnyttyä tuntui kirvelyä ja olis halunnut ponnistaa heti vauvan äkkiä ulos, mutta piti jarrutella, hartioiden takia sainkin sitten 2asteen repeämän mitä en kyllä onneksi tuntenut.
Ponnistusvaihe kestikin vaan 32min, tuntui pitemmältä ajalta. Välillä olin kyllä ihan puolikuollut, meinasinkin aina nukahtaa kun ei tarvinnut ponnistaa ja kuvissa näytänkin ihan kuumeiselta. Vauva syntyi siis sunnuntai-iltana 20:22.

Oli kyllä ihan uskomatonta kun näin vauvan solahtavan ulos, kyselin vaan että syntykö se oikeasti sieltä, siis mäkö synnytin sen alakautta, oikeasti. Tuntu kyllä uskomattomalta, olin varma että sektioon joudun kuitenkin ja olin niin onnellinen kun sain oikeasti synnyttää alakautta, ihan normaalisti. Olin kyllä niin varautunut sektioon, varmaan etten pettyis jos niin kävis.

Synnytys tuntu kyllä jotenkin aika helpolta, vaikka oli kyllä pelottavan voimakas kokemus.
Esikoisen synnytys kun käynnistettiin, supistukset oli ihan luonnottoman kovia eikä epiduraalikaan auttanut niihin kunnolla. Nyt jäi jotenkin parempi ja levollisempi mieli, vois tehdä uudestaankin:) Ei kylläkään ihan heti, nyt nautin kun ei tarvi oksentaa, viimesen kerran piti vielä synnytyssalissa oksentaa kuten esikoisestakin.

Hassua kun mulla on serkku joka sai viimekesänä vuoden ikäerolla toisen lapsensa ja kun odotti tuota toista suunnitteli jo että kolmannen tekee heti perään on ollut kuulemma nyt tuon toisen syntymästä asti sitä mieltä ettei halua enää yhtään,
Mä taas mietin raskausajan että olikohan ihan viisasta näinkin pienellä ikäerolla tehdä, kun jouduin puoleenväliin asti oksentelemaan kokoajan ja hoitamaan samalla 1v ikäistä, eikä senkään jälkeen oksentelulle loppua näkynyt ennen synnytystä vaikka vähän helpottikin. Nyt taas tämä vauva+taaperoarki on ollut yllättävän helppoa, (saapa nähdä mitä sitten kun mies menee 2vkon päästä töihin, onneksi tekee vaan 6h päiviä) mä oon palannut alkuperäiseen haaveeseeni saada kolmas lapsi noin 1,5-2v ikäerolla kun sain synnyttääkin normaalisti. No aika näyttää, kun kaikki on vielä niin alussa=)

saraheinä&pikkukakkonen 7vrk
 
  • Tykkää
Reactions: Skonssi
Hui kun tuli pitkä teksti, toivottavasti joku jaksaa osan siitä lukea:D Vähän sekavakin mutta oon niin huono kirjottamaan.

Miten muilla muut lapset on suhtautuneet vauvan tuloon?
Meillä toistaiseksi 1v8kk tyttö ei ole osoittanut yhtään mustasukkaisuutta (täytyy koputtaa puuta=))

saraheinä+pikkukakkonen 7vrk
 
Saraheinä ja Sannuli, onneksi olkoon! Ja Saraheinälle kiitos kertomuksesta, mukavaa tekstiä oli lukea. Ja SP, tervetuloa!

Mä kyllä haluaisin jatkaa jutustelua myös vauvapuolella, esikoista kun odottaa niin varmasti tulee monta tilannetta eteen missä apu on tarpeen, jos sitä nyt nettiin joutaa. Ja varmaan jossain välissä joutaakin.

Mäpä teen ton gallupin kun ei mulla muuta asiaa ole :)

Limatulppa: eipä ole näkynyt.
Lapsivesi: ei tihku.
Supistukset: ei näy ei kuulu, välillä ehkä vähän jomottaa alavatsaa.
Liikkeet: rauhallisempaa, välillä kyllä myllätään niin että tuntuu.
Turvotus: voi kyllä, kengätkin puristaa, naama on kuin pullataikina, sormet kuin nakit ja puutuneet päivälläkin.
Mahan toiminta: parempi, välillä oikeen suolenmutkaa pakottaa, eli jonkun sortin tyhjennys käynnissä? Se olis hyvä merkki...
Alapää: Nyt on ollut sukkapuikkoja, ei kovin pahoja. Esim rivakka puolen tunnin kävelylenkki onnistuu edelleen.
Yläpää: suoraan sanottuna v*tuttaa. Mies on lomalla tän viikon, eli istuu koko päivän tietokoneella ja sotkee. Mieluummin oisin yksin kotona. Syökin mokoma meiät konkurssiin, ja tiputtelee puolet ruuasta tonne tietokonehuoneeseen.
Muuta: tosi flunssanen olo, nenä tukossa ja kuumeinen fiilis, ei onneks kuumetta. Kävin vaihdattamassa jo nastarenkaat. En jaksa nostaa kesärenkaita pois autosta. Plaah. Onneks on maanantai niin telkkarista tulee sentään huippumallihömppää, jotain kivaa odotettavaa :D

Anime 39 + 2
 
synnytyskertomusta, tiivistelmänä Aamulla 12.10. n.klo 5 alkoi säännölliset supparit viiden min.välein. Lähdimme sairaalalle seitsemän maissa, salissa olín puoli ysi ja olin jo auki 4cm! Puolen pvn jälk.sain epiduraalin ja sain levättyä, siihen asti pärjäsin ilokaasulla. Koin että pärjäsin hyvin suppareiden kans, mut epid, otin kun kivut alkoi käydä sietämättömiks ja sain sen avulla levättyä. Jossain vaiheessa iltapvllä olin jo niin paljon auki, että kalvot puhkaistiin. Ponnistus alkoi klo 16 ja vauva oli maailmassa 16.25. Ei tullut repeytymiä tms. kipu oli hirveä, mut sinne ne kivut sitten jäi. Jalat kramppas ihan täysin ja se oli jotain ihan järkkyä...noh suht helpolla kuitenkin selvisin...

Vaavi on ihana ja isoveli tykkää kovasti, mut esikko ei meinannu nukahtaa eilen illalla itki vaan...piti unikoulua pitää, jospa tää ilta menis paremmin. Onhan se iso muutos esikolle, kun vauva tuli taloon. Saimme kuitenkin kaikki nukuttua kiiitettävästi.

Lilyanna + vaavi 3vrk <3
 
  • Tykkää
Reactions: Skonssi
Täällä rupeaa olemaan aika pettyneen oloista ja hieman pelokasta oloakin koko synnytyksen suhteen.. Missään vaiheessa en ole osannut pelätä synnytystä mutta nytten se iski!! Olen äippäpolilla käynyt seurannoissa, pari viikkoa takaperin kävin siellä eli rv 38+1 ja katsottiin tilanne jolloin vauvalla ja minulla kaikki hyvin mutta paikat ei ollu kypsät vielä synnytykseen,vauvan painoarvio oli 3362kg tuolloin.
Sovittiin uusi aika joka oli tänään rv40+1, vauvalla ja minulla kaikki hyvin,virtaukset ja istukka hyvät,lapsivettä ei ole yhtään tihkunut pois.Vauvan kokoarvio on 4kg aika tarkalleen. Paikat eivät ole yhtään edenneet kuukauteen,yhtä epäkypsänä on synnytykseen kuin viimeksikin!! Ja koska kaikki meillä hyvin niin lääkärin mielestä ei ole vielä mitään kiirettä käynnistää ja voidaan jäädä outtelemaan että tulee itsestään ulos, ihme ja kumma kuitenkin laitettiin takaraja käynnistykselle rv ollessa 41+5 jolloin lääkäri sanoi että vauva voi olla lähemmäs 5kg kun syntyy.Säikähdin kokoa koska olen ensisynnyttäjä ei minusta muiden vauvat ole olleet aivan noin isoja syntyessään...niin lääkäri sanoi vain lohduttavasti että pitkä nainen olet (172cm) joten kyllä sinä sen mahdut pusertamaan ulos..
Kertokaa minulle miten synnyttäjän pituus liittyy synnyttämiseen?

Aikaisemmin ei pelottanut synnyttäminen,nyt aivan hirvittää ajatus :'(!Sanoin tulevalle mummollekin että saat muuten uskoa että on ensimmäinen ja viimeinen lapsenlapsi minkä saat jos viis kiloa itestäni puserran ulos!Mieheni oli iso syntyissään,lähemmäs viisi kiloinen ja hänellä on elinikäinen vamma kädessä sen takia kun oli jäänyt kiinni olkapäistä jolloin olivat joutuneet sijoiltaan kädet laittamaan.Sen takia myös toisesta olkapäästä katkesi hermot jonka takia mieheni tekee kahden käden työt yhdellä.

Joten jos jollain mahdottoman hyvää nippas konstia kuinka saa vauvaan puhtia et pihalle tulis niin saa kertoa!muuten taidan laittaa jalat ristiin ja ruveta syömään vauvan vaatteita että saa vauva pukeuduttua,koska mahaa saa jäädäkin sitten asuttamaan. :headwall:
Kaikki ÄSSÄT jo käytössä...

marsali 40+1 ja anteeksi oma napaisuus!
 
Kiitos synnytyskertomuksista! Niitä tosiaan on mukava lukea!

Marsali: Suosittelen että kokeilet tuota mun aiemmin laittamaani vyöhyketerapiapisteiden hierontaa synnytyksen käynnistymisen avuksi. Ite oon ihan varma että tuo meidän kolmonen syntyi niin että olin muutamana päivänä niitä tehny. Nelosen kans en muistanu ollenkaan että mulla oli tuommoset ohjeet ja yli meni sillon...
Ite en nyt uskalla vielä kovin niitä hieroa ku ukkokulta on työmatkalla huomisiltaan asti. Ja näillä käsillä ei niitä yksin kauheast hierotakkaan...Mutta ku noita pisteitä hieroo niin oikeasti olo heti alkaa tuntumaan erilaiselta ja kyllä se mulla ainaki suppareita saa aikaseksi. Mutta jos siitä ei muuta iloa oo niin ainaki saa kivan jalkahieronnan! :D
Löysin nuo ohjeet sillon 5v sitte netistä, muuten en oo koskaan vyöhyketerapiaa kokeillukkaan..
Kovasti tsemppiä sulle, kyllähän nuo aina ovat yksiönsä hylänneet vaikka itekki on niiiiin valmis jo toisen ulosmittaamaan..

Anime: älä nyt mee nosteleen niitä renkaita! Saat vain selkäs kipeäksi!
Ihania nuo miehet! Mitenhän ne osais ruveta korjaamaan omia jälkiään? Meillä on monet kerrat aamupalatarvikkeet jääny ukkokullalla ja noilla kahella vanhimmalla (kohta se 18v ja 13v) pöydälle ku ovat kouluun ja töihin lähteneet...kiva tulla noiden nuorimpien kans ysin jälkeen aamupalalle ku voi on ihan vetistä ja juusto kovettunutta..ja leipäpussit tietty auki..
Tuo 13v suuttu mulle eilen ku en luvannu noitten 15v serkkua tulemaan meille torstaina syysloma ku on...vetos siihen ku vanhimman tyttökaveri on koko vkon meillä kans syyslomaa viettäen.. En vaan jaksa yhtä passattavaa tänne lisää ku noista pojista ei oo apua muutenkaan ja NE syö meidät jos ei ihan konkurssiin niin kaapit ainaki tyhjiksi ja mää oon se joka kaupasta joutuu sitte niskalimassa ruokaa kantamaan..tuosta tyttökaverista sentään on lastenhoitoapua.
 
  • Tykkää
Reactions: marsali
SP.
marsali: Ihme etteivät sopineet käynnistysaikaa aikasemmalle kun noin iso lapsi jo tulossa ja sinä ensisynnyttäjä o: Itsehän säikähdin jo kun vähän lasketun jälkeen kuulin että on 3 ja puoli kiloa noin suurinpiirtein.. Ajattelin että hui jos nelikiloiseksi kerkeää kasvaa.. Ja varmaan kerkiääkin. Tosin ite olen tosi pienikokoinen jokatavalla:LOL: Mutta tuo että pituus muka vaikuttaisi synnytykseen jotenkin? En oo ennen kuullu että synnytys olis yhtään sen helpompi vaikka olis vähän pitempi.. kannattaa yrittää vaatia käynnistystä aijemmin jos ei ulos ite meinaa tulla. yrittänyttä ei laiteta. :)

Teenpä itekkin tuon gallupin :)

Limatulppa: limaa on tullut palasina jo monta viikkoa ja ihmettelen sitä paljon koska yleensähän synnytys alkaa parin viikon sisällä kun limatulppa tulee? neuvolassa kysyttiin ettei vain olisi valkovuotoa, mutta kyllä minä ne erotan toisistaan.:O
Lapsivesi: ei tihku ei
Supistukset: jatkuvia kivuttomia supistuksia. niitten takia jätettiin synnärille pariksi yöksi ja kun mitään ei tapahtunut vaikka supistukset jatkui jopa kolmantena päivänä kokoajan muutaman minuutin välein, niin lähetettiin kotiin.: /
Liikkeet: nyt on ollut selvästi rauhallisempaa. noin viikko sitten en voinut tehdä edes liikelaskentaa koska en pysynyt vauvan liikkeissä enää edes mukana, mutta nyt sen voisin aloittaa.:D
Turvotus: Ai että turvottaako? :D Ostin raskauden viimeisellä kolmanneksella sormuksen, joka meinas pudota sormesta koska olikin liian iso... nyt en sitten saa sitä kun puoleenväliin sormea.. jalkoja kun painaa hetken aikaa esim peukalolla, siitä jää kuoppa vähintään puoleksi tunniksi :D
Mahan toiminta: Ai jotain toimintaa? :ashamed:
Alapää: kummallisen hellänä:D
Yläpää: täysin kypsä. harmittaa kun kenkien laitto on taitolaji, sängystä ylös pääseminen tuntuu 30 minuutin lenkiltä, mahan takia kädet on liian lyhyet tiskaamiseen ja jos jotenkin siinä onnistun niin paita on litimärkä sen jälkeen, missään asennossa ei ole hyvä istua eikä nukkua, rakko tuntuu jatkuvasti siltä että joisin litran vettä minuutin välein ja kaiken huipuksi kun kiipeää portaita joutuu pysähtymään puolivälissä ottamaan henkeä. :stick:
Muuta: Raskauden alkuvaiheessa synnytys pelotti ehkä eniten maailmassa. Puolessa välissä pääsin siitä yli ja nautin raskaudesta ja kasvavasta mahasta. Nyt synnytys pelottaa taas (olen katsonut liikaa synnytysvideoita, en suosittele kenellekkään, koska alkaa mahdollisesti pelottamaan ihan turhaan koska kellään tuskin menee synnytys samalla tavalla) enkä enää edes nauti mahasta joka on kokoajan tiellä.

Hui menipä valitukseksi :LOL:
 
  • Tykkää
Reactions: marsali
Vihdoin! lapsivedet meni 3 maissa yöllä, kipeitä supistuksia tulee välillä, aamulla viimeistään sairaalaan näytille jos ei tule jo aikaisemmin lähtö, nyt kyllä jännittää! :)

Itsellä oli eilen siis illasta maha sekaisin ja jotenkin outo olo, kävin pienen kävelylenkin jonka jälkeen supisteli aika lailla ja limatulppa irtosi siinä samalla.
Nyt on jotekin niin epätodellinen ja hölmistynyt olo että "joko se nyt muka syntyy" vaikka LA meni jo ja olen niin kypsä jo tähän odotukseen :D

Sori omanapa mutta en pysty nyt oikee muuta aattelemaa :rolleyes:

Santsuma & pikkuinen 40+2
 
Sinne se Santsumakin sitten lähtee :)

Ei mulla muuta, kuin että nukuin 9 tuntia! Aivan mahtavaa. Tänään voisin perehtyä uuteen kameraan, mulla on ollu tähän asti vaan halpa, huono ja vanha digikamera mutta nyt ostin järjestelmäkameran. Haluun opetella ottamaan kauniita kuvia, ehkä suht vähän liikkuva vauva on hyvä harjoituskohde :heart: Manuaalin kimppuun ->
 
Ja koska kaikki meillä hyvin niin lääkärin mielestä ei ole vielä mitään kiirettä käynnistää ja voidaan jäädä outtelemaan että tulee itsestään ulos, ihme ja kumma kuitenkin laitettiin takaraja käynnistykselle rv ollessa 41+5 jolloin lääkäri sanoi että vauva voi olla lähemmäs 5kg kun syntyy.Säikähdin kokoa koska olen ensisynnyttäjä ei minusta muiden vauvat ole olleet aivan noin isoja syntyessään...niin lääkäri sanoi vain lohduttavasti että pitkä nainen olet (172cm) joten kyllä sinä sen mahdut pusertamaan ulos..
Kertokaa minulle miten synnyttäjän pituus liittyy synnyttämiseen?

marsali 40+1 ja anteeksi oma napaisuus!
anteeksi, tulin huutelemaan vieraasta pinosta!:wave: (On mulla tokli lokakuinen täällä, täyttää tosin vuoden sunnuntaina:heart:)

Pitkällä ihmisellä on helpompi löytää se ns. ponnistus suunta, joten ponnistaminen on helpompaa, näin mulle sanottiin. Itse olen 182cm ja ponnistukset 1. 10min (2905g), 2. 7 min (3420g) ja 3. 1 min (avotarjonta) 3645g.

Käynnistyskonstina totaali raskauteen kyllästyminen, eniten yli menny mulla keskimmäinen 41+4 ja kun lopetin kaiken yrityksen, rojahdin sohvalle jäätelöpurkin kanssa niin samana yönä tuli lähtö...


Tsemppiä kaikille lokalahjaa vielä odottaville :)

t.Neiti+tuplat 21+4 :)
 
  • Tykkää
Reactions: marsali
Osallistuisin gallupiin, mutta ei mulla ole paljon lisättävää tai muutettavaa jo vastanneiden kertomaan, paitsi että vatsan toiminnassa ei ole valitettavaa :D

Eilen illalla kyllä oli jo vähän kovempaa menkkakipujutskaa, sanoisin ehkä jopa supistelua. Kun ei se vielä nukkumaan mennessäkään laantunut, aloin jo olla toiveikas. Kun heräsin yöllä vessaan, en enää saanutkaan unta, kun aloin mielessäni laatia strategiaa siltä varalta, että homma alkaa edetä. No ei alkanut, mutta eihän mun pää sitä voinut tajuta vaan valvoin sitten iloisesti pari tuntia. Ja aamulla ei ollut mitään erityisiä tuntemuksia. Mut toivottavasti tää on sellaista hidasta, pehmeää käynnistelyä, jospa sitten sairaalaosuus olisi nopea.

Ja älkää niitä omia napojanne anteeksi pyydelkö, musta on ainakin mukava lueskella muiden juttuja.

marsali ehkä voisit vielä soittaa ja kysyä, onko tuo lääkärin arvio tilanteesta ihan lopullinen sana asiaan ja mitä hän tarkoitti tuolla pituuskommentilla. Epätietoisuudessa on niin kurja olla, luulisi, että polilla ymmärrettäisiin tämä.

Anime uudesta kamerasta on muuten varmasti iloa! Kurkkasin, että sulla on ensimmäinen lapsi tulossa, ja mun mielestä vauvan kuvaaminen (vaikka pokkarin varassa itse olinkin) oli mukavaa puuhaa vähän tylsiinkin kotipäiviin silloin esikoisen kanssa. Vitsi kun muistaisin, minkäniminen kirja mulla oli työkaverilta lainassa - siinä oli yksi tosi kiva vauvakuvaidea, jonka kaveri omasta pojastaan myös toteutti...
 
  • Tykkää
Reactions: marsali
Gallupia:

Limatulppa: tullut nyt muutamina päivinä lusikallinen kerrallaan
Lapsivesi: ei tihku
Supistukset: päivästä riippuen. eilen ei juurikaan supistellut, toissapäivänä kyllä.
Liikkeet: tuntuu alempana, vauva on kai nyt sitten kunnolla lähtökuopissa
Turvotus: tais just tänä aamuna iskeä päälle
Mahan toiminta: työn ja tuskan takana
Alapää: kaikenmoisia vihlasuja ja pakotuksia vähän väliä
Yläpää: riippuu hetkellisestä väsymyksen tasosta
Muuta: jotain on syötävä kolmen tunnin välein ettei tule purjot

Crocus, varmaan kannattaa tosiaan taas soitella sinne neuvolaan niistä rannekivuista ja kertoa mikä on väsymyksen taso. Ei oo varmastikkaan kiva synnytyksen alla olla päivästä toiseen ihan kuitti.. Itse oon yöllisten lonkkakipujen kanssa pärjäillyt tähän asti ihan kohtuudella kun uni kumminkin yleensä tulee heräämisen jälkeen taas äkkiä.

Marsali, onneksi lääkäri sanoi kumminkin että kaikki näyttäisi olevan hyvin. Parasta varmaan on koittaa joka tapauksessa rentoutua, ja tiettyhän asiaa voi vielä uudelleen koittaa kysellä neuvolasta / lääkäriltä.

Anime, onnittelut 9 tunnin yöunista, ai että oon kade! Mäkin sain viime yönä suht hyvin nukuttua mutta ehkä silti pitää ottaa kohta päivätorkut. Nukkumisen suunnittelu on vähän hankalaa, normaalisti välttelisin päiväunia että saan yöllä sitten kunnolla nukuttua mutta toisaalta nyt ei sopisi olla iltaa vasten ihan puhkikaan jos vaikka joutuukin yhtäkkiä seuraavat 24h synnyttämään.

SP, joo toi kenkien jalkaanlaitto on ihan järkyttävää, ryhmävalmennuksissa jo muutama viikko sitten ihmettelin että oonko oikeesti ainoa joka joutuu kengännauhat solmiakseen suunnilleen ryömimään pitkin neuvolan aulan lattiaa.. mutta kiva kuulla että on kohtalotovereita!

Skonssi rv 41
 
  • Tykkää
Reactions: marsali
Neuvolassa käyty, turhauttavalta tuntuu ravata siellä. Kaikki ok, mut verenpaineet vähän nousussa. Perjantaille antoi vielä ajan, et niitä paineita ja pissaa haluaa katsoa. Mulle ihan sama, kun ens maanantaina sit jokatapauksessa käynnistys eessä.

Mut hei, jotain tapahtuu, limatulppa varmaan alkaa irtoilemaan, JEE!! Tai ainakin sellainen klontti limaa aamulla tuli... En oo ennen ainakaan moista nähnyt, jotain positiivista siis. Nyt täytyy alkaa etsimään sitä viestiä, missä ne vyöhykepisteet oli ja alkaa hieromaan... Haluun tän synnytyksen itsestään käyntiin, no, saahan sitä haluta...

Kovasti hiljenee tämä, mut toivottavasti se tarkoittaa, et porukka synnyttämässä!!!!
-poikatyttö ja tyyppi 38+1
 
  • Tykkää
Reactions: marsali
Santumalle tsempit tositoimiin, joskin voi olla että vauva on jo syntynyt...

Viime yö meni muihin öihin nähden jopa hienosti! Kivut käsissä alkoivat vasta aamusta jostain syystä (miten löytäisinkään sen syyn, sillä mielummin kärsin kivuista hereillä ollessani) ei tarttenu siis itkua vääntää ollenkaan!!
Kävin tänään hampilekurissa ja samalla nlassa pyörähin kysymässä apuja käsiin..juu ei oo mitään mitä en ois jo kokeillu...kurjaa vaan että tuumas samaa lekurin kanssa että pari vkoa synnytyksen jälkeen menee ennen ku alkaa rauhottumaan ja vauvan hoito voi olla vaikeaa...No sen mää halusinkin tietää :|

Tosiaan porukka taitaa olla synnärillä...mitenkähän sitä itte sinne pääsis..?

Anime: mullaki ois digijärkkäri...tosin se ois pitäny huoltaa jo ajat sitte, sillä ei oikein saa nyt hyviä kuvia, joku vika siis..Mutta tosiaa sillä on kyllä kiva kuvata ku kuvien laatu on aivan mahtava!

Juu ei kait tässä kummempaa...ootustaootusta
 
Terve pitkästä aikaa! Ei meinaa aika riittää enää koneella istumiseen, pikku ukko on pitänyt äipän sen verta kiireisenä. En ole yhtään ehtinyt seuraamaan mitä täällä tapahtuu mutta paljon näyttää vauvoja jo syntyneen. Tässä meidän synnytyskertomus:

1.10. (rv 38+1) lirahti yöllä puoli kahden jälkeen vähän lapsivettä sänkyyn. Siitä n. tunnin kuluttua alkoi supistella ja tosi nopeasti supistukset muuttui kivuliaiksi ja tiheni niin, että kolmen aikaan niitä taisi tulla jo 3-5 min välein. Olin soittanut lirahteluista Kätilöopistolle, koska vauva ei ollut laskeutunut ja neuvolasta oli sanottu että pitäisi mennä makuuasentoon ja ambulanssilla laitokselle jos lapsivedet menee. Sain puhelimitse kuitenkin yöllä ohjeet olla ihan normaalisti, koska vettä vain lirahteli niin reikä ei kuulema olisi kalvoissa alhaalla. Puoli viiden aikaan supistukset tulivat pahimmillaan jo 2 min välein ja soitin uudelleen Kätilöopistolle, jolloin sainkin käskyn mennä heti makuuasentoon ja soittaa ambulanssin. Supistukset oli jo sen verran kivuliaita että kun yritin maata paikallani, oksensin vaan. Olin Kätilöopistolla viiden jälkeen yöllä ja puoli kuudelta papereiden mukaan 3 cm auki. Yritin pärjäillä ilokaasulla, mutta tuntui ettei siitä ole mitään apua. Pahinta oli kun piti maata paikoillaan sängyssä eikä saanut nousta kävelemään. Kuuden aikaan olin auki 4 cm ja sain epiduraalin klo 6.30, joka oli aivan ihana. Sen jälkeen kaikki kävikin aika nopeasti, kahdeksan aikaan tuntui, että supistuksia tulee ihan koko ajan ja paineen tunne takapuolessa kävi aika kovaksi. Soitin kätilön paikalle, joka totesi että olen jo kokonaan auki ja vauva oli kiinnittynyt niin että pääsin vihdoin kävelemään (saattaa olla että pääsin jo aikaisemmin ylös sängystä, mielikuvat on hieman hatarat). Sain luvan alkaa passiivisesti ponnistelemaan. Papereiden mukaan klo 8.45 alkoi ponnistusvaihe ja 8.53 vauvan sydänäänet laskivat. Huone pölähti täyteen lääkäreitä ja todettiin, että vauva on autettava imukupilla ulos mahdollisimman pian. Jouduttiin siis tekemään episiotomia. Tässä vaiheessa itsellä oli niin kova hätä vauvan puolesta, että muistan vaan ponnistaneeni kuin hullu heti kun sain luvan. Vauva syntyi klo 9.01 napanuora kaulan ympärillä, mutta alkoi heti itkeä ja oli muutenkin reipas <3 Synnytyksestä ei jäänyt oikeastaan mitään traumoja, välilihan leikkaamisen lisäksi ei tullut muita repeämiä ja koko synnytys oli sen verran nopea, etten ehkä itse edes ehtinyt koko hommaan täysillä mukaan. Toisaalta kiva, että kaikki kävi nopeasti. Pieni pelko jäi vain siitä loppuvaiheesta, mutta onneksi vauvalla oli kuitenkin heti kaikki hyvin.

Kotiutumisen jälkeen vauva sitten kellastui ja jouduimme takaisin laitokselle. Kellastumisen takia vauva väsähti eikä jaksanut imeä tarpeeksi, joten myös painon kanssa on ollut aluksi vähän hankaluuksia. Eilen kaksiviikkoinen poitsu ylitti syntymäpainonsa ja tänään päästiin ekaa kertaa vaunujen kanssa vähän ulkoilemaankin :) Muuten ukkeli on erittäin tyytyväinen, syö kyllä usein mutta ei turhia itke. Öisinkään ei huuda ruokaa vaan hinaa itsensä kiinni tissiin ja yrittää saada otetta. Ihana pakkaus vaikka univelkaa äitillä ja isillä vähän onkin :)

Tsemppiä niille, joilla vauvelit vielä tyytyväisenä masussa asustelee ja onnea kaikille vauvautuneille! Yritän ehtiä paremmalla ajalla tänne lueskelemaan mitä kaikkea on tapahtunut.
 
  • Tykkää
Reactions: Zonde
Helpoin asento tehdä nuo vyöhykepisteiden hieronnat on niin, että menee ns.risti-istuntaan niin että jalkapohjat ovat vastakkain esim. sänkyyn tai lattialle eli jalat koukkuun siihen mahan alle eteen. Näin ainaki itellä homma onnistuu..
 
Lenkillä kävin, onneksi oli pimeetä, senverran koomisen näköistä vaappumista varmaan oli :) Koirakin oli ihan ihmeissään, kun mä ylämäessä puuskutin menemään. Nyt hieromaan pisteitä ja sen päälle saunaa ja seksiä, jos saan miehen mukaan tähän Vauvan savustusprojektiin... Saas nähdä, saanko aikaiseksi mitään tuntemuksia...
 
  • Tykkää
Reactions: marsali
Tervehdys ja onnea vauvan saanneille sekä muille lokakuun odottajille =) Olen jo pitemmän aikaa lueskellut teidän juttusia ja päätin, että itsekin haluaisin osallistua jutteluihin. Täältä on saanut paljon hyviä neuvoja, kiitos niistä! LA 27.10, synnytyspaikkana Oys ja ensimmäistä odottelen. Raskausaika on mennyt hyvin, loppu häämöttää ja alkaakin olla jo jonkinlaisia tuntemuksia, mm. alakerran vihlontaa (etenkin kävelyreissujen jälkeen) sekä tuntuu että mielialat muuttuu loppua kohden entistä enemmän :D
:wave: illanjatkot!
piu-n
 
  • Tykkää
Reactions: marsali
Tiällä kans pisteitä jo päivällä hierottu ja taidanpa kohta lähteä uudestaan hieromaan.. Huomiseksi on tilattu "vauvan käynnistys" rituaalit,lapset menee mummolaan hoitoon ja itse tulen hyvis ajoin kotiin ässiä suorittamaan :LOL: .. eka aloitan koirien kans lenkkeilyllä,sitten siivousta ja saunaa loppu ilta, ja jottei miehen tekeminen unohdu olen jo varoittanut että seksiä tulee olla ainakin kaksi kertaa,mieluiten useamminkin ja jos ei kelpaa niin saa luvan olla töissä yömyöhään,koska mie vonkaan sitä niin pitkään että myös irtoo :stick: :kieh: Ja tietenkin kaiken kruunaa miehen tekemä jalkahieronta :rolleyes: mies ei kyllä tästä vielä tiedä mitään :LOL:

Joten huomista oma ehtoista käynnistämistä odotellessa menen jalkojani hieromaan :D

marsali + parilla päivällä yli lasketun :attn:
 
  • Tykkää
Reactions: Henna-Riikka75
Noi synnytyskertomukset on oikeesti aika mielenkiintosta luettavaa. :) Mut tost Jomppiksen kertomuksest mul tuli vähän huolestunut fiilis, kun ei meilläkään vauva ole laskeutunut eikä silti oo mitään mainittu et tarttis vaakatasossa oleilla tai ambulanssilla mennä sairaalaan... Viimekskin neuvolatäti sano vaan et sit sairaalaan jos vedet menee tai muutaman tunnin tulee kipeitä suppareita.
Mut toisaalta esikoisestakin sain olla ihan normaalisti käynnistyksessä vaikka vedetkin oli mennyt niin sain ite kävellä saliin päin yms. Eikä siis hänkään laskeutunut ennen kun aloin ponnistamaan.
Ei kai silti luulis et voi noin paljon käytännöt vaihdella?

(Luultavasti turhaan) huolestunut Jipsu & Pömppis 39+2 (Vasta! Tuntuu et aika on alkanut oikeen madella.)
 

Yhteistyössä