Luovutettu munasoluhoito, vol. 2

Ihan pikapikaa ja omanapaisesti tulin kertomaan, että tänään oltiin ultrassa ja kaikki hyvin :heart: Masu-asukki paino 340g ja kaikki rakenteelliset asiat kunnossa. Saimmepas tietää vielä sukupuolenkin, joka on 100% varmuudella tyttö :heart: Palailen paremmalla ajalla kommentoimaan sitten muita.. Tsemppiä kuitenkin kaikille näin yhteisesti! Elän hengessä mukana..

-Aliisa 19+1
 
Täällä yksi taustailija. Lyyran ja Cavan mietteisiin halusin kommentoida. Minulla kaksi lasta 3. IVF hoidon tuoresiirrosta ja passista. Meillä on yhden vanhemman perhe ja sperma luovutettua.Esikoisen synnyttyä rakastin kyllä lasta ja halusin suojella sitä mutta se äidin rakkaus tuli kyllä vähitellen. ensimmäiset tunteet olivat lähinnä hämmenys siitä että minulle sittenkin syntyi terve ja elossa oleva vauva,joka vaikutti tosi tempperamenttiselta ja näytti ihan vieraalta. Hoidot tahkottiin tosi nopeassa tahdissa ja niihin mahtui paljon epäonnistumisia ja kaksi km. Vuosin koko ekan raskauskolmanneksen tuoreesta mustaan vereen ja sitä tuli kipujen kera. Vuotojen loputtua alkoivat kivuliaat supistukset. Joten ihan loppuun saakka oli vain valmistaunut vauvan menettämiseen ja oli kiitollinen jokaisesta raskauspäivästä. Kuopuksen raskaus eteni samalla kaavalla mutta silloin uskalsi jo luottaa että kaikki menee hyvin. Vauvan synnyttyä olin lähinnä eufoorisessa tilassa ensimmäiset viikot. eli kyllä ne lapsettomuuden aiheuttamat tunteet varmaan vaikuttavat omiin tunteisiin vauvan synnyttyä ja raskausaikana. Itse olisin varmaan tarvinnut psykologin kanssa keskusteluja jo esikoisen loppuraskauden aikana. Ja ehkä vasta nyt pystyn itkemään niitä lapsettomuuden kipuja. Menettämisen pelko oli niin valtava ettei antanut itselleen lupaa oikeasti kiintyä vauvaan masuasukkina. Tarkastin vielä reilun vuoden ikäiseltä esikoseltani hengistystä öisin jos itse heräilin ja purskahdin itkuun kun luin vauvalehdestä ettei kätkytkuoleman riskiä enää ole.

Valitettavasti se viimeinen alkio ei kestänyt sulatusta ja nyt pakkanen on tyhjä. Ajattelin hoidon suunnitteluvaiheessa että nyt en ota stressiä, hoito joko onnistuu tai ei. Mutta olen itsekkin ollut hämmästynyt tästä surun määrästä. Ja tunnen samalla syyllisyyttä että vielä sitä kolmatta toivoisin. 40+ vuotiaana uuden IVF:n suunnitettelu ei ole enää realistista, joten katseet on käännetty lahja-alkiohoitohin. Itse lähinnä mietin aloittaisinko asian psykologin kanssa juttelemalla vai tilaisinko ajan vielä kerran omalle lääkärilleni. Lähinnä olen miettinyt Elite-klinikkaa, joten oli mukava kuulla että ainakin Lyyralle jäi hyvä kuva klinikasta. Olen kahlannut koko pinon läpi ja ymmärsin etteivät kaikki ole saaneet psykologin kanssa käydyistä keskusteluista apua. Onko kellään kokemusta Fertinovan psykologista? Lisäksi pohdituttaa lahja-alkio hoitojen riskit. siis km riskikö suurempi ja raskausmyrkytyksen ?

Toivon kaikille onnea hoitonsa vaiheisiin ja erityisesti piinailijoille peukutukset :wave:
 
Aliisa: Ihanaa kuulla, että teillä on kaikki hyvin!!! Teillä alkaa jo ihanasti puoliväli häämöttämään!!!! :flower: =) :heart: =)

Hillevi: voimia piinistelyyn! Toivottavasti teillä tällä kertaa tärppäisi!!!

Täällä touhuan kahden lapsen kanssa ja muistelen vuoden takaisia aikoja, kun laskettu aika oli jo mennyt eikä vauvaa vielä kuulunut. Nyt vauva arjen keskellä ei aina ehdi tänne kirjoittelemaan, mutta silloin tällöin käyn kuitenkin lueskelemassa!

Ihanaa, että niin moni uusi on löytänyt tämän ketjun, joka toi ainakin itselleni paljon voimia.
Aurinkoista kesää!

Piri

:wave:
 
Hetkeksi saa taasen hengähtää :)

Kaikki oli ok ja yksi pienokainen matkassa mukana ja lääkäri oli näkevinään pienen sykkeenkin jo. Itsekkin sen näin kun piti olla hengittämättä. Ainakin se pieni siellä "väpätti". Pyysi käymään parin viikon päästä ultrassa uudestaan niin näkee varmemmin sykkeen.
Verenvuodosta ei tarvitse olla huolissaan jos tosiaan pysyy vähäisenä. Kipu kuulemma johtuu kohdun kasvusta ja siitä, että kohtu pyrkii eroon verestä. Epäili siis että toinen alkio olisi kanssa yrittänyt kiinnittyä ja sitten vuoto tulisi siitä, koska mitään muutakaan ei nähnyt mistä veri voisi tulla.. Toivotaan näin ja vuodot loppuisi. Sikiöpussi ja alkio oli viikkoihin nähden juuri oikeanlaisen kokoiset. Viikkoja sanoi olevan kun siirtopäivästä laski niin 5+5.
Nyt voi mennä huojentunein mielin kummitytön valmistujaisjuhliin :)
Että mä olen onnellinen ja toivon tämän jatkuvankin.

Aurinkoisin terveisin Sela ja Päivänsäde

 
Pikalista tämä ei korvaa pidempää listaa, mutta nopeampi päivittää ja hahmottaa..

Odottelee hoitoa/luovuttajaa/pitää taukoa (ikä suluissa)
Josko (30+) Esikoista toivomassa.
Cornelius (33) Haaveissa 1
Saaga (39)
EliseT (31) Haaveena ensimmäinen lapsi.
Viinirypäle (33) haaveissa ensimmäinen.
NellaMaija (32) eka
Maijatar (41) ekaa haikaileva
Lotta(32) toiveissa eka, Procren-jarrulla kesän, hoidot jatkuu elokuussa
Sharlin (35) eka haaveissa
Miimi78,
Alma (34) eka haaveissa
Iituska (38), haaveissa eka
Jaasminia (xx)
Jonsku-78 (31) haaveissa eka
Typyliini (28) haaveissa pikkusisarus esikolle
Tyyne73(36) haaveissa eka
Marisabel (29) 4 siirtoa tehty, haaveissa eka
Iida-Karoliina (45), eka yhteinen (viides lapsi)
Lyyra (), 3. lahjasolulapsi haaveissa
Lidia77 (33), eka haaveissa, 1. lahjasolut odotuksessa
Cava (30+), eka toiveissa, jonossa 1. lahjasoluhoitoon

Hoito lähestyy
Tinulinen (32) eka haaveissa, siirto kesäkuun alussa
Hathor (34), toka haaveissa, siirto kesäkuun alussa

Piinistelijät
Hillevi (40+) haaveissa eka, 2 tuorealkion siirto 27.5. testi 10.6.
OnniUnelma76 (34) haaveissa eka, PAS 2 alkiota 2.6. testi 18.6.
Minni 73 (36) ekasta haaveileva, 2 tuorealkion siirto 2.6. testi 16.6.

Plussanneet =) (sydämet nähty ultrassa)
Matilda (30), plussa 13.10 , LA 22.6.2010 :heart:
Minni007 (45), plussa 2.11, HCG 3.11, ultra 22.12, LA 12.7.2010 :heart:
Kaipuu, eka haaveissa, plussa 21.11.09, LA 31.7.2010 :heart:
Discovery (40+) haaaveissa 6. 2 alkion siirto 22.1. LA 10.10.2010 :heart:
Aliisa08 (26), ensimmäinen haaveissa, LA 27.10.2010. :heart:
Emilia (xx) LA 3.11.2010 :heart: :heart:
Tuuttituulia (39), haaveissa eka, LA 13.11.2010 :heart:
lokakuu, (40+) toka, esikoistyttö kuoli kohtuun rv 26+ LA 26.12. :heart:
Primavera (40+), eka, alkioadoptio 21.4. LA 6.1.2011. :heart:
Teekuppi ( ) haaveissa eka, PAS, siirto 6.5., pp14 hcg 264
sela (40) 2. yhteinen (1. kuollut hoitovirheeseen), siirto 11.5. pp15 hcg 504, ultra 7.6. :heart:

Maaliin päässeet :flower:
Lutuliini, poika 1.6.2008
Bea, esikoinen tyttö 10/2008
Enkelitytön äiti, tyttö 23.1.2009
Watrossi, esikoinen poika 5.2.2009
Suzyanne, esikoinen, poika, 7.5.2009
Pihla, esikoinen tyttö 3/2009
Piri, toinen lapsi, tyttö 6.6.2009
Bardolino(30) eka, tyttö 3.11.2009
Kauniskuu (32) eka, tyttö 8.11.2009
Juuni (48) 2. lapsi tyttö 16.11.2009
Rudy, kaksostytöt 1/2010
Marru (35) esikoiskaksostytöt
Simmis (38) toinen lapsi, tyttö 1/2010
Vekara (45) eka yhteinen, peikkotyttö 2/2010
Pomppaduu (27) kakkonen, tyttö 2/2010
Nennuliini (35) eka lapsi, tyttö 3/2010
Vilhelmiina72 (37) ekat, terveet pojat 24.4.2010

Taustalle siirtyneet
Dream73 (36)
 
Hei,
Lyyra toivotaan että pääset nyt heti tästä kierrosta, peukut pystyssä sille.
Sela, ole kiltti ja laita se linkki laskurista vielä mitä olet käyttänyt. Kiinostaisi tosiaan tietää onko jo sitten pitemmällä tää, ehkä siitä löytyis selitystä myös mun ajoittaisille vihlaisukivuille, oisko kasvukipuja nekin.
Teekuppi 6+0 vai 6+2 vai 6+3 vai????
 
Hienoa sela että kaikki kunnossa :hug: Rauhallista mieltä viikonloppuun. Tuntuu että tämä plussan jälkeinen aika vasta kunnon piinaa onkin.

Teekuppi Siirtoon mentäessä lasketaan 2 vkoa + hedelmöittymispäivät.. useimmiten se on siis 2vk +2.
 
Hienoa Sela ! Todella järkevää, että kävit ultrassa. Olisi ollut tuskainen viikonloppu edessä. Kyllä nuo vuodot on niin outoja ja pelottavia. Jotenkin olin ainakin itse tottunut, että ne lähes aina ovat ennen keskenmenosta. Nyt en enää ajattele niin. Niin paljon on selittämättömiä vuotoja. Minulla oli pojista viikolla 12 aika reiluakin vuotoa, mutta ei ollut kohtuperäistä. Syy ei selvinnyt.

Itselläni on paljon "maallisempi" ongelma. Nimittäin aivan mieletön ummetus. Jumiuduin niin, että oli pakko käydä tk:ssa. Ei laukaissut enää Microlaxkaan. Tuntui jo, että pieni tulee ulos ennen kuin itse "tavara". Supistelikin aika lailla. Onneksi laukesi Klyx-peräruiskeella.

Melko aikaisin minullakin alkoivat nuo vihlaisukivut. Taas muistaakseni. Vielä jomottelee välillä aika lailla nivustaipeita. Yhdessä välissä oli noita repäisykipuja. Todella voimakkaitakin, kun käänsi esim. sängyssä kylkeä. Niitä ei sitten kannata myöskään säikähtää. Ihana on, että vauvan liikkeet ovat jo niin voimakkaita, ettei tarvitse jatkuvasti dopplerilla kuunnella...

Tällaista hermoilua tämä sitten on ilmeisesti loppuun saakka. Erehdyn aina tekemään jotain typerää. Yhtenä iltana lueskelin ennen nukkumaanmenoa kohtukuolemista. Eritäin rentouttavaa iltalukemista ! Minä pistelen vielä tuota Fragminia. Se estää onneksi ainakin yhden mahdollisen syyn eli tuon verisuonitukkeuman.

Onnea matkaan kaikille !

Discovery 21+5
 
Lyyra Ok, uskon kyllä että se sopii. Meillä oli jotain saman tapaista juttua juuri kanssa silloin ja lääkäri lomalla ja kaikki meni kuitenkin niin kuin olimme suunnitelleet. Toivotaan että saatte hyviä uutisia :)

Hillevi Kyllä tämä niin uskomattomalta tuntuu, että ei voi uskoa vielä todeksi.Kyyneleitä on kyllä tullut vuodatettua. Sinä sitten seuraat perässä :) Kiitos sydämestä :heart:

Kiitokset, suuret selaliset edelleenkin kaikille teille. Olette maailman paras jengi =)
 
Jaahas, sitten mulla onkin kait 6+3 koska ennen pakastamista ne oli kahden päivän vanhoja ja sitten sulatettiin torstaina ja siirto oli perjantaina vasta 15.30. Mutta eikö siinä ekassa ultrassa ne osaa sanoa tarkan ajan ja mitäs sitten jos onkin kaksi niin toinenhan on usein pienempi ni lasketaanko laskettu aika isomman vai pienenmmän mukaan.... no joo, kaikkee määkin mietin. pääasia että pysyisi nyt mun sisällä!

Discoverylta pitikin tossa kysellä et vielä piikittelet, onkohan mullakin sit piikit mukana koko loppuajan. ja onko sulla oikein jossain määritelty se veritukosvaara, mulla ei, mutta määrättiin silti kun oli ollut noi kaksi km.ää.

Mitenkäs on OnniUnelman ja Minnin piinistely alkanu?

 
prima vera
Sela, onnea hyvistä ultranäkymistä.

Discovery, ovatko liotetut luumut avittaneet yhtään ummetukseen?

Hillevi, jokos alkaa pikkuhiljaa testit rapiseen sormissa?

Hyvää alkavaa viikonloppua kaikille.

Primavera 9+0
 
Teekuppi ei minullakaan ole tuota tukostaipumusta määritetty.Yhtään labrakoetta ei ole sen suhteen otettu. Minulla on ollut kolme keskenmenoa, mutta yksi niistä kylläkin tuulimuna. En enää uskalla lopettaa pistämistä. Jos sitten jotain tapahtuu, kadun sitä loppuelämäni. Pistoksista ei ole todettu olevan sikiölle haittaa. Välillä huomaa, että veri on normaalia ohuempaa. Jos vahingossa pistää pintaverisuoneen, niin saattaa ihan pillinä suihkuta pienestä reiästä veri. Minulle tämä on viimeinen hoito. Ikä tulee esteeksi uudelle hoidolle. Sen takia uhrasimme pitkällä viljelyllä kaikki PAS-alkiotkin.

Prima vera en ole noita luumuja kokeillut,kun en oikein niistä tykkää. Terkkari neuvolassa kehotti liikkumaan. Totesin, että liikun päivässä yli 200 km. Nimittäin autolla. Minulle määrättiin nyt Movicolia. Toivottavasti estää uuden episodin. Oli aika kamalaa. Itkin vessassa tuskissani.

Terveisin pikku-D
 
Lyyra, kiitos kommentista. Kirjoitin kai vähän huonosti. Tarkoitin siis että vaikka omillakin soluilla onnistuu niin lapsettomuusajan traumat voivat aluksi hidastaa äitisuhteen kehittymistä vauvaan. Eli en usko että lahjamunasolu sinänsä muuttaa asiaa. Vauvahan kasvaa omassa mahassa ja siihen tutustuu ja rakastuu jo raskausaikana.Ja kyllä juuri siksi että olen ne kaksi saanut ja toisille ei sitä ensimmäistäkään suoda, tunnen syyllisyyttä. Ei varmaan pitäisi. Toivottavasti saat hoidon heti tähän kiertoon. minulle ainakin oli aina tärkeää päästä heti uuteen yritykseen.

Selalle kovasti onnea ultranäkymistä. Pas alkiohan voi kehittyä muutenkin hitaammin koska se on ollut pakkasessa, näin mulle on aikoinaan opastettu.
 
No iltaa naiset!
Kiitos linkistä Sela, ja hups sen mukaan olen jo 6+5, että silleen.
Niin, mites Hillevi jakselet olla testailematta, vaikka susta on tullut ainakin mulle kirjotusten perusteella sellanen ihaltava rauhallinen kuva.
 

Yhteistyössä