Maailman rumin ihminen lapsen saatuani

Ajattelin nyt kirjoittaa oman näkemyksen millaista elämä oikeasti on lapsen saannin jälkeen.

Raskaus aika oli yhtä helvettiä. Lääkärissä jouduin ravata koko ajan kipujen takia. Kun vatsa alkoi kasvaa en enään liikkunut kotoota pois, en käynyt töissä, koiran vein yöllä ulos koska en halunnut kenenkään näkevän rumaa vatsaani. Lihoin 30 kiloa, ennen olin laiha ja kaunis. Söin kuitenkin normaalisti, nestettä kerääntyi vain paljon(ja läskiä).

Kehossa ei ole yhtäkään paikkaa missä e olisi raskaus arpia. Pakarat täynnä, näyttää että olisin ollut tappelussa peto eläimen kanssa kun arvet ylettyvät polvista kaulaan asti. Vasta aivan karmean näköinen,rinnat ja reidet..

Kilot eivät lähteneet pois millään nykyisin kyllä(vuode jälkeen) on lähtenyt melkein kaikki, mutta arvet jäivät. Kesät ovat hankalia kun ei voi pitää muutakun tuulihousuja ja hupparia, ettei rumuus paista.


Juttelemassa olen kyllä käynyt, enkä kaipaa sääliä tai muutakaan, haluan vain että parikymppiset miettisi ennekun lapsen tekee että oma elämä menee kyllä pilalle sen jälkeen. Leikkauksiin paraillaan säästän rahaa että saan vatsan pois ja tatuoin koko kehon. Itseluottamus mennyt totaallisesti, masentuneena ei ole kiva elää edes vaikka on maailman ihanin lapsi täällä kotona. Lapsessa ei ole vikaa, haluan vaan että en olisi enään näin saakelin ruma!
 
Et ole ainut. Minäkin lihoin 30kg, siitä suurin osa nestettä koska paino tippui pian lapsen synnyttyä. Iho repes siltä sun täältä. rinnat kasvoi kupista b kuppiin g tai jotain.. ja nykysin niistä on jäljellä repeytynyttä nahkaa. iho ei palaudu vaikka miten olen hoikka ja harrastan urheilua. Lapset ovat elämäni, mutta silti kärsin ulkonäöstäni sille ei mahda mitään. Näistä olis kiva keskustella jonkun kanssa joka ymmärtää, mutta kaikki mun tuttavapiirissä+sukulaiset+äiti jne on säästynyt tällaisilta "vaurioilta".
Halit sulle ap!
 
laitoit et kaksikymppisten pitäs miettii ennen ku tekee lapsen et se pilaa elämän..

mun kokemus, tulin raskaaksi 19v ja synnytin juuri enenn ku täytin 20, lihoin raskausaikana 25kiloa, ja ne lähti 6kk synnytyksen jälkeen itsestään, en siis "laihduttanut" tai muutenkaan yrittänyt päästä kiloistas..

raskausarpia ei tullut masuun kuin yksi pieni viiva ja rintoihin, takapuoleen tuli raskausarpia, mut nyt tyttö 1,5kk eikä arvista näy kuin pienen pieni huomaamaton jälki. imetyksen lopetin puoli vuotta sitten ja rinnat aluksi rppyiset rusinat mutta nyt jo aivan ennallaan ehkä paremmatkin kuin ennen lapsen saantia.

Kerroin tän siksi koska ei se aina mene niin kuin ap kirjoitti, eikä aina lapsen saaminen pilaa elämää!

mulla päinvastoin, se on kohottanut itsetuntoa ja tunnen nyt 1,5 v synnytksen jälkeen itseni samanlaiseksi jopa paremman näköiseksi ku ennen lasta.

Joten älkää jättäkö lapsen tekemistä sen pelon vuoksi et se pilaa ulkonäön, kaikki ollaan yksilöitä joten raskausarvista ja kiloista ei voi tietää ennekuin on raskaana ja saanut lapsen

ja muutenkin.. ulkonäön murehtiminen on tosi typerää koska lapsen saaminen on lahja ja suuri ihme, eikä mikä'ä itsestäänselvyys-. moni tekisi mitä vain että saisi arpisen ja ruman vartalon JOTTA saisi LAPSEN
 
hmmh sain mukulan 20vuotiaana, painoin ennen 48kg ja nyttemmin 68kg muistaakseni oli lukema kun viimeksi vaa'alla kävin. ja lapsi on nyt 8kk ja minä 21v. on joo ollut totuttelemista tähän uuteen olo muotoon, tosin eipähän ole tarvinut kuunnella ainaisia anoreksia kommentteja tai "missä sun tissit on hahahahahha" :D en kyllä kiellä ettei joka toinen päivä ku on herkkä hetki ettei tulisi näitä itse inho fiiliksiä. ainoastaan voin syyttää itseäni miksi olen vielä tässä kunnossa, urheiluhan auttaa kiloihin, raskausarvet katoavat ajan saatossa, ja hei, synnytys on kuitenki aika iso juttu et kyl keho siitä menee krempalle, kyllä kaikki sen ymmärtää ! ei tartte olla heidi klum ym julkkikset et kaks viikkoo synnytyksesta ja jo sikspäkki komeilee vatsan seudulla ;) ap, jos itse olisin saanut laihdutettua itteni takaisin entisiin kiloihin, raskausarvet olisit ihan toisarvoista helinää korvissani. mutta kuten sanoin, itsehän tässä kehossani asustelen, ei muut.
 
Siis oikeesti! Et ole ainoa maailmassa, mutta ne arvet lähtevät/haalistuvat aikanaan pois. Muistathan juoda tarpeeksi nestettä ja rasvata itseäsi kosteuttavalla voiteella? Vaikka itellä tuli vaan 6kg raskauden aikana, niin silti olen koko ikäni tapellut ylipainon ja arpien kanssa. Niihin tottuu kun ikää karttuu enemmän. Olen nyt 24 vuotias ja arpia on ollut jo 10 vuotta prkl et revi siitä :)
 
Olen 18 vuotias, 2kk ikäisen vauvan äiti. Synnytyksestä mulle jäi arvet pohkeisiin,takapuoleen,reisiin ja mahaan synnytyksen jälkeen ''valkoisia'' arpia. Koko raskaus ajan en ollut näyttäytynyt vähissä vaatteissa koska häpesin. Synnytyksen jälkeen aattelin etten rääkkää ihtiäni enään ja viihdyin vähissä vaatteissa jopa kotonakin ja viihdyn edelleen,itsetunto parani siis mulla raskauden aikana ja etenki synnytyksessä tottakai ne ovat inhottavia ja tekishän sitä melkeen mitä vaan että ne sais pois, mutta mietitäänpäs mitä me äidit ollaan saatu? maailman ihanimpia lapsia. Eli arvet ovat hyvän puolesta. Ja nykyään joka kolmannella suomalaisella on arpinen iho (raskaudesta mutta enimmäkseen lihavuudesta) ollaan yhdessä seeproja koko suomi! ;D Hyvää syksyä kaikille!
 
tiedän tunteesi ja olotilasi. sain 17.v. esikoiseni ja lopputulos oli että mulla jäi roikkuva maha. rinnat roikkuu ja kasvo kaks kokoo. raskausarvet menee polviin asti. nyt minulla on toinen lapsi joka on 8kk ja kiloja tuli vaan lisää. reidet hankkaa yhtään. mitään sopivaa vaatetta ei löydy. siis olo on ku possulla ja häpeän omaa vartaloani ja omatunto on ihan maassa. mutta minullekkin on että lapsia en kadu ne on parasta maailmassani mutta ulkonäköni ei :(
 
Ei se paljoa lohduta, että arvet haalistuvat ajan myötä. Kurttuinen iho ei katoa mihinkään, jos ei mene kirurgin veitsen alle. Mulle tuli raskauden aikana painoa lähes 30kg, ja arpia vatsaan, reisiin, takapuoleen ja rintoihin. Arpien kanssa oon ihan suht ok, mut lihomisen seurauksena sain järkyttävän suuret jenkkakahvat. Vaikka laihduin kiloa vaille samaan painoon kuin ennen raskautta, niin jenkkakahvat ovat edelleen jäätävät. Mikään paita ei näytä hyvältä, kun jenkat törröttää.
 
Turha pelotella, raskaus ja lapsen saaminen ei välttämättä pilaa elämää eikä edes ulkonäköä. Osin tietty kiinni ihan geeneistä, osittain omista valinnoista.

Itsellä esikoinen nyt 4 viikkoa ja raskauskiloja jäljellä enää 2-3kg. Minulla raskausaika oli ihanaa, en voinut pahoin eikä ollut kipuja, vaan olin elämäni kunnossa. Paitsi että nukuin tosi paljon ja ihan viimeisillä viikoilla turposin sitten aika rankasti. Kaikkiaan raskauskiloja tuli n. 16kg, joista 10kg jäi jo synnärille ja loputkin näyttäis lähtevän vauhdilla.

Raskausarpia ei tullut kuin pari viirua rintoihin, samoin rintoihin tuli vähän lisää raskausarpia kun maito nousi, mutta ei ne pahalta näytä siltikään. Toki voi olla, että rinnat alkaa roikkua kun imetys loppuu, mutta siihen nyt olin toki varautunutkin.

Nyt siis 4 viikkoa synnytyksestä ja olo ja ulkonäkö alkaa olla jo ihan samat kuin ennen raskautta. Olin kyllä kauniista suuresta vatsastanikin ylpeä ja kuljin kesällä tiukoissa topeissa ym, olin mielestäni oikein hehkeän näköinen raskausajan muhkeissa muodoissa :D

Kyllä omista tutuistakin suurin osa näyttää ihan hyvältä myös raskauksien jälkeen - osasta ei varmuudella edes arvaisi että lapsia on :) Toki voi käydä myös toisin ja arpia ym. jälkiä jäädä paljonkin mutta ei niin tosiaankaan käy läheskään kaikille.
 
Siis oikeesti! Et ole ainoa maailmassa, mutta ne arvet lähtevät/haalistuvat aikanaan pois. Muistathan juoda tarpeeksi nestettä ja rasvata itseäsi kosteuttavalla voiteella? Vaikka itellä tuli vaan 6kg raskauden aikana, niin silti olen koko ikäni tapellut ylipainon ja arpien kanssa. Niihin tottuu kun ikää karttuu enemmän. Olen nyt 24 vuotias ja arpia on ollut jo 10 vuotta prkl et revi siitä :)
Jotenkin sain tästä sen käsityksen, että oisit lapsen saanut 14-vuotiaana :D
 
Tossa viestissä johon viittaat : "Jotenkin sain tästä sen käsityksen, että oisit lapsen saanut 14-vuotiaana " kommentilla, minä ainakin käsitin, että henkilö on ollut ylipainoinen, jonka takia tapellut koko ikänsä arpien kanssa... :)
 
Tossa viestissä johon viittaat : "Jotenkin sain tästä sen käsityksen, että oisit lapsen saanut 14-vuotiaana " kommentilla, minä ainakin käsitin, että henkilö on ollut ylipainoinen, jonka takia tapellut koko ikänsä arpien kanssa... :)
Niin mäki sen tajusin :p vaik oisko ees ihme jos nykyään 14vuotiaskin sais lapsen :D mutta joo siis..anyway..mulla meinaan sisko joka on ollut ylipainonen niin kauan ku muistan ja sillä myös arvet mahassa ja selässä ja jaloissa jostai 14-15 vuotiaasta asti ihan vaa lihavuuden takia..itse olen nyt raskaana eikä vielä ainakaan arpia missään, ollut kyllä aikamoinen himourheilija raskauden aikana et kroppa pysyis mahollisimman hyvässä kunnossa!!!!!!!!! nyt viikolla 33 eikä painoo oo tullut vielä yhtään lisää lähtöpainosta :) ja urheilun takia ei nestettäkään kertynyt..että kaikille vaan joilla ei oo kieltoo harrastaa liikuntaa niin HARRASTAKAA SITÄ!!! auttaa myös turvotukseen..ohan tän mahan kans tietty jo hankalampi liikkua mut sit vaan vaihtaa lajia johki "vatsaystävällisempään"..semmoseen mikä tuntuu hyvältä ;)
 
Komppaan kyllä aloittajaa sen verran tässä asiassa, että peilistä takaisin katsoo joku aivan muu kuin olin ennen lapseni syntymää. Painoa raskauden aikana tuli minullekin reippaasti yli 30kg ja oli alusta alkaen tuskaa. Raskausarpia on aivan joka paikassa - jopa pohkeissa! (En kyllä ikinä arvannut, että niitä sinnekin olisi voinut tulla...)

Olin viimeisen kolmanneksen lähes vuodepotilaana kotona, koska liikkuminen teki niin kipeää, ettei oikeastaan pystynyt pahemmin mitään tekemään ja lopulta sekin vähä, mitä onnistuin aikaseksi saamaan, kiellettiin ennenaikaisuuden vaaran takia. Nautipa siinä sitten raskaus- ja vauva-ajasta muutenkaan, kun olet (ainakin omasta mielestäsi) maailman rumin, inhottavin ja lihavin.

Itselläni onneksi suurin osa kiloista putosi ensimmäisen puolen vuoden aikana vauvantahtisen imetyksen johdosta... Mutta kyllä, olen erittäin katkera siitä, mitä keholleni tapahtui, vaikka kuinka rasvasin ja yritin harrastaa liikuntaa sekä pitää itseni edes ihmisen näköisenä. Niinpä niin.

Onneksi tuo lapsi vie kaiken pahan mielestä pois, kun se nauraa tai hymyilee <3
 
Mie sain esikoisen 21-vuotiaana. Lihoin reilut 10kg raskauden aikana. Ennen raskautta mitat olivat 170cm / 48kg, raskauden jälkeen ( ja ennen tätä nykyistä raskautta XD ) 170cm / 55kg. Arpia tuli rintoihin, mutta ei ne niin paljon ole haitannut. Hyvin on kelvannut ihmisten tuijoteltaviksi ja kehuttaviksi, vaikka itseni mielestä ovat uskomattoman rumat, kun ei läheskään niin ryhdikkäät kuin ennen... Myös yksi pieni viiru tuli vatsaan mutta vasta SYNNYTYKSEN jälkeen (?), mutta sekin on aika huomaamaton :)
Nyt odotan toista mukulaani syntyväksi, ja kauhulla odotan millaiset arvet nyt jää.. Tällähetkellä on reisissä vähän, muualla ei juurikaan, mutat jos ne taas ilmaantuu juurikin synnytyksen jälkeen???
Painoakin on tulut enempi ku eka synnytyksellä, ja muutenkin koko raskaus ajan olen tuntenut itseni super rumaksi....
 
Ikää 33 ja kiloja tuli 25. Ne kun laitat valmiiks ylipainoiseen kroppaan niin jälki on kamalaa. Vatsa on kuin yliajetulla raadolla, pallomahan alla joku ihme reppu löysää nahkaa, viiruja löytyy mahasta, mahan muoto on neliö :O vatsalihasten etsiminen oli työtä ja tuskaa. Jenkat on ihan järkyt ja jalat kuin pylväät. Selkäläskit on jotain järkyttävää ja uutena juttuna mulla on läskiä kyynärpäissäkin. Tissit oli jo valmiiks roikut, mutta nyt ne tuntuu vaan venyneen lisää. Voihan kettu :mad:

Ja silti en jaksa huolehtia näistä. Toki luotin, että esikoinen olis syönyt multa kilot, mutta niin ei käynyt. Mitään suurempaa laiharia en kuitenkaan kehdannut aloittaa kun tavoite oli välitön uudelleen raskautuminen. Nyt olen raskaana uudelleen, joten tämän hetkinen tavoite on, ettei kiloja tulisi kuin muutama tai mieluummin ei lainkaan. Tavoite myös olis onnistua kuopuksen imetyksessä, joten sitten vasta katson peiliin kun on tuo kokeiltu. Ehkä joskus näytän puukkoa mahalle, ehkä en, sen näkee sitten.
 
sain kuukautta vailla 21vuotiaana kaksoseni, viikkoja 39+4 joten pötsi oli ihan käsittämättömän kokoinen! En oo sellaseen törmänny oman raskauteni jälkeen :D

SIlloin oli mitat 170/92 ja synnytyksen jälkeen painoa 86.. mutta tää maha on kyllä hirvee. ok, aina on ollut läskiä mutta ne on ollu ees jossain tiiviimmässä. Nyt ne hyllyy ympäriinsä ku vattanahka on niin valtavan löysä ja oikeen kunnon tiikerimaha, raitainen näin kolmenvuoden jälkeen aina vaan. mutta esim. saunailloissa oon aina sanonu heti että sori vaan jos jotaki häirittee, mä oon ylpee siitä että oon lapsiani kantanut niin pitkän ajan. nyt on sitte kunnon mehevä roikkuva etureppu mut so what?! :D
 
Kaksikymppisenä esikoiseni saaneena haluan kommentoida, että ap:llä on käynyt kehno säkä perimän ja raskausajan voinnin kanssa. Se on harmi, mutta ei mikään sääntö!

Itselläni tuli reidet ja pakarat täyteen arpia jo teininä, kun lantio leveni niin vauhdilla (ylipainoa ei ole ollut koskaan), mutta ne ovat jo niin vaaleita, ettei niitä huomaa kuin aika läheltä katsoen.

Esikoisen raskausaikana ei tullut yhtään arpea, mutta auta armias, kun maito nousi... rinnat olivat niin karmeat, että eräs ystävätär rohkeni arasti yhdessä saunaillassa muutama kuukausi vauvan tulon jälkeen kysymään, että mitä mun rinnoille on tapahtunut, onko vauva raapinut noin pahasti vai mitä... Imetyksen jälkeen rinnoista jäi jäljelle "lapaset", mutta aika ja rintalihastreeni ovat korjanneet tilannetta jonkin verran. Onhan olo rumempien rintojen vuoksi ajoittain haikea, mutta ajattelen niiden olevan kuitenkin ensisijaisesti vauvaa varten, ja ihana mieheni jaksaa vakuuttaa minun olevan kaunis, ja etteivät roikkurinnat häntä haittaa.:heart:

Nyt odottelen toisen lapsen syntymää viikoilla 40+0, ja olen koko raskauden saanut nauttia taas kauniiksi kasvaneista rinnoista, joiden järkyttävät arvet ovat ehtineet jo hyvin vaaleta. Navan ympärille on tullut jonkin verran punaisia juomuja. Ainakaan vielä ei haittaa tahtia - nämä ovat samanlaisia kunniamerkkejä, kuin sota-arvet miehille! :D

Minun itsetunnolleni tärkeintä on, että kehoni on terve ja vahva - sitäpaitsi nuorena ja rypyttömänä ei pysy kukaan! Jokaisella tosin on oma tärkeysjärjestyksensä.

Yksi asia vielä, jota olen miettinyt: Palautuvatko nuorena lapsensa tekevät nopeammin ja paremmin, jolloin vanhemmitenkin on helpompi pysyä kauniissa mitoissa?
 
Täällä myös +30 kg molemmista muksuista, ekalla kerralla urheilin ja söin terveellisemmin, tällä tokalla en ole nyt niinkään ehtinyt pitää itsestäni huolta, en kuitenkaan ole pelkästään maannut ja syönyt. Muodoltani olen muumi.

Ekalla kerralla lähti kaikki kilot ja vähän päälle, aikaa meni n. 1,5 vuotta ja viimeisten kilojen kanssa sai oikeasti taistella. Kalorilaskuri.fi oli loistava apu, johon aion turvautua myös tästä mahasta luopumisen jälkeen.

Arpi kokemuksia en (ihme kyllä) voi oikeastaan vieläkään jakaa, mutta valaana oleminen ja se fiilis kun peilistä katsoo tuplasti leveämpi naama.. Voi venäjä!

Mutta kyllä musta vielä ihminen tulee. Jonkinlaisessa kuosissa sitä kuitenkin on oltava jo miehenkin takia ettei tartte lähteä ettimään paremman näköstä muualta..
 

Yhteistyössä