lukiko kukaan??

Kävin kampaajalla viimeviikolla ja sain käsiini vanhan Anna-lehden..
Ja luin Kirsi Salon antaman haastattelun jossa hän kertoi uudesta Haastavasta työstään,omasta tylsistymisestään ja kuinka kotiäitiys on aivotonta touhua. En muista enää sanamuotoa,tulin vaan niin vihaiseksi!!Miten mukamas fiksu ihminen voi aliarvioida ensinnäkin itsensä noin pahasti? Jos on ollut niin kauheeta,ois mennyt töihin ja ihan vähinäänin! Puhumattakaan minkälaisen kuvan hän antoi k.äitiydestä yleensä... En ole katkera hänelle,enkä kateelinen,tuli vaan vihainen olo.Näinkö meistä ajatellaan,eli jos on Vaan kotona,on tyhmä ja typerä lastenpiika,miestä unohtamatta?
Olenko ainut jonka karvat nousivat pystyyn? B) Ps. hyvää kevään odotusta kaikille!

 

\

Kävin kampaajalla viimeviikolla ja sain käsiini vanhan Anna-lehden..
Ja luin Kirsi Salon antaman haastattelun jossa hän kertoi uudesta Haastavasta työstään,omasta tylsistymisestään ja kuinka kotiäitiys on aivotonta touhua. En muista enää sanamuotoa,tulin vaan niin vihaiseksi!!Miten mukamas fiksu ihminen voi aliarvioida ensinnäkin itsensä noin pahasti? Jos on ollut niin kauheeta,ois mennyt töihin ja ihan vähinäänin! Puhumattakaan minkälaisen kuvan hän antoi k.äitiydestä yleensä... En ole katkera hänelle,enkä kateelinen,tuli vaan vihainen olo.Näinkö meistä ajatellaan,eli jos on Vaan kotona,on tyhmä ja typerä lastenpiika,miestä unohtamatta?
Olenko ainut jonka karvat nousivat pystyyn? B) Ps. hyvää kevään odotusta kaikille!

Satuin lukemaan kampaajalla minäkin saman lehden ja artikkelin.. =)
Jokainen kokee äitiytensä ja kotonaolon omalla tavallaan.Toisille se sopii paremmin ja toiset kaipaavat töihin.. :/jokainen tyylillään =)
Minulle on lasten kanssa vietetyt vuodet kotona olleet parasta aikaa elämässä.työelämä ei tule enää olemaan mikään itseisarvo minulle.Ollaan ylpeitä valinnoistamme!! =) Hyvää kevättä sinullekin

 

Minä luin artikkelin ja ajattelin, että siinä esikoisen äiti latelee mukamas totuuksia, kuten "lapsi on iloinen ja nauravainen, koska me vanhemmatkin olemme" jne. =)

 

ja yks toinen todella ärsyttävä artikkeli oli Meidän Perhe-lehdessä kun Pia -Noora Kauppi kertoi täydellisestä elämästään.. ei tunnu missään kun vaan lentelee maasta toiseen ja hoitaa uraa. No rahallahan saa vaikka 5 lastenhoitajaa,ei varmaan ole siitä kiinni,mutta.. kun ei tää maailma niin kovin yksinkertainen oo,ainakaan meille muille. B)

 

Tunnen Kirsi Salon (tuntenut useita vuosia) ja hän osaa olla todella näpsäkkä ja mukava ihminen.

Mutta se mitä hän sanelee lehdille, ei hän sitä paljoa ajattele.

Hän antoi lapsensa syntymän jälkeen "Me Naiset"- lehdelle haastattelun jossa kertoi millä kaikilla nimillä he miehensä kanssa kutsuvat lastansa. Yksi oli "ököttä", toinen "lihaklöntti" ja kolmas mielestäni niin iljettävä että en viitsi edes julkisella foorumilla toistaa.
Tämä kertoo siitä että ei Kirsi paljoa ajattele mitä sammakoita suusta vilahtaa.
Älkää kukaan tunteko itseänne loukatuksi Kirsi Salon letkautusten vuoksi tai kokeko niin että äitiyttä ei arvosteta. Äitiys on yksi arvokkain asia elämässsä. Se aika joka kukin kotona viettää yksilöllisen valintansa ja omien arvojensa ja elämäntilanteensa mukaan on jokaiselle juuri oikea aika.

Kirsi Salon äitiyttä väheksyvät lupsautukset voivat osaltaan olla toimittajan kärjistämiä. Suurin syy niihin on ehkä se että Kirsi Salo itse turhautui kotonaoloon. Hän haluaa olla salamavalojen loisteessa ja keskipisteenä. Hän nautiii kun saa huomiota ja ehkäpä kärsii kun jää salamvaloilta syrjään. Lehtienpalstoilla poseeraaminen ei kuitenkaan ole oikeaa elämää vaan pinnallista kotkotusta. Ja se maailma on hyvin vääristynyt. Nyt päästyään taas työelämän kärryn kyytiin on helppo perustella valintaansa morkkaamalla vanhaa tyyliä eli aikaa jonka tuli kotiäitinä viettäneeksi. Muuta onko se niin fiksua? Miksi ei avoimesti myönnä että aika aikaansa kutakin tai että joutui vastentahtoisesti syrjään hetkeksi?

 

Oon lukenut molemmat jutut ja taidan olla vähän outo, kun mua ei ärsyttänyt ollenkaan. Hieman hymyilytti kyllä mm. Kirsi Salon kommentti siitä kuinka kotiäitiys vie aivotoiminnan, mutta heti seuraavassa kohdassa lapsen kanssa oleminen on niin haastavaa ja ongelmien ratkaisua, et jot...
Ja Piia-Noorasta sen verran, että kyllähän tuo lapsenhoitaja helpottaa hommaa aikalailla, mutta kyllähän Piia-Noorakin sanoi, ettei ole esim. vuosiin viettänyt miehensä kanssa kahdenkeskistä aikaa. Siis jossain muualla kuin kotona. Hän on priorisoinut asiansa niin. Mä haluan kyllä viettää mieheni kanssa aikaa silloin tällöin.
Mä nautin kotona olosta, mutta oon kyllä samoilla linjoilla Salon kanssa siinä, että kaipaan kyllä työntekoa ja aivojen käyttöä työnteon merkeissä. Siksi olen aloittanut opiskelun, että en turhaudu kotonaoloon.

 

Vielä tarkennan alkuperäiselle että Kirsi olisi varmaankin mennyt töihin, mutta ei päässyt. Maikkarin ohejlmahan lopetettiin, Kirsi ei ollut sellainen menestys Heikossa lenkissä kun odotettiin.
Muutenkin tv-kasvoilla on ollut todella kovaa viime vuosina. Yle, Mtv, Nelonen kaikki ovat saneeranneet, irtisanoneet ja vähintään laskeneet esiintyjien ja juontajien palkkoja.
Töitä ei varmaankaan vaan löytynyt. Kun näin käy, niin usein julkisuuteen päässeille ihmisille se on kovin rankkaa. Kun ensin pääsee ruutuun ja tottuuu siihen että ihmiset tuntevat kadulla ja kokee olevansa jotenkin tärkeä ihminen. Ja sitten ohjelma lopetetaan ja ihmiset heti miten unohtavat (jos ei onnistu roikkumaan lehtien palstoilla ja sitä kautta jotekin julkisuuden henkilönä). Henkisesti se on monelle rankkaa ja keinot jolla jukisuudessa yritetään roikkua ovat moninaiset.

 

Olet niin oikeassa Mindre. Juuri noin kannattaa tehdäkin, vähän naureskella näille "julkkisten" tilityksille.

Jokainen meistä järjestää itse elämänsä niin että saa riittävästi aivotoimintaa. Joku voi olla kotiäiti 10 vuotta ja hänellä voi olla enemmän aivotoimintaa ja virikkeitä ja haasteita kun jollakin tv-juontajalla.
Kyse on siitä on itse tyytyväinen. Muut sanokoon ja kokekoon mitä huvittaa. (Ja useinhan nuo tv-julkkikset ei ole ollenkaan tyytyväisiä ja joskus jopa kaukana tasapainoisesta onnellisuudesta...)

 

Ai onpa tuttu nimi, mutta kuka on kirsi salo? Joku missikö? Miksi hänen sanomisensa pitäis painaa jotain? Mulle ei ainakaa merkkaa mitään.

 

Jossain vaiheessa jokainen tarvitsee lomaa. Jossain vaiheessa jokainen voisi viettää välivuoden leipätyöstää, oli se sitten mikä työ tahansa.

Jos joku valittaa kotiäityden tylistävän aivot, niin sehän kertoo vain siitä että tämä ihminen on joutunut väärään aikaan, ikään kuin vahingossa ja vastoin omaa tahtoaan pois työelämästä silloin kun olisi halunnut paiskia töitä.
Ja että hän ei ole onnistunut järjestämään itselleen ystäviä, free-töitä, aktiviteettejä...tai muulla tavalla ylläpitämään "aivotoimintaansa" tämän työstä poisjoutumisen ajaksi. Jos siis täytyy valittaa ja valittaa äitiydestä.
Kotiäitiyshän on valinta jokaiselle. Jos ei sitä halua voi syödä pillereitä tai tehdä sterilisaation.

 

Niin, ja luin Piia-Noora kaupin jutun, ja se oli mun mielestä aika rehellinen juttu. Tuli tunne, että nainen yrittää parastaan.

Kirsi Salo, kuka hän on...???

 

Minäkään en katso olevani mikään kotiäitiyden keulakuva, koska ainakin esikoisen kanssa meinasi tylsistyttää ihan tosissaan kotona oleminen. Leikkimielisesti sanottuna se todellakin tappaa kaiken aivotoiminnan, ja leikkimielisesti sen sanonkin, vaikka totuuden siemenen sisältää... Minun oli yksinkertaisesti päästävä töihin kun esikoinen oli reilun vuoden ikäinen, kaipasin aikuista seuraa ja työn haasteita. Olimme aika vasta muuttaneet uudelle paikkakunnalle, eikä minulla ollut ystäviä, joiden luona käydä tai jotka olisivat meillä vierailleet. Nyt kun jään äitiyslomalle, hieman jännittää ja pelottaa, miten viihdyn kotona ja saan päivät kulumaan muutenkin kuin siivoamalla tai ruokaa laittamalla. Toisaalta esikoinen on jo sen ikäinen, että hänestä saan seuraa ja hänen kanssaan voi jo touhuta kaikennäköistä. Ja kenties innostun niin kotona olosta tällä kertaa, etten malta ihan heti töihin palatakaan .... eihän sitä koskaan tiedä.

 

Lapsen saaminen on ollut meille monen vuoden taistelun tulos ja silti tunnen turhautumista kotonaoloon ajoittain.Kuitenkin tämä on ehdottomasti parasta aikaa!Täytyy aina vain muistuttaa itselleen kuinka kiitollinen saa olla.Paneutuminen lapsen maailmaan,"laskeutuminen" lapsen tasolle auttaa aina lapsen ymmärtämisessä ja on tosi viehättävääkin.
Tylsistyneen kotiäidin kannattaa miettiä asioiden ja päiväjärjestyksen uudelleenorganisointia,opetella tekemään uusia juttuja lapsen kanssa sekä muistaa virkistäytyä aikuisten seurassa fiksulla tavalla.Ravintolareissut ei välttämättä kanna kovin pitkälle.
Ehkä loppujen lopuksi asiassa on kysymys oman itsensä kanssa toimeentulemisesta?

 

\

Niin, ja luin Piia-Noora kaupin jutun, ja se oli mun mielestä aika rehellinen juttu. Tuli tunne, että nainen yrittää parastaan.

Kirsi Salo, kuka hän on...???

Pia Noora Kauppi varmaankin on varsinainen tehopakkaus, ei muuten pystyisi moiseen "saavutukseen". Vaatii todella paljon hoitaa sekä lapsi, olla raskaana ja tehdä hyvin vaativaa työtä. Ei siinä "omaa aikaa" palautua jää, esim. kuten ao. tällä keskustelupalstalla... Ja toki raha helpottaa sitä elämää, mutta omalla työlläänkin hän sitä on saanut, siis itsetehtyä rahaa. Pystyy organisoimaan aikansa.

Kirsi Salo tuntuu taasen säälittävältä 4-kymppiseltä tytöltä...

Kotona olo on rankkaa ja vaatii hyviä hermoja. Ainakin jos useampi lapsi. Itse olen osa-aikatyössä, ihanne kun on lapsia. Saisi Suomessa olla enemmän mahdollisuuksia molemmille vanhemmille osa-aikaratkaisuun. Veroihin lapsivähennykset!!!!

 

Piia-Noora Kauppi ja Kirsi Salo painivat ihan eri luokissa.

Kaupin tietää jokainen ja kauppi tekee vaativaa työtä.

Kirsi Saloa sen sijaan ei tiedä juuri kukaan. Tämänkin keskustelun aiheena hän on vain siksi että on puhunut ristiin ja typreiä.

Kauppia voi arvostaa. Salo? Niin kuka hän on? Ei kiinnosta.

 

\

ja yks toinen todella ärsyttävä artikkeli oli Meidän Perhe-lehdessä kun Pia -Noora Kauppi kertoi täydellisestä elämästään.. ei tunnu missään kun vaan lentelee maasta toiseen ja hoitaa uraa. No rahallahan saa vaikka 5 lastenhoitajaa,ei varmaan ole siitä kiinni,mutta.. kun ei tää maailma niin kovin yksinkertainen oo,ainakaan meille muille. B)

En ole lukenut kumpaakaan juttua, mutta tuli vain mieleen lausahdus, että työpaikalla kuvasi tilalle tulee nopeasti uusia kuvia, mutta perhealbumissa sitä ei voi korvata kukaan.

Eli että työhön voidaan saada korvaaja, mutta äidin/ isän paikalle harvemmin. Eiköhän jokainen äiti ja isä ole ainutlaatuisa ja tärkeitä omille lapsilleen, myös ns. syrjäytyneet lapset ovat yllättävän lojaaleja omille vanhemmillleen.

 

Mä olen poliisi ja nautin kun saan olla viattomassa maailmassa lapseni kanssa hoitovapaalla.

Kirsi pyöri meidän asuinalueen hiekkalaatikolla. Kun en halua kertoa ammattiani tuolla lapsiringissä hän sanoi minulle: "sinä olet kuitenkin vaan joku hieroja tai siivooja."
Jokainen ammatti on arvokas. Myös kotiäiti.

 

\

Minäkään en katso olevani mikään kotiäitiyden keulakuva, koska ainakin esikoisen kanssa meinasi tylsistyttää ihan tosissaan kotona oleminen. Leikkimielisesti sanottuna se todellakin tappaa kaiken aivotoiminnan, ja leikkimielisesti sen sanonkin, vaikka totuuden siemenen sisältää... Minun oli yksinkertaisesti päästävä töihin kun esikoinen oli reilun vuoden ikäinen, kaipasin aikuista seuraa ja työn haasteita. Olimme aika vasta muuttaneet uudelle paikkakunnalle, eikä minulla ollut ystäviä, joiden luona käydä tai jotka olisivat meillä vierailleet. Nyt kun jään äitiyslomalle, hieman jännittää ja pelottaa, miten viihdyn kotona ja saan päivät kulumaan muutenkin kuin siivoamalla tai ruokaa laittamalla. Toisaalta esikoinen on jo sen ikäinen, että hänestä saan seuraa ja hänen kanssaan voi jo touhuta kaikennäköistä. Ja kenties innostun niin kotona olosta tällä kertaa, etten malta ihan heti töihin palatakaan .... eihän sitä koskaan tiedä.

Olen ihan samaa mieltä. Kyllä kotona oleminen on näivettänyt miun aivotoimintaa (jos sitä nyt sitten koskaan on ollutkaan...) huomattavassa määrin ja todellakin odotan syksyistä töihinpaluuta (poika tuolloin n. 1,5 v.) innolla. Miun kohdalla ei ole kysymys siitä, etteikö ois kodin ulkopuolisia aktiviteettejä tai ystäviä. Molempia löytyy ihan tarpeeksi, mutta kaipaan todella silti työelämää ja työn mukanaan tuomia haasteita, ei siitä pääse mihinkään! Miusta on vaan mukavaa lukea lehdistä noita juttuja, olkoon ne sitten kirjoitettu kotiäitiyden puolesta tai sitä vastaan. Jokainen todellakin taaplaa tyylillään ja mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle jne.

 

\

[

En ole lukenut kumpaakaan juttua, mutta tuli vain mieleen lausahdus, että työpaikalla kuvasi tilalle tulee nopeasti uusia kuvia, mutta perhealbumissa sitä ei voi korvata kukaan.

Eli että työhön voidaan saada korvaaja, mutta äidin/ isän paikalle harvemmin. Eiköhän jokainen äiti ja isä ole ainutlaatuisa ja tärkeitä omille lapsilleen, myös ns. syrjäytyneet lapset ovat yllättävän lojaaleja omille vanhemmillleen.

[/quote]

En tarkoittanut muuten sitä, että ei vois mennä töihin, vaan sitä, että lapsen kanssa voi ja pitää viettää paljon aikaa yhdessä tehden ja toimien. Olen itsekin työelämässä, mutta yritän järjestää mahdollisimman paljon sellaista aikaa, että teemme jotain kivaa yhdessä. Myös arkijuttuja, siivousta jne. tietty, mutta se, että lapsi tuntee, että VÄLITÄN. En nyt tarkoita, ettei ns. ura-äiti välittäisi. Äh, ehkä menen kuitenkin vielä takaisin nukkumaan.....

 

mua lähinnä huvitti ne salon kommentit.itse otin ne huumorilla.onhan se totta että kotona ollessa elämä kulkee pienessä piirissä ja ajatusmaailma kapenee,ainakin mulla.voihan sitä sanoa leikkimielisesti että aivot surkastuu.tuntuu että osaanko töissä enää samoja asioista kun ennen ym....

 

No ei kyllä oikeesti oo mitään merkitystä sillä mitä joku Kirsi Salo on mieltä yhtään mistään! Tuosta aivotoiminnasta kuiteski sen verran, että kyllä sitä kotiäitinä joutuu keskittymään vähän toisenlaisiin asioihin kuin työelämässä. Että aivotoiminta saattaakin näivettyä joiltakin osin (riippuen tietysti työstä). Se on sitten eri asia, että mikä on elämässä tärkeintä, mitä asioita arvostaa...

 

Ihmetyttää lukea noista "aivot näivettyy" -peloista.

Itse teen haastavaa työtä. 10 vuotta työelämässä esimiestehtävissä ja vaikeissa projekteissa takana. Nyt on ihana vähän rentoutua erilaisten ja eritavalla haastavien asioiden kanssa lasten kanssa kotona.

Lähinnä tuo "aivot näivettyy" -kommentti kertoo siitä kuinka naisen työelämässä tänkin päivänä täytyy epätoivoisesti korostaa paremmuuttaan. Luullaan että ollaan muita huonompia jos ei osoiteta huolta aivojen näivettymisestä. Halutaan vakuuttaa että ollaan yhä kykeneviä kun pelätään että työelämässä hankittu asema menetetään.

Tietysti sitä joutuu skarppaamaan kun menee töihin takaisin. Mutta perustaltaan monet asiat ovat samat. Ja kuka sanoo että aivot täytyy näivettää kotona ollessa? Itse opiskelen erikoispätevyyttä, teen free-töitä ja olen mukana järjestötoiminnassa.
Olen monella tapaa enemmän pätevöitynyt kun palaa töihin, jos vertaa noihin työpaikalle samoihin pieniin ympyröihin jämähtäneisiin kolleegoihin.

 

en lukenut mutta mielessa on ollut seka kotiin jaanti kolmannen synnyttya etta toihinpaluu. olen aina ollut toissa lyhyita aitiyslomia lukuunottamatta ja ensimmaisen lapsen saatuani olin taysin avuton harakka jolta meni kaikki plasmat sekasin kotiaitina.
kun olin viikon verran sairaslomalla niin kummasti nyt kun palasin toihin kaikki ne suuret ja tarkeat projektit joita suunnittelin, ei enaa tuntunutkaan niin tarkeilta. aina aikasemmin mietin etten saa patea missaan muualla niin paljon kun isojen poikien hiekkalaatikolla mutta jo viikon sisalla se ei enaa tuntunutkaan tarkealta.
osaksi varmaan syyna on jo pitkalle edennyt raskaus ja oman ajan totaalinen puute mutta varmasti myos kypsyminen siihen etta loppujen lopuksi vain 'puutarhan hoito' on tarkeaa...

 

Oikeastaan on aika surullista, etta kotiaiteytta ei vielakaan arvosteta Suomessa - eivat edes kotiaidit itse...!

 

Kyllä arvostetaan!
Idiootit nyt ei arvosta mitään kun ei aivot nillä riitä minkään tajuamiseen j a arvostamiseen.
Ja epävarmat tyypit on epävarmoja ja morkkaa itteään aina ja pelkää että ovat muita huonompia. Näin myös kun ovat olleet äitiyslomalla.

Kotiäidit on viisaita eikä todellakaan niillä ole aivot jäässä!
Kuka on samalla psykologi, talousnero ja pr-ihminen ja käytännön työntekijä kun kotiäiti.
Ei ole kotiäidin voittanutta!!!!!!