Lukiot ja ylioppilastutkinnon voisi lakkauttaa

Kun niistä ei kerran ole mitään hyötyä, kun yliopistoon ja amk:hon pääsee opiskelemaan myös ammattikoulun papereilla. Lukioiden lakkautuksesta olisi myös se hyöty, että kaikilla ihmisillä olisi silloin 18-19-vuotiaana jokin ammatti, jolloin ei jäätäisi nykymalliin tyhjän päälle vaikka jatko-opiskelupaikkaa ei saisikaan tai opinnot jäisivät kesken.

 

On kuule ihan hyvä, että lukioon voi mennä pohtimaan tulevaisuuden suunnitelmiaan. On todella tuskaista suorittaa epäkiinnostavaa ammattikoulun linjaa vain sen takia, että pääsee sitten eteen päin opiskeluissaan joskus, kun keksii mikä on se oma juttu.

 

Kovin harva sinne yliopistoon amispohjalta pääsee. Mahdollisuus on olemassa poikkeustapauksia varten ja koska se on poliittisesti trendikästä. Ammattikoulussa pääpaino on siinä ammatin opiskelemisessa, ei teoria-aineissa, joita taas vaaditaan korkeakouluissa.

 

Kovin harva sinne yliopistoon amispohjalta pääsee. Mahdollisuus on olemassa poikkeustapauksia varten ja koska se on poliittisesti trendikästä. Ammattikoulussa pääpaino on siinä ammatin opiskelemisessa, ei teoria-aineissa, joita taas vaaditaan korkeakouluissa.

Riippuu taas aivan korkeakoululinjasta mille hakee. Esim joku kulttuurialan koulutus ei ole kovin teoriapainotteista varsinkaan pääsykokeissa.

 

[QUOTE="Anne";30697752]Riippuu taas aivan korkeakoululinjasta mille hakee. Esim joku kulttuurialan koulutus ei ole kovin teoriapainotteista varsinkaan pääsykokeissa.[/QUOTE]

Olen sen verran vanhanaikainen että nämä taiteiden maisterit ovat mielestäni "maistereita". En oikein osaa arvostaa edes humanisteja tai yhteiskuntatieteilijöitäkään.

 

Kovin harva sinne yliopistoon amispohjalta pääsee. Mahdollisuus on olemassa poikkeustapauksia varten ja koska se on poliittisesti trendikästä. Ammattikoulussa pääpaino on siinä ammatin opiskelemisessa, ei teoria-aineissa, joita taas vaaditaan korkeakouluissa.

Minä tiedän useita ammattikoulupohjalta yliopistoon päässeitä, ihan pääsykokeiden kautta ovat sinne ponnistaneet. Ei se ole niin harvinaista kuin luulet.

 

No eikä pidä!

Itse molemmat käyneenä ja kyllä molemmissa koulutuksissa on ihan omat vahvuutensa ja tarkoitusperänsä.

 

Olen sen verran vanhanaikainen että nämä taiteiden maisterit ovat mielestäni "maistereita". En oikein osaa arvostaa edes humanisteja tai yhteiskuntatieteilijöitäkään.

Miten se meihin muihin vaikuttaa, jos sinulla itselläsi on jotain päähänpinttymiä? Ikään kuin niillä olisi mitään merkitystä?

 

Ai siis vaikka englannin opettaja tai saksan opettaja ei ole kunnon maisteri, koska on humanisti?

 

Kyllä sen eron huomaa, jos on jäänyt lukio väliin.Matematiikan, fysiikan, kemian taidoissa on puutteita. Yleisivistys ja kielitaito on puutteellisia, lisäksi nuo puutteet vaikuttavat opiskeluun yliopistossa, oppiaineista ei saa samaa oppia irti kuin sellainen jolla ko. taidot ovat hanskassa.

 

Suomen lukiohan on maailmanlaajuisesti huippuluokkaa. Samaa ei voi sanoa Suomen AMKoista ja yliopistoista.

Amatsu muuttuu lukioksi, kun siellä opetetaan lukion oppimäärä kieliä, luonnontieteitä, matematiikkaa, historiaa, buologiaa, äidinkieltä ja maantietoa. Sellainen amatsu kestää keskimäärin enemmän kuin 3v. Pelkkä amatsu ei yliopistoon valmenna, toki asiat voi opiskella ihan itsekkin.

Pienen piiiieni marginaali menee amatsusta suoraan yliopistoon.

 

Onneksi on lukio jossa saa miettiä miksi haluaa eikä se rajaa mahdollisuuksia. Itse olen sitä mieltä että moni 18-19 vuotiaskin on liian nuori vielä tietämään mitä haluaa tehdä. Myös moni voisi jättää opinnot kesken ja siirtyä suoraan työelämään ja silloin se saattaisi vaikuttaa koko yhteiskuntaan, koska ylemmän koulutuksen käyneiden määrä laskisi ja ammattikoulun käyneitä valmistuisi liikaa.

 

Mä oon ollut nyt 8v lukiossa (2v päivälukiossa, ja loput kuusi työn ohella aikuislukiossa) ja vasta nyt 24-vuotiaana olen tajunnut, mitä oikeasti haluan. Entä jos olisin mennytkin johonkin amikseen? Olisin ikuisesti (tai ainakin laman ajan, eli määrittelemättömän ajan) sen ammatin vanki, jonka olen muka jostain jotain tietävinäni valinnut 16-vuotiaana..

En sanoisi, että lukio pakolliseksi, mutta kyllä se varmasti hyvin isolle osalle on pelastava opintoaste. Saa katsella ja mietiskellä, mutta on silti jotenkin mukana systeemeissä.

 

Jos ei olisi lukioga, ei olisi varmasti lääkäreitä ja juristejakaan. Suutari pysyköön lestissään.

 

Jos ei olisi lukioga, ei olisi varmasti lääkäreitä ja juristejakaan. Suutari pysyköön lestissään.

Esimerkiksi kirvesmiehen tutkinto tarjoaa aivan samanlaisen jatko-opintokelpoisuuden lääkäri- ja juristiopintoihin kuin lukiokin. Näin sanoo laki.

 

[QUOTE="KPM";30697723]Kun niistä ei kerran ole mitään hyötyä, kun yliopistoon ja amk:hon pääsee opiskelemaan myös ammattikoulun papereilla. Lukioiden lakkautuksesta olisi myös se hyöty, että kaikilla ihmisillä olisi silloin 18-19-vuotiaana jokin ammatti, jolloin ei jäätäisi nykymalliin tyhjän päälle vaikka jatko-opiskelupaikkaa ei saisikaan tai opinnot jäisivät kesken.[/QUOTE]

Itselleni olisi ainakin ollut kauhea painajainen mennä ammattikouluun. En olisi takuulla löytänyt yhtään kiinnostavaa linjaa sieltä - tai sitten olisi pitänyt muuttaa 16-vuotiaana yksin asumaan jonnekin toiseen kaupunkiin, jossa olisi ollut joku erikoisempi linja, eikä sekään olisi ollut hyvä vaihtoehto.

Mutta voiko muka ammattikoulupohjalta hakea yliopistoon? En tiennytkään.

 

Ammattikoulupohjalta voi mennä yliopistoon, mutta se ei ole tarkoitus ja tämä polku on mahdollinen käytännössä vain pienelle marginaalille. Tyypillinen reitti on amatsu->AMK->yliopisto. Lukion oppimäärä soveltuvin osin täytyy käytännössä kuitenkin oppia ennen kuin menee yliopistoon.

Esimerkiksi teknillisessä yliopistossa oletetaan, että opiskelija hallitsee lukion pitkän matematiikan. Lyhyen matematiikan opiskelleitakin siellä on, mutta ei kovin montaa. Joillain aloilla enemmän kuin toisilla.

 

Kyllä sen eron huomaa, jos on jäänyt lukio väliin.Matematiikan, fysiikan, kemian taidoissa on puutteita. Yleisivistys ja kielitaito on puutteellisia, lisäksi nuo puutteet vaikuttavat opiskeluun yliopistossa, oppiaineista ei saa samaa oppia irti kuin sellainen jolla ko. taidot ovat hanskassa.

Eipä tuokaan mikään vakio ole. Ammattikoulussakin opetetaan matematiikkaa ja fysiikkaa. Ainoa missä olen huomannut selvää eroa, on äidinkielellinen osaaminen. Siis aivan perusjutut, taivutukset yms. Tämä saattaa haitata esim kielten oppimista, jos ei ole nopea oppimaan.
Henk.koht. oma matematiikka ja fysiikka on paljon paremmissa kannattimissa kuin muutamalla kenen tiedän lukion käyneen..

 

Suomen koulutus systeemi on sellainen, että siellä ei ole umpikujia, eli molemmista toisen asteen opinnoista voi halutessaan hakea amk:hon / yliopistoon. Eli siinä mielessä lukio ja ammattikoulu ovat tasa-arvoisia jatko-opintojen suhteen. Se olisi aika ilkeä veto, että 15-16 vuotiaana tehty päätös aiheuttaisi ongelmia +20 vuotiaana. Moni asia on saattanut muuttua siinä vaiheessa kuin ikää tulee lisää.

Itse olen lukio pohjalta insinööri (amk) ja kyllä ainakin meidän alalla huomaa aika nopeasti ihmisestä onko hän lukio vai ammattikoulu-pohjalta insinööri. Yksi asia on työkokemukseen liittyvät asiat, toinen on miten teoreettisesti / käytännöllisesti asiat ko. henkilö ottaa ja sitten on käytös / kielenkäyttö asiat. Näistä asioista olen pystynyt päättelemään aika nopeasti ihmisen taustan. Tuo käytös / kielenkäyttö asia koski myös ruotsinkielistä insinööri, joka oli ammattikoulu pohjalta, oli jotenkin "karskimpi" verrattuna lukio pohjaiseen ruotsinkieliseen insinöörin.

 

[QUOTE="Anne";30699254]Eipä tuokaan mikään vakio ole. Ammattikoulussakin opetetaan matematiikkaa ja fysiikkaa. Ainoa missä olen huomannut selvää eroa, on äidinkielellinen osaaminen. Siis aivan perusjutut, taivutukset yms. Tämä saattaa haitata esim kielten oppimista, jos ei ole nopea oppimaan.
Henk.koht. oma matematiikka ja fysiikka on paljon paremmissa kannattimissa kuin muutamalla kenen tiedän lukion käyneen..[/QUOTE]

On hieman eri asia lukea ammattikoulussa matematiikkaa/fysiikkaa kuin lukea pitkä matematiikka/fysiikka lukiossa, samoin lukion lyhyellä matematiikalla ei tee mitään ylioposton DI-opinnoissa.

 

[QUOTE="Anne";30699254]Eipä tuokaan mikään vakio ole. Ammattikoulussakin opetetaan matematiikkaa ja fysiikkaa. Ainoa missä olen huomannut selvää eroa, on äidinkielellinen osaaminen. Siis aivan perusjutut, taivutukset yms. Tämä saattaa haitata esim kielten oppimista, jos ei ole nopea oppimaan.
Henk.koht. oma matematiikka ja fysiikka on paljon paremmissa kannattimissa kuin muutamalla kenen tiedän lukion käyneen..[/QUOTE]

Äidinkielen osaaminen? Meillä iso osa oppikirjoista on englanniksi, jos ei edes suomea hallitse kunnolla niin miten englanniksi opiskelu sujuu?

 

Äidinkielen osaaminen? Meillä iso osa oppikirjoista on englanniksi, jos ei edes suomea hallitse kunnolla niin miten englanniksi opiskelu sujuu?

En tarkoittanut sitä, etteikö osaisi suomea tai englantia kielenä, vaan perusäidinkielenjuttujen osaamista jotka pätee kaikissa kielissä. Sitä ei juurikaan ammattikoulussa opeteta.

 

Olen sen verran vanhanaikainen että nämä taiteiden maisterit ovat mielestäni "maistereita". En oikein osaa arvostaa edes humanisteja tai yhteiskuntatieteilijöitäkään.

Vanhanaikainen? Nimenomaan humanistista koulutustahan yliopistossa on annettu yliopistojen alkuajoista lähtien! Varmaan puolet yliopistosta valmistuvista valmistuu nimikkeellä FM, vaikkei filosofiaa olisi lukenut kurssiakaan ja pääaine olisi vaikkapa fysiikka.

Lukiota on jo lakkautettu ihan liikaa. Lukio on oikein hyvä yleissivistävä laitos. Ylioppilastutkinto on vain kärsinyt inflaatiosta, mm. siitä johtuen, ettei lukiotutkintoa enää vaadita yliopistoon ja ammattikorkeakoulutkin on nykyään korkeakouluja.

 

Kukaan tuskin tuntee kovin monta ammattikoulusta ilman vähintään lukiokursseja suoraan yliopistoon lähteneitä koska näitä on äärimmäisen vähän. Toisten tietojen mukaan 1% yliopisto-opiskelijoista on sellaisia jolla on enintään ammattitutkinto takana.
Toisille aloille näitä tulee enemmän. Nämä ovat selaisia joilla on ammattikouluissa suora vastine tai hakijoita yliopistoon on vähän, esimerkiksi laborantti (kemia), nuoriso-ohjaaja (kasvatistiede), ja datanomi (tietojenkäsittelytiede) sekä ne joilla ei ole lukiotasolla kun korkeintaan muutama kurssi. Merkonomi voi ehkä kuulua tähän jos löydetään kauppakorkeakoulu jossa on valintakoekiintiö.