Luin juuri kaksplussan kolumnin "Tuplahelppoa"

[QUOTE="huh huh";23069458]No on se yhtä rankkaa jos on yhtä vaikeat lapset, ja te itkevät kaksosten äidit, arvaa itjettääkö minua kun arvostelette kahden pienen lapsen arjen jotenkin helpommaksi! Ajatteletteko sitä ollenkaan?[/QUOTE]

No niin, tähän sitten päädyttiin - tietysti. Pikkulapsiperheet sotajalalla toisiaan vastaan. Onneksi olkoon toimitus!

Miksi tällä rankkuudella täytyy kilpailla? Mihin kolumnisti pyrki aloittaessaan tämän?

Kaikissa lapsiperheissä on varmasti tavalla tai toisella rankkaa. Toisilla enemmän kuin toisilla, eri aikoina enemmän ja välillä vähemmän. Kyllä kolumneihin täytyisi löytyä rakentavampia aiheita, kuin mässäillä tällaisella.

 

[QUOTE="mimii";23068037]Joiltakin puuttuu TÄYSIN kyky ymmärtää ironiaa/sarkasmia. Olen huomannut, että tuo piirre on yhteydessä älykkyyteen - mitä tyhmempi, sen vähemmän ymmärtää sellaista huumoria. Joten ei liene yllätys, että plussan lukijoista näitä kolisevia tynnyreitä löytyy.[/QUOTE]

Tämän kommentin halpamaisuus ja tapa ylevöittää itseään alentamalla toisia saa minut ajattelemaan, että sen on käynyt ketjuun lisäämässä kolumisti itse.

Jos olet niin älykäs, tiedät myös, että satiiri on taiteenlaji. Se vaatii paljon lukijaltaan, mutta vielä enemmän kirjoittajaltaan. Ja nyt kyseisen kolumnin kirjoittajalta karkasi täysin mopo käsistä.

Epäilemättä hän itse oli mielestään jutussaan hauska ja nokkela, mutta KUKA oikeasti jaksaa lukea näitä valivali-marttyyriäitijuttuja? Ja kaiken kukkuraksi siinä korostettiin omaa marttyyriutta polkemalla toisia! Uskomattoman mautonta. Ketä naurattaa niin siitä vaan, minua ei tippaakaan. Eikä siinä älykkyydestä ole kyse, hohhoijjaa vaan.

Luen perhelehtiä saadakseni asiallista tietoa ja niiden kolumneja viihdyttääkseni itseäni. Tällaista soopaa en halua lukea.

 

[QUOTE="huh huh";23069458]No on se yhtä rankkaa jos on yhtä vaikeat lapset, ja te itkevät kaksosten äidit, arvaa itjettääkö minua kun arvostelette kahden pienen lapsen arjen jotenkin helpommaksi! Ajatteletteko sitä ollenkaan?[/QUOTE]

Unohdat, että monilla tuplaäideillä on kokemus myös yksösvauvasta, eli me tiedämme että yhden vauvan hoitaminen sujuu kuin leikki tuplien jälkeen. Se on niin helppoa, että välillä unohdan että ai niin, meillähän on toi vauvakin (7 kk). Ehkäpä siksi me tuplaäidit uskallamme sanoa tästä asiasta sanasen. Kaksi eriaikaan syntynyttä lasta perheessä ei vastaa lähimäillekaan sitä vaativuutta mitä kaksi samana päivänä syntynyttä vauvaa. Eriaikaan syntyneiden lasten äideillä ei ole kokemusta kaksosuudesta, siksi teidän kuvitelmanne tuplien helppoudesta ovat vailla pohjaa.

 

Kaksosten kanssa molemmat kädet täynnä työtä yötä päivää kun taas eri-ikäisiä lapsia hoitaessa toinen käsi vapaana kokoa ajan. Kokemusta on molemmista ja näin se vaan menee.

 

Voi täällä itken itseni uneen viiden lapseni kanssa kun meillä on jonkun mielestä helppoa :'(

 

tää karmea valitus äitiyden raskaudesta, hei oikeesti eikö sitä valittamista vois lopettaa ja keskittyä nauttimaan siitä, että itse ja lapset ovat elossa?
t. kaksoset 2v. , esikoinen 3v.

 

No minulla on kokemusta sekä kaksosista ja pienellä ikäerolla kahdesta lapsesta ja kyllän oli rankempaa kahden eri ikäsen kanssa.

 

Tiedän suurperheitä, joissa yhdet kaksoset, ja jopa he ovat sanoneet, että kaksoset on tosi voimia vieviä hoidettavia ja kasvatettavia. Ehkä sekin kertoo jotain, etten tiedä yhdenkään kaksosäidin toivovan TOISIA kaksosia. Ite ainakin varmistaisin ettei vaan oo kahta tulossa, jos lapsiluku ei olisi jo täysi. Pienellä ikäerolla olevat lapset saa ainakin sen 10 kk vauva-ajan ihan itselleen äidiltä. Kun saat kaksoset et ehdi nauttiin kunnolla ensimmäisistä vuosista, kädet on tosiaan työtä täynnä. Työtä tekee myös kaksosten yksilöllisyyden tukeminen, ja huomion antaminen tasapuolisesti. Ja kaksosten kinastelut on ihan OMAA luokkaansa, siinä haetaan rajoja toisen välille rankasti. Toisaalta onni on heidän keskinäinen suhteensa, joka on sekä hyvässä että pahassa tosi tärkeä. Toinen on niin tuttu, ja samalla ärsyttävä, kun vie minun leluni taas. Kaksoset on tottuneet toisiinsa jo kohtuaikoina, ja heidän siteensä on vahva jopa vanhuuteen asti. Ihmetyttää, että jotkut ei iloitse yksösistään, vaan kokee asiakseen kadehtia kaksosia.

 

[QUOTE="juu";23069814]No minulla on kokemusta sekä kaksosista ja pienellä ikäerolla kahdesta lapsesta ja kyllän oli rankempaa kahden eri ikäsen kanssa.[/QUOTE]

Nonnii mutta ei noi ymmärrä sitä että se on juurikin lapsesta kiinni. Kaksosten äidit on niin omahyväisiä etteivät edes ymmärrä muidenkin väsymystä, on vain he ja heidän yhyy yhyy kaksoset.

 

Yksi asia mikä kolumnissa täysin unohdettiin, on se, että kun puhuttiin tyylillä "kaksi vauvaa yhdellä iskulla" (yksi raskaus, yksi synnytys, yksi äitiysloma), niin kaksosraskaus, synnytys ja vauva-aika on pääosin ns. epänormaali:

Tuplaraskaus on aina riskiraskaus, puolet tuplaraskauksista päättyy keskosten syntymään.

Kaksosraskaus vaatii odottajan keholta enemmän kuin mihin keho on tarkoitettu, se jättää yleensä pahat venymät, ja esim. vatsalihakset usein repeävät irti toisistaan ja niitä joudutaan korjaamaan leikkauksilla, jumpat eivät saa vatsalihaksia uudestaan kiinnittymään toisiinsa.

Kaksossynnytys on todella se 2 x synnytys: pusket kaksi lasta maalilmaan, todellakin, eli kun se ensimäinen on puskettu ulos, vedät henkeä, yrität kasata voimasi ja sama alkaa alusta. Kaksossynnytys on myöskin riskisynnytys, mitäpä muutakaan, intiimistä rauhallisesta synnytystapahtumasta ei ole siinä jälkeäkään, kaikki tehdään äärimmäisen lääketieteellisesti, synnytysasento sanellaan, juuri mistään et saa itse päättää. Pahimmillaan synnytyät yhden alakautta ja b-vauvan hätäsektiolla ja saat tikit alapäähän ja isommat tikit mahaan. Elo ei ole herkkua seuraavina kuukausina.

Puolet tuplista syntyy ennenaikaisesti: vauvat viedään heti joko teholle tai keskolaan, elät sairaalaelämää esim. 6 viikkoa. Vauvat sairaalassa, äiti ja isä huolesta harmaina kotona ja ramppaavat sairaalassa silloin kun sielä sairaalan aikataulujen mukaan pitää/saa käydä.

Maidontuotannon yrität aloittaa pumppaamalla, koska kaksoset ovat usein syntyessään niin pieniä, etteivät jaksa imeä, ja maito ei ala herua. Pumppu onkin tuplaäidin paras kaveri pitkän aikaa. Jos lapset jäävät sairaalaan useaksi viikoksi, pumppaat kotona, pumppaat sairaalan pumppauskuoneissa, pakastat jne. Usein käy niin, että maito ei vain riitä kahdelle vauvalle ja joudut vuoden mittaiseen pullo+imetys rumbaan.

Kaikki hankinnat maksavat kaksi kertaa enemmän: Tuplavaunut maksavat 2 x yhden vaunun hinnan, mitään et voi kierrättää, vaan maksat 2 x turvistuimen, 2 x talvihaalarit jne ja tätä jatkuu monen monta vuotta.

Kaksosuuden "ilot" aukesivat konkreettisesti minulle, kun sain keskoskaksosten jälkeen yhden yksösvauvan. Tavallisen yksösvauvan kanssa se heleppoa on kuin heinän teko, ja halpaa kun kaiken voi kierrättää vanhemmilta sisaruksilta.

 

Kyllä mä toivoisin että saisin kaksoset niin ei tarttis elää kahta kertaa sitä kaikkea alkua jotta saisi lapsiluvun täytettyä. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla
Ei ole niin helppoa olla kahden pienen eri ikäisen äiti eikä etenkään kolmen, mutta kaksoset menee siinä toisilleen seuraa pitäen.

 

viksi, kirjoituksesi oli tosi hyvä. On ihan totta, että kaksosten jälkeen hoitaa yhden vauvan vaikka yhdellä kädellä, on sen verran kokemuspohjaa

 

[QUOTE="juu";23069864]Kyllä mä toivoisin että saisin kaksoset niin ei tarttis elää kahta kertaa sitä kaikkea alkua jotta saisi lapsiluvun täytettyä. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla
Ei ole niin helppoa olla kahden pienen eri ikäisen äiti eikä etenkään kolmen, mutta kaksoset menee siinä toisilleen seuraa pitäen.[/QUOTE]

No tässähän tätä taas tuli, luepa kirjoitukseni heti oman kirjoituksesi yläpuolelta. "Kaksi kärpästä yhdellä iskulla"..

 

Mulla yks helpolla päässy kaksosten äiti aina tokas mun jokaseen jasamisitkuun "hei onneksi sulla ei sentään ole kaksosia sillon sä vasta olisitkin kovilla kuten mä" loppupeleissä sanoin sille ettei tiedä lastenhoidosta yhtään mitään ja turha esittää mitään rankkuutta noiden ipanoides kanssa ja laitoin välit poikki. Tajuatteko ollenkaan tuplahelpot kuinka inhottavaa sellanen on?

Jos olen aivan poikki uhmiksen ja moniallergisen vauvan takia ja yritän saada siitä jotain tukea, sitten saan vastauksia joista huokuu vähättely. No tää mamma on nykyään puistoissa ihan yksin. Kukaan ei jaksa kuunnella HAH!

 

No tässähän tätä taas tuli, luepa kirjoitukseni heti oman kirjoituksesi yläpuolelta. "Kaksi kärpästä yhdellä iskulla"..

Ei mun tartte, tiedän mistä puhun
Te joilla on sitten ollut rankempaa sattumoisin kuvittelette että kaikkien kaksosten äideillä on automaattisesti rankempaa kun kahden/kolmen eri ikäisen lapsen kanssa? Oletteko oikeasti noin tyhmiä?
Ja mulle on turha selitellä tiedän kyllä.

 

[QUOTE="juu";23069864]Kyllä mä toivoisin että saisin kaksoset niin ei tarttis elää kahta kertaa sitä kaikkea alkua jotta saisi lapsiluvun täytettyä. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla
Ei ole niin helppoa olla kahden pienen eri ikäisen äiti eikä etenkään kolmen, mutta kaksoset menee siinä toisilleen seuraa pitäen.[/QUOTE]

Tämä oli vissiin vitsiksi tarkoitettu?

Mutta jos siis haluaa kolmilapsisen perheen niin eikö sillä samalla logiikalla kannattaisi toivoa kaksosten sijaan suoraan niitä kolmosia? Saisi niin kuin kolme kärpästä samalla iskulla...

 

Viksi: Ymmärrätkö yhtään miltä tuntuu toi sun "helppoa kun heinän teko" yhden vauvan kanssa?
Se etten nukkunut tuntia pidempää vuorokaudessa, en ehtinyt syödä revin hiuksia päästäni masennuin ja itkin vaan ja sen jälkeen joku h***a tulee sanomaan että mulla olisi jotenkin helpompaa niin ai että vetäisin varmaan kokemusteni jälkeen tauluun. Haluatte kamalasti ymmärrystä teidän sankariteoista ja uhrina olemisesta mutta ymmärrystä ei liikene lainkaan muihin suuntiin, on vain he ja heidän rankkuus. Minäminäminä...

 

Tän takia just en ikinä ystävysty kaksosten äitien kanssa. Sitä ei saisi koskaan olkapäätä ystävältä jos itse olisi aivan loppu. Kun heillähän on niiiiiiiiiiiin rankkaa. Yhden kerran jouduin sanomaan ihan suoraan etten halua tavata yhtä kaksosten äitiä kun hänellä on kaksoset ja inhoan heidän äitejään. Kamalia valittajia ja toisten lyttääjiä, kaksosuus tekee itserakkaaksi ja omahyväiseksi idiootiksi, pysykää vaan aidan omalla puolella, turha puistoissa edes jutella kun evvk.

 

[QUOTE="sama";23069903]Ei mun tartte, tiedän mistä puhun
Te joilla on sitten ollut rankempaa sattumoisin kuvittelette että kaikkien kaksosten äideillä on automaattisesti rankempaa kun kahden/kolmen eri ikäisen lapsen kanssa? Oletteko oikeasti noin tyhmiä?
Ja mulle on turha selitellä tiedän kyllä.[/QUOTE]

Jokainenhan kokee nuo asiat erilailla, itse kahden pienellä ikäerolla olevan lapsen äitinä uskoisin että kaksosissa se rankin vaihe on juuri tuo vauvavuosi, varsinkin sen alkupuoli. Sitten kun lapset vähän kasvaa niin tilanne alkaa enemmän muistuttaa pienen ikäeron lapsia jotka voivat leikkiä ja touhuta keskenään.

Meillä esikoinen oli tosissaan kehitsyvammainen eli siinä 1v3kk iässä kun kakkonen syntyi hän osasi ryömiä ja juuri ja juuri istua (siis ylös nostettuna, ei itse nousta istuma-asentoon). Vaikka hänkin tarvitsi yhä pitkään apua käytännössä kaikkeen vaippojen vaihdosta ja syöttämisestä ihan liikkumiseenkin ja usein olisi saanut kulkea kaksi lasta yhtä aika kainalossa jos esikoinen vaan olisi ollut tarpeeksi jäntevä tuohon yhdellä kädellä kannattelemiseen.

Siltikin koin helpotukseksi ettei esikoinen ollut enää vastasyntynyt vauva, eli hänen tarpeensa olivat silti erilaisia. Hän ei itkenyt vatsaansa eikä tarvinut imettämistä ja sellaista jatkuvaa sylissä kantamista mitä kakkonen. Hänelle pystyi tarjoamaan leluja ja viihdykettä ja hänen kanssaan pystyi seurustelemaan, häntä syöttämään jne samalla kun imetti nuorempaa. Kakkonen oli vaativa vauva ja ajatus siitä että siinä olisi ollut rinnalla toinen vastasyntynyt tuntuu yhä aika hurjalta.

Pidän meille tuota pintä ikäeroa hyvänä, mutta olen onnellinen etteivät olleet kaksosia. Silloin vauvavuosi olisi ollut väkisinkin rankka ja olisi saanut usein tuntea riittämättömyyttä kun ei pystyisi vastaamaan lasten tarpeisiin niin kuin haluaisi. Nyt esikoisen vauvavuosi oli helppo ja kakkosen rankempi. Kolmonen kun syntyi 4,5v ikäerolla kakkoseen niin nyt täytyy myöntää vauvan hoidon olevan taas helppoa kuin mikäkin.

 

No ei kai sitä nyt noin henkilökohtaisesti voi ottaa. Vai kuvitteletteko, että shampoomainokset on tehty syöpäsairaita härnäämään? Heilutellaan tuuheita hiuksia kaljujen kiusaksi? Entäs ne artikkelit, joissa hehkutetaan kävelyn tärkeyttä terveydelle. Itkeekö pyörätuolissa istuva niitä lukiessaan. Hänen kiusaksihan ne tietysti on kirjoitettu.

Tuskin kolumnin kirjoittajan tarkoituksena oli vähätellä hätäsektioon joutuneen kokemusta tms. Onhan se nyt ihan yleinen ajatus, että kaksosilla saa kätevästi koko perheen yhdellä kertaa. Vähän niinku kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Kyllä jokainen tietää, että kaksoisraskaus voi olla hyvin rankka, mutta säästäähän siinä ajallisesti, kun kaksi lasta tulee kerralla, eikä tarvita kahta erillistä raskautta. Helpoimmalla tietty pääsee jos adoptoi, niin ei tarvitse mahanahkaansa venyttää ollenkaan. (Hah, ja kohta joku kertoo, miten kova paperityö adoptiossa on ja kyllä paljon mielummin ottaisi sata epparihaavaa kuin täyttelisi niitä kaavakkeita).

Peesi.

 

Viksi: Ymmärrätkö yhtään miltä tuntuu toi sun "helppoa kun heinän teko" yhden vauvan kanssa?
Se etten nukkunut tuntia pidempää vuorokaudessa, en ehtinyt syödä revin hiuksia päästäni masennuin ja itkin vaan ja sen jälkeen joku h***a tulee sanomaan että mulla olisi jotenkin helpompaa niin ai että vetäisin varmaan kokemusteni jälkeen tauluun. Haluatte kamalasti ymmärrystä teidän sankariteoista ja uhrina olemisesta mutta ymmärrystä ei liikene lainkaan muihin suuntiin, on vain he ja heidän rankkuus. Minäminäminä...

Ehkä hän tarkoittaa sitä että toinen vauva tuohon lisäksi tuskin olisi hirveästi helpottanut sinunkaan tilannettasi?

Mutta yhtä mieltä siitä että tämä vertailu on typerää. Jokaisella on omat huolensa ja kuka tahansa voi koea arkensa raskaaksi. Lapset/vauvat ovat erilaisia ja niitä haastavia tapauksia voi sattua niin yksösiin kuin kaksosiinkin. Siksi olisi varmaan parasta että joakinen saisi ihan luvan kanssa valittaa sitä arjen rankkuutta kun siltä tuntuu, ilman että kenenkään tarvitsisi siitä ottaa väheksymisenä.

Ei kai äitiyden perimmäinen tarkoitus ole kilpailla siitä kenellä on ollut rankinta?

 

Alatte siis haukkumaan ja solvaamaan kaksosten äitejä?? Kaksosten äidit ei oo valinnu osaansa, te sen sijaan olette, kun väännätte pilttejä pienellä ikäerolla. Ehkä siksi yksösten äitien ja kaksosten äitien kemiat ei kohtaa, koska kaksoset ovat erilaisia verrattuna yksöslapsiin. Se ei oo tosiaan sama asia, kun on vaan yksi samanikäinen :O

 

Ehkä hän tarkoittaa sitä että toinen vauva tuohon lisäksi tuskin olisi hirveästi helpottanut sinunkaan tilannettasi?

Mutta yhtä mieltä siitä että tämä vertailu on typerää. Jokaisella on omat huolensa ja kuka tahansa voi koea arkensa raskaaksi. Lapset/vauvat ovat erilaisia ja niitä haastavia tapauksia voi sattua niin yksösiin kuin kaksosiinkin. Siksi olisi varmaan parasta että joakinen saisi ihan luvan kanssa valittaa sitä arjen rankkuutta kun siltä tuntuu, ilman että kenenkään tarvitsisi siitä ottaa väheksymisenä.

Ei kai äitiyden perimmäinen tarkoitus ole kilpailla siitä kenellä on ollut rankinta?

No ei, mutta kyllä tuollanen pistää vituttamaan. Tiedän varsin hyvin että osalla kaksosten äideistä on mennyt helposti ja osalla ei, ei se että on kaksoste tarkota että on varmasti rankempaa. Enkä jaksaisi aina kuunnella sitä paskaa. Niin kyllästynyt.

 

Alatte siis haukkumaan ja solvaamaan kaksosten äitejä?? Kaksosten äidit ei oo valinnu osaansa, te sen sijaan olette, kun väännätte pilttejä pienellä ikäerolla. Ehkä siksi yksösten äitien ja kaksosten äitien kemiat ei kohtaa, koska kaksoset ovat erilaisia verrattuna yksöslapsiin. Se ei oo tosiaan sama asia, kun on vaan yksi samanikäinen :O

Niin just kaksosten äidithän ei ole tienneet ennen raskautta että kaksoset mahd tulee? HAHHAHA Sori mutta syyllistyt itse tuohon juttuusi HAHAH

 

Mä en edelleenkään ymmärrä mitä hienoa siinä on että on rankkaa? Miksi pitää kilpailla siitä kenellä on rankinta? Jotenkin ihan kummallista että kilpaillaan todella epätoivotusta tilasta.