**Maaliskuun murut 2014** Helmikuussa <3

Pikakuulumisia

(.) Äippäloma alkoi viime torstaina, jeee
Nyt vain sitten esikoisen kanssa odotellaan kotona, milloin vauva mahtaisi syntyä.

Tänään käyty lääkärineuvolassa 35+5 (31+6)
Suluissa olevat mitat edelliseltä kerralta.

Paino 75 kg (71,6 kg)
Rr 117/77 (110/80)
Pissa puhdas (puhdas)
Hb 154 (136)
Sf 34 cm (32 cm)
Rt ( rt)
Liikkeet ++ (++)
:heart: +166 ( +140)

Eli kaikki oli ihan hyvin, hemppa senkuin nousee, kysyinkin jo että voiko se olla jo vaarallista jos aina vaan nousee, mutta kuulemma ei. Ainoa vaara, että jos synnytyksen jälkeen ei lähde laskuun voi tukoksia (jee) tulla helpommin, kun veri niin sakeaa....
Sokerit on hyviä ja turhauttavaa niitä on mitata, kerran kaks viikkoon on silloin tällöin ottanut.
Lääkäri kehui kovasti, miten hyvin oon saanut painon pysymään ja kasvu ollut koko raskauden tasaista...ööö... painoa tullut JO 17 kg, esikoisesta tuli n. 14kg.
Kohdunsuun kohdalla merkinnät kiinteässä ja pehmeässä ja pituutta 3 cm, vauva ei ole vielä kiinnittynyt, mutta tuntui kuitenkin kuulemma kun alakautta kokeili. Otti myös sen streptokokki näytteen.

27.2 rv 37+0 olis sitten se synnytystapa-arvio ja 3.3 seuraava neuvola.

Merkataanko nuo syntyneet vauvat johonkin vai oonko mä sokea, etten näe niistä mitään listaa... :ashamed: Joitakin vauvautuneita kuitenkin näkyi olevan, kun äkkiseltään lueskelin joitakin ketjuja, joten onnea kaikille jo nyytin syliin saaneille :heart:

Sairaalakassi on edelleen pakkaamatta molempien osalta, mutta sisältö sinällänsä valmiiksi katottuna.

Vauvaa varten on muuten kaikki vaatteet pestynä ja peti laitettuna :heart:

Nyt täytyy lähteä leipomaan sämpylöitä

Sajeva ja rakas 35+5 :heart:

 

Onnea Viikko! Oli kyllä hurja juttu, onneksi kaikki hyvin nyt.
Tosiaan, on hyvät sairaalasysteemit ja ambulanssikin kerkesi nopeasti paikalle. Täällä korvessa saattaa joutua puoli ellei tunninkin odottamaan ambulanssia ja lisäksi melkeen tunnin matka synnärille. Aatella miten Lapissa, siellä monen tunnin matka sairaalaan, hui. Ja eikö ne prr...keleet meinaa vähentää synnytyssairaaloita?

Siellä katsomossa on vissiin vain aina viimeisen jakso mikä on tullu telkkarista. Harmittaa kyllä, olis kiva kattoa niitä pieniä ihmeitä enemmänkin. Se vissiin tulee torstaisin teeveestä että sen jälkeen näkyy kait sen viikon ajan netissä sitten.

Tänä aamuna oli oikein kunnon menkkakipu alavatsassa monta tuntia ja säteili jalkoihin, mut ihmeesti auttoi kun nousin ylös aamupuuhiin, siinä tuli kävelyä kuitenkin vähäsen.

Mulla ei oikeestaan vauvan potkut ota kipeetä, ainoostaan joskus autossa tai vessanpöntöllä istuessa kun vauva työntää jalkoja ylöspäin niin ottaa kipeästi. Mulla kyllä oli ainakin istukka etuseinämässä että vieläkö se vaimentaa niitä potkuja?

36+5

 

Meillä mies katsoo noita synnytysohjelmia netistä pikkutunneille, mulle riittää yksi illassa. Youtubesta noita löytyy ainakin hakusanoilla "one born every minute" (joka on kai tuo pieniä ihmeitä) ja "midwives". Sitten on vielä ainakin jokin norjalainen ja tanskalainen sarja, mutta niitten nimiä en muista - ja ne sopivat parhaiten niille, jotka haluavat katsella synnytyksen kulkua eivätkä ole niin kiinnostuneita vanhempien/kätilöiden mietteistä, kouluruotsilla ei aina ihan perässä pysy.

 

Vika löytyy päivittäjästä, eli täältä! Kun syntyneiden listaa ei vielä ole. Viikko, onneksi olkoon! :flower: Iltasella päivitän sinut ihka ensimmäisenä meistä tuonne etusivulle syntyneisiin Ei tainnut muita vielä ollakkaan?

Kiitos kommenteista, kävinkin tänään sanomassa päiväkodin johtajalle, että ainakin syntymään asti paikka olis varattu ja siitä eteennpäin tilanteen mukaan. Juttelin parin kaverin kanssa kasvotusten tästä samasta asiasta, ja olivat myös sitä mieltä että ei ois pahitteeks. Tosiaan niinkuin hyvin sanoittekin, huonoa omaatuntoa äidit kokee aina jostain ja jos ei hoitoon viemisestä niin sitten siitä kun ei jaksa touhuta itse päivisin jos vauva valvottanut. Viisaita sanoja niinkuin Cassyput totesitkin! :attn:

Sairaalakassi on vaatteita täynnä, sitten kun lähtö tulee niin pakkaan omat hygienia-vehkeet ja se on siinä En malta oottaa että pääsen kokeilemaan sitä tukivyötä minkä hommasin Se on niiiin outo olo kun se massu vaan häviää siitä edestä.. Sitten kotia tullessa varmaan käydään ostamassa vaipat ym. poitsulle, kun ei tosiaan oikein tiedä että mitä kaikkea tarviis. Esikoiselta on ensihätään ensi-tuttipullo jemmassa ja rintakumit ja maidonkerääjät löytyy, niillä pääsee alkuun. Pumput, tutit sun muut voi sit käydä tarpeen tullen kaupasta iskä hakemassa

Cassyput, kerros jos löysit jostain hyvän laadukkaan käsiveskan hoitolaukuksi? Itse olen samaa metästänyt vaikka sun mistä, yleensä ostan laukkuni Aleksi13:sta mutta sielläkään ei tarpeeksi isoa olkahihnallista laukkua ole vastaan tullut joka myös mun silmääni miellyttäis En hitsisti perusta noita perushoitolaukuista ja tällä hetkellä tytöllä oleva on vaan sen verran epäkäytännöllinen laukku että hankala kantaa ja hihna löystyy ettei se oikein jatkuvaan käyttöön sovi. Vauvan kanssa kun se laukku täytyy taas olla ihan joka paikassa mukana..

 

Kuulumisia täältäkin.

Tänään 37+0! Ihan hurjan nopeasti mennyt aika ja vauva on nyt siis täysiaikainen. Hyvä niin, sillä kävin tänään neuvolalääkärillä seuraavin "tuloksin".

*Paino noussut 200g/vk, yhteensä olen kasannut jo 15kg laardia.
*Pissa +- (mitähän tarkoittaa)
*Verenpainemittarin sain kotiin, sillä alapaine oli yli 90. Kotona mittailin ja alapaine tipahti normaaliin 60-70. Eli ei huolta.
*Hemppaa ei otettu, mutta en usko sen nousseen mihinkään.
Sajevalla on kyllä pysynyt hemppa uskomattoman korkealla. Minulla on tipahtanut nyt raskauden aikana 157->107. Ihme, ettei olossa ole mitään ihmeellistä. Ei sen kummempaa väsymystä tms.
*Sf 30 eli ei mikään jättimaha. Ei ollut noussut kuukauteen mihinkään.

Lääkäri kysyi, että onko ollut supisteluja. Kerroin, että viikko sitten lauantaina supisteli ihan mukavasti, mutta loppuivat sitten, kun menin unille. Noh.. ultrattiin ja tehtiin sisätutkimus. Lääkärillä oli veikeä ilme ja kysyi, että onko minun sairaalakassi pakattu. Kanavaa ei ollenkaan ja sisäsuu kahdelle sormelle auki! :O
Keskusteltiin viime synnytyksestä ja kerroin, että edellinen synnytys kesti alle kaksi tuntia. Nyt pitää varautua siihen, että homma on vielä nopeammin ohi ja muksu saattaa tulla ihan milloin tahansa. Tämä aiheuttaa hieman stressiä, sillä isovanhemmat asuvat 70km päässä ja sairaalaan on puolen tunnin matka. Osaanko lähteä ajoissa ja miten isompien hoidon kanssa? Pääseekö mies mukaan sairaalaan? A-P-U-A!
Asioilla on kyllä tapana järjestyä ja jos ei ehdi sairaalaan, niin sitten ei ehdi..

Ajattelin, että ensi maanantai olisi kiva päivä syntyä. Ukin nimipäivä ja miehelläkin tiukka työputki takana.Pitää silloin ottaa kotikonstit käyttöön, niillä aikaisemmatkin muksut ovat syntyneet. Saas nähdä miten nyt menee.

Ehkä minä tänä iltana innostun laittamaan vauvan tavarat paikoilleen ja pakata sen omankin kassin. On vaan jotenkin tosi hankala miettiä, että mitähän sinne ottaa mukaan.
Tänään otettiin streptokokkinäyte ja siitä riippuu paljon, että saanko polikliinisen synnytyksen vai en. Toki moni muukin asia vaikuttaa kotiutumiseen, mm. vauvan kunto ja synnytyksen kulku. Jos kaikki menisi hyvin, niin sitten sairaalaan ei tarvitisi paljonkaan tavaraa roudata.

Kosimisesta tuli mieleen, että jännä miten monelle (miehelle) vauvan "teko" on jotenkin löyhempi sitoutuminen mitä vihkiminen. Lapsi kuitenkin sitoo ihmiset yhteen ihan eri tavalla mitä avioliitto.
Meillä mies kosi joskus muinoin ja meni kuitenkin vuosia ennen kuin menimme naimisiin. Tykkään kyllä, että lapsiperheessä kannattaa juridiset asiat hoitaa kuntoon joko vihkimisen kautta tai jotenkin muutoin. Työn kautta näkee ikäviä asioita, kun kyseessä onkin "vain" avoliitto eikä avioliitto. Muistakaa myös henkivakuutukset, kun teillä on perheenlisäystä!

Mutta nyt.. makkariin ja vauvan sänkyä laittamaan.

Onnea kaikille vauvan jo saaneille ja hyviä vointeja muille odottajille

-S-

*muoks. kahdelle sormelle, ei kolmelle*

 

Hurjasti onnea Viikko vauvasta! :flower: Hyvä, että kaikki kuitenkin nyt hyvin, vaikka kauhealta kokemukselta kuulostaa. : / Mä oon alkanu pelkäämään istukan irtoamista, kun nostelen vielä painavia vesiämpäreitä (20 kg) ym, pitäis vissiin oikeesti jo hellittää... Löytyikö tuolle siis syytä?

Kiitos vinkistä, nimittäin tosta Pieniä ihmeitä! Pitihän se katsoa ja kohdata taas ne vanhat pelot; meillähän jäi kolmonen jumiin hartioista ja kätilö ja kätilöopiskelija kiskoivat väkisin paljain käsin irti, sentään ilman pihtejä tai imukuppia. : / Kuului naps, ja solisluu murtui, ja tosta poiketen poika vietiin saman tien pois tuhkanharmaana. Mies sentään pääsi vähän ajan kuluttua katsomaan virvoittelu tms. huoneeseen ja kävivät mullekin vilauttamassa ennen lastenosastolle vientiä. Ilmarintahan löytyi myöskin ja lisähapella oli kolme päivää. Mutta tämä muistutti myös videokameran latauksesta ja pakkaamisesta. Luulen, etten kauheesti noita synnytyksiä ala katselemaan, kun en tässä raskaudessa niitä oo pahemmin katsonu, kuten kahdessa edellisessä, ja nyt ei pelotakaan. Just eilen neuvolantäti sano, että ehkä hyväkin, etten stressaa synnytyksestä nyt, kun se tulee kuitenkin ja siinä tilanteessa sitä sit menee mukana hetkessä.

Saaju mua ainakin jo edellisen liikkeet oikein tosissaan sattui, silloin oli vielä istukkakin edessä, ja ärsytti. Nyt on ollu vielä huomattavan paljon vilkkaampi tää vauva, mut eniten sattuu noi pepulla punkemiset ja viime aikoina alkanu tuntuu, että polvi tulee kyljestä läpi, jolloin valitan aina ääneen, usein kiljaisen, kun sattuu niin. Ja itseasiassa nyt koneella istuessa sattuu tonne alakertaankin, kun taitaa pää siellä tökkiä, vaikka kiinnittynyt ei todellakaan vielä ole. Viime raskaudessa olin siis todella ärtynyt noista liikkeistä, nyt vähemmän, mut muuten alan olla niin hermoheikko, että onneks tää kohta loppuu... Ja kiva, etten ole ainut, joka tuntee näin.

Olis kyllä kiva, jos listalla olevat kävis päivittämässä syntyneitä, eli joku joka on myös fb-ryhmässä, vois siellä vinkata...?

Bambiina & Veera-Valtteri 36+4

 

Snuppa Hui! Sulla voi tosiaan tulla kiire! Toivottavasti saat miehen mukaan ja ehditte sairaalaan.

 

Onnea Viikko! Onneksi kaikki on nyt hyvin vaikka dramaattiselta kuulostikin teidän pienen alkutaipale =)

Kuten bambiina77 mainitsi, niin olisi kyllä tosi kiva jos listalla olevat kävis kertomassa myös tänne palstalle jo syntyneistä.

 

Onnea Viikko!! :flower:



Synnytysvideoista/ohjelmista Siis juu,kattelen näitä töllöstä tulevia mutten todellakaan ala kaivaa netistä mitään synnytysvideoita.
Ja kun synnytys muutenkin pelottaa,niin mitään dramaattista en halua nähdä.
Toki Viikon synnytys kuullostaa dramaattiselta ja bambiinan edellinen synnytys myös. Kamala jos vauvan luut murtuu mun lantion tms. takia : /
Siis just tuo pelottaa koko synnytyksessä että vauvoille tapahtuu jotain ja kun toinen perätilassa,niin väkisellä kiskotaan pihalle jos jalat tarjoutuu eka!! Herrajumala kun meinaa jo ajatuksesta pyörtyä!! :x Ja oksu lentää..
Huomenna pelkopoli ja äitipoli,saamari pitääköhän "valita" sektio suorilta...Hirveetä koko synnytys ja vielä kaksi pitäs puskee maailmaan ihan kylmiltään..:headwall:


Liikkeet tekee kipeetä täälläkin. Molemmat kun innostuu yhtäaikaa tunkemaan pyllyjään toinen toiselle reunalle ja toinen toiselle,niin kyllä on tuskaa!
Välillä pää tai joku survoo alakertaa ja tuntuu siltä että kohta tulee pihalle jotain.
Masua kiristää kun kääntään kylkeä sängyssä,oikeen vihloo. Ja se ei oo iho vaan tuolla sisemmissä kerroksissa tuntuu tosi inhottavalle,tuntuu että repee koko maha auki. Ja juurikin tuo istukan repeäminen alkanu muakin pelottaa kun niin vaikee sängyssä vaihtaa asentoa

Tänään ollu aika paljon menkkamaista jomotusta alamahalla. Jomottelee hetken ja saattaa sit tulla heti perään uus tai sit saattaa mennä useampi tuntikin ennen seuraavaa. Noh,huomenna onneks tietää mitä tuonne alakertaan kuuluu.
Sanoinkin miehelle,että jos paikat on alkanu kypsyä/pehmetä/aueta niin kunhan maanantaina poksuu rv 37,niin meikäläiset hyppää vällyihin tekemään tiedätte-kyllä-mitä Tuota touhua lääkäri käski välttää synnärillä käynnin jälkeen rv 33. Miehelle se oli ehdoton ei.


Nyt meen tekee pannaria! opcorn:


-Tipetsu ja tuplakupla 36+1-

 

Snuppa, kannattaa soittaa ambulanssi sitten kun siltä alkaa tuntumaan, sitä voi sattua vaikka mitä. Niillä on kuitenkin välineet siellä ja osaamista.

Kiitos, menenkin youtubeen kattomaan pieniä ihmeitä

 

Tofferiina82: Juu, jos alkaa yhtään tuntumaan ponnistamisen tarvetta, niin lanssi on soitettava. Neuvolalääkäri tänään kertoikin, että nyt alueen lanssissa on lääkäri, joka erikoistuu ensihoitoon. Olisi ihan bueno, jos kyseinen nainen olisi vuorossa. Perus ensihoitajalle synnytys saattaa olla ihan uusi kokemus.

Tipetsu Sulla on samat ajatukset kun mulla vällyjen suhteen. Suunniteltu ihan, että vanhemmat muksut menevät maanantaina mummolaan ja sitten..
Siitä on romantiikka kaukana.
Voi kun voisi vähän viedä tuota sinun jännitystä pois. Jokainen synnytys on omanlainen ja yleensä niitä kauhukertomuksia jää miettimään, vaikka pitäisi osata mennä vain luottavaisin mielin. Luottaa itseensä ja varsinkin hoitohenkilökuntaan. Jos jostain syystä normaali alatiesynnytys ei onnistu tai vaikka synnytys jouduttaisiin käynnistämään, tai mitä tahansa, niin mukautuu tilanteeseen ja ajattelee vaikka vain hengittämistä. "minä hengitän ja se nyt riittää".
Minulla on kaksi aivan erilaista synnytystä takana, toinen käynnistettynä ja toinen todella nopea luomusynnytys. Tulevaa ei voi ennustaa ja mennään sen mukaan mitä eteen tulee.
Kun esikoista odotin ja synnytystä jännitin, niin ajatteli aina Britney Spears:a. Jos hän on kyennyt synnyttämään, niin kykenen minäkin. Se tepsi!

 

Babytwo ostin lopulta Espritin laukun. Ite tykkäsin paljon, vaikka ei ollutkaan nahkaa kuten alunperin toivoin. Silti kustansi 80e. :snotty: Siitä tulee nyt mun sairaalakassi myös, onhan siellä ja pari pokkaria, korvatulpat, ja puhelimen laturi. Melkein valmista siis.

Snuppa minäkin sun tilanteessa menisin ensin ambulanssilla yksin (ekasta supistuksesta), ja mies saisi tulla sitten autolla perässä kunhan lastenvahti olis saapunut. Voi olla että teenkin niin, vaikka meillä on lastenhoitaja lähempänä ja sairaalakin, ja mun edellinen synnytys oli vajaa 3h. Mutta tilanteen mukaan mennään.

Tipetsu mun tutulla on kaksoset, ja hän sanoi että synnytys oli suht helppo. Erityisesti B-vauva oli kuulemma vain tullut melkein itsellään ilman mitään ponnistamista. Kyllä se hyvinkin voi mennä, pelko pois. :hug:

Olen täysin samaa mieltä siitä, että jos on vaivautunut listalle tulemaan, niin voisi mieluusti ilmoittaa vauvan syntymästä. En oikein käsitä miksei jengi poistata itseään listalta, kun huomaavat etteivät jaksakaan kirjoitella tänne. Mutta samapa tuo sinänsä!

 

Ihan mielenkiinnosta galluppia siitä, kohteleeko ihmiset teitä eri tavalla nyt kun olette raskaana? Rupes nimittäin kiristämään ihan älyttömästi kun sain kuulla, että mun hyvällä kaverilla on polttarit viikonloppuna, eikä mua ole kutsuttu. En keksi muutakaan syytä kuin mun raskaus. Mutta voisivat silti kutsua ja antaa mun itse päättää, pystynkö tulemaan!! Varsinkin kun juhlien pääjärjestäjä on itsekin raskaana! V*ttu. Se nyt vielä menee, että kaikki pitää ihan vammaisena/sairaana ja kuvittelee , etten saa ostoskasseja kannettua. Mut nyt oon kyllä loukkaantunu.

Anteeksi avautuminen.

 

Mitäpä sitä ei kauniista laukusta maksaisi, Cassyput

Kohtelusta Itseasiassa kotona olen saanut olla suht rauhassa, mies ei ole juuri käytöstään muuttanut ja hyvä niin (toki hierominen iltaisin olis aina plussaa, mutta vetää kortin hihasta etten minäkään ikinä häntä hiero On siis fyysisesti erittäin raskaassa työssä, joten ymmärrän pointin)
Mutta sitten nämä super-hyysääjät saa kyllä mun veren kiehumaan! Ei edes omaa pientä käsilaukkua annettais nostaa ja tyrkytetään ruokaa "kun nyt syöt kahden edestä" ja voithan hyvin ja onko siinä nyt hyvä olla ja plaaplaaplaa. Raivostuttavaa. Kyllä mielestäni vielä ihan toimintakykyinen olen kipuineni kaikkineni ja jos en johonkin pysty niin sitten pyydän apua. Eilen esimerkiksi päiväkodissa tyttöä hakiessa se kiikkui pihalla keinussa ja olin menossa nostamaan häntä pois nii työntekijä huikkaa että älä ihmeessä nosta, minä voin nostaa! Ystävällisesti tokaisin että enköhän minä nyt oman tyttöni tästä kiikusta saa nostettua, kiitosta vain..
Toki toiset voi olla mielissään paasauksesta mutta itse en osaa tuollaiseen hyvin suhtautua. Jos mies kotona laittaa ruoan, tuo iltapalaa olkkariin jne, niin se on eri asia mutta ei tuollaista.
Ystävät ovat olleet molemmissa raskauksissani super-ihania ja aina kutsuneet mukaan vaikka tietävät etten jaksais. Ekan kanssa jaksoinkin ja käväsin baarissakin vielä rv 28 Mutta silti pidetään aina yhteyttä ja kaksi heistä on lapsieni kummeja Toi on niin inhaa jos jätetään ulkopuolelle, varsinkin raskauden vuoksi! Odottaja on muutenkin niin yksin ajatustensa kanssa vaikka kohtalotovereita kavereina olisikin. Yksi syy miksi tällaiselle palstalle kirjoittelen, te ootte ihan samassa tilanteessa kuin minä

 

Saaju onpa törkeää! Kuulostaa muutenkin oudolta, että järjestäjä on raskaana mutta sua ei kutsuttaisi raskauden takia.. hmm. Tosi tylsää.

Mua ei ole pahemmin hyysätty, mutta sitä kyllä siunaillaan että miten käyn "vieläkin" salilla. En ymmärrä tota, laiskuuttaniko lopettaisin? Tosi harva raskausvaiva helpottuu sillä, että jää sohvalle makaamaan. Mutta siunailkoon, sama se mulle on. :kieh:

Mun mies on lähinnä sillä tavalla huomioinut tän raskauden ajan, että on hoitanut meidän lapsia tosi paljon. Kiltti kun on. :heart: Varsinkin viime kesänä kun pahoinvointi oli jokapäiväinen kaveri, ja lähinnä makasin sängyssä säälimässä itseäni. Se ei ole mikään lässyttäjä (luojan kiitos), mutta näyttää huolenpitonsa sitten tekemällä iltapalaa sun muuta. Toki hän muutenkin tekee kotihommista ja lastenhoidosta (vähintäänkin ) oman osansa.

Mulla olis vielä se vimpa tentti ensi tiistaina, en oo jaksanut yhtään vielä stressata. No, viikonloppuna se viimeistään iskee. Selvästi huomaan kyllä, että ajatukset on kääntyneet tosi paljon vauvaan ja synnytykseen nyt viime päivinä kun rv 37 tuli täyteen.

 

Terkut osastolta! Äitipoli reissu päättyi osastolle. Siis kaikki on hyvin muuten ja vauvatkin voi hyvin,mut sit kun verenpainetta mittailtiin niin eka oli 148/98 ja toka oli 152/100. Kävin sit kotona hakee kamat ja tulin osastolle. Kätill sit just sanoi että labrat on ok,onpa nyt kiva sit täällä huvikseen olla!!

Mutta painoarviot oli 2516g ja 2708g. Ja B-vauva olikin kääntyny rt! Lekuri kehui viisaaksi lapseksi
Kohdunsuu oli epäkypsä ja vähän sitä ärsytti sormin. Käski jopa harrastaa seksiä ja nyt mä joudun olemaan täällä..: /
Kummiski viime kerrasta ööh joku 5vkoa..
Että en nyt sit tiiä mitä tässä tapahtuu,mut haluan kotiin.


-Tipetsu ja tuplakupla rv 36 +2-

 

Minäkin kävisin salilla ja urheilisin viime päiviin saakka, jos kivut eivät olisi estäneet! En ymmärrä miksi raskaana olevaa pidetään jotenkin rampana/sairaana jos kaikki ok.

(.) Mutta nyt olen kyllä huomannut, että kävely on huomattavasti helpompaa, kipu muuttunut erilaiseksi. Vauva varmaankin hakee asentoaan.. Menkkajomotus ollut äärimmäisissä mittasuhteissa tänään alaselässä, lämpötyyny on ollut paras kaveri. Vauva myöskin myltännyt pari päivää aivan järjettömästi, nivuset, alapää ja kyljet ja joka paikka ottaneet kyllä semmosta osumaa, että huh huh. Jospa se tosiaan nyt yrittäs löytää syvimmän kolosen mihin asettua että päästäis tositoimiin

Tipetsu, hyvänkokoiset muksuthan sulle on tulossa, hyvin oot jaksanu Voi olla masu aikamoinen..

Meillä ei oikein mies ole innostunut seksistä tässä vaiheessa. Toki tekee itsellekin hieman kipeää jo kun paikat valmistautuu synnytykseen, mutta halut ovat sitten heränneet senkin edestä Mullahan ei siis koko raskausaikana ole tehnyt mieli juuri yhtään ja nyt kun yritän aloitetta tehdä niin mies ei innostu |O

Babytwo 37+6 (huomenna poksuu ja sen odottamisen pitäisi vasta alkaa.. :stick: )

 

Oishan se kiva urheilla ja tehdä kaikkea jos ei sen jälkeen olis aivan kuollut.. Puolentunnin lenkit koiran kanssa pariinkin otteeseen päivän mittaan onnistuu kyllä hyvin taas kuhan saa vaatteet päälle.. Itellä maha ei pullahtanut ulospäin niin paljon niin tulee sitten tisseihin asti että kenkien laittaminen on todella helppoa.

Luulin jo että vihdoinkin nukun paremmin kuin tukki ja yli 5 h putkeen, mutta se oli vaan väliaikaista.. Tunnin tässä taas hereillä ollut ja kohta varmaan vois mennä metsästämään taas unta. Tekis mieli touhuta jotain, mutta ei viitti enempää häiritä miehen yöunia.

Lisäks unettomuutta tyhmästi aiheuttaa läheisten ongelmat, vaikka tiedän jokainen tekee omat ratkaisunsa, mutta en vaan voi sille mitään että huolettaa ku ne on oikeesti huonoja :/ Jännittää myös lähestyvä synnytys erilailla. Nähnyt ihme painajaisia myös synnytyksestä.

Maanantain lääkärikäynnin jälkeen selkeesti enemmän tuntunut supistuksia myös selässä ei kylläkään kivuliaita vaan muuten vaan sellanen jomotus. Yrittänyt sitten vähän enemmän lepäillä. Jos vaikka tuo mini keräis kuitenkin seuraavat puolikiloa itseensä ni alku vois olla helpompi.

Kiva kuulla että muillakin menee halut ihan ristiin miehen kanssa.. Itellä puolivälissä teki mieli koko ajan nyt taas ei juurikaan ni eiköhän mies tajunnut ettei sittenkään voi vahingoittaa seksillä vauvaa

 

Minä en olisi ikinä uskonut, että sanon näin.. Mutta! Alan olla niiiiin kypsä.
Ärsyttää, kiukuttaa ja itkettää, sillä viikko sitten lauantaina olleet supistukset saivat paikat auki ja muksun todella, todella alas. Kaulaahan ei ole enää ollenkaan ja paikat reilusti auki. Nivusia särkee ja sen kyllä kestää, mutta vauva painaa todella ikävästi peräpäätäni ja olen saanut järrrrkyttävät pukamat. :O :'( Viikkoon en ole nukkunut, olen käyttänyt kaikki maailman kotihoito-ohjeet ja -lääkkeet, suihkuttanut, istunut kylvyssä, itkenyt, vetänyt särkylääkettä ja pelännyt. En todellakaan halua synnyttää tällä perällä!
Keskiviikkona lääkäri sanoi, että vauva painaa niitä niin paljon, että vasta synnytyksen jälkeen ne sitten paranevat. Laskettuun on 2,5 viikkoa ja tulen totaalisen hulluksi, jos sen ajan joudun vielä kärvistelemään. Hemmetti!

Aloin myös jännittää tulevaa synnytystä, sillä edessä on takuulla nopea rykäisy. Mies on töissä aina 12h putkeen ja saattaa olla niin, ettei pääse irtoamaan työtehtävästä heti kun soitto soi.. Jos synnytys alkaakin yöllä, kun mies on töissä? Enpä ole ennen edes ajatellut asiaa. Lanssikaan ei tänne välttämättä ihan hetkessä tule.
Tuttavani ihmetteli, miksi synnytystä ei käynnistetä kun vaarana on synnytys kotiin (tai muualle) En tiedä. Ehkä soitan tänään neuvolaan ja kysäisen. Onko teillä kokemusta asiasta?
Sori teille kiukuttelu..

Onko Tipetsu päässyt kotiin?

Mukavaa päivää kaikille!

-S ja nyytterö 37+2

 

Kohtelusta, ei kyllä mua kukaan mitenkään pahemmin sen erikoisemmin ole kohdellut raskaana ollessa kuin ei-raskaana. Mun isä on tässä raskaudessa ja sekä esikoista odottaessa ollut aina ensimmäinen, joka aloittaa sen, että en saa nostella mitään painavaa yms (esikoisen kohdalla erikseen mainitsi, etten saa ratsastaa siskoni hevosella jne). Mies on mm. muutamina viikonloppuaamuina antanut nukkua pitempään, jos mua on väsyttänyt. Mutta muuten ihan normaalia kohtelua ja normaalia elämää on eletty.

Tänään pakkasin vihdoin ja viimein sen sairaalakassinkin. Ja lisäksi kaivoin meidän kestovaipat esille kaapin perukoilta. Eli nyt ei enää ole mitään tehtävää, että vauva voi tulla hyvillä mielillä. Mä olen miehelle ilmoittanut, että ensi viikolla on sitten seksiä luvassa (sikäli kun vauva silloin edelleen masussa majailee), josko se sais vauhtia tähän pikkuiseen. Tosin yhtään ei tee kyllä mun mieli seksiä, kun tän mahan kanssa on muutenkin vaikeaa kaikenlainen liikkuminen jne ja alapää tosi hellänä, mutta kai sitä nyt kannattaa ens viikolla edes yrittää...

Elluska ja pikkuinen rv38+2

 

Kypsä on täälläkin olo. Viime yö oli karmea esikoisen kanssa, todennäköisimmin raivoaa kun ei saa yöllä maitoa, mitä kipeänä ollessaan hetki sitten sai. Mies kun lähti muksun kanssa hoitoon niin nukahin melkein heti ja joku aika sitten heräsin järkyttävään jysäriin, kiva. Ensimmäistä kertaa tässä raskaudessa mua alkaa oikeast v-tuttamaan..

Ennen oli sellaista innokasta odotusta, jeejee, kohta jotain tapahtuu, mutta nyt kun niin on jo ajatellut ja joka ilta, joka supistus ajattelee, josko nyt tänä yönä, olisko nää nyt niitä suppareita, niin olen kohta hullu. Viime yönä valvoin taas useamman tunnin aina siinä välissä kun esikko huuti,kun alaselkä oli tulessa ja supistuksiakin muutama tuli. Vaan ei. Uutena toivonmerkkinä sentään oon huomannut valkovuodon selkeesti lisääntyneen, kun tulee alkkareistakin läpi, joten en ihan vaivu totaali-epätoivoon vielä. Samat merkit esikoisestakin enteilivät ja tänään tulee tosiaan tasan viikko esikoisen syntymäviikkoihin. Se sentään pysyi melko ylhäällä pitkään ja kiinnittyi vasta viikkoa ennen, tämä kaveri on asustanut nivusissani asti jo toista kuukautta! :stick:
Joten Snuppa, I feel you!

Babytwo 38+0 Poks!

 

Hah, täällähän onkin tunnelma yhtä katossa kuin itselläni Todella huonoja öitä (olen viihdyttänyt itseäni niillä Pienillä ihmeillä), lapset aika rasittavia/äiti rasittunut ja tulee kähinöitä. Vauvalle olisi vihdoin kaikki kuitenkin valmista, joten saa tulla heti kun vaan on tullakseen....

Eilen illalla supistelikin jo aika mukavasti, mutta kyllähän ne tietysti loppuivat ajallaan. Toivottavasti kuitenkin jotain edistystä saatiin niilläkin Viikonloppuna pitää kellistää isäntä, jotta saadaan siinäkin muodossa apuja. Ja muutenkin pitää muistaa vielä hetki nauttia (?) seksielämästä ennen kuin hormonit tekevät tehtävänsä ja puoleen vuoteen ei tule itse kyllä tehtyä minkään valtakunnan aloitetta ...:ashamed:

Hoitolaukuista, olen itse tykännyt Longchampin peruslaukusta, jolla käyttöä myös muutenkin. women - Le Pliage, Search on Longchamp | Longchamp Finland. Kännykkä nopeasti käsillä ja vetskarin päällä ei ole mitään sellaista ärsyttävää läppää, joka pitäisi nostaa ensin. Helppo pitää puhtaana ja siistinä ja kestää vuosia. Brion uusi hoitolaukku kesti meillä esikoisen kanssa n. 6 kk.

Kohtelusta. Ei ole kyllä kaverit kohdelleet missään raskaudessa mitenkään erityisesti, menty ollaan porukalla kuten ennemminkin. Välillä on oikeastaan pitänyt itse toppuutella, kun menoja olisi vaikka kuinka. Tässä vielä muutama viikko sitten pidettiin isot kokoontumisajot, käytiin syömässä ja drinksuilla jne. Itselle vain yksi miniannos kuohuvaa tai alkoholitonta drinkkiä, muut sitten jatkoivat yökerhoon ja minä nukkumaan. Anoppi taisi ekassa raskaudessa vähän yrittää toppuutella puutalkoissa, mutta kannoin puita niin pitkään kuin hyvältä tuntui, eikä se vauva siihen syntynyt. Olen ollut onnekas, että olen selvinnyt kaikista raskauksistani tosi vähillä vaivoilla, vaikka täällä nyt ihan asioikseni valitankin.

Tsemppiä kaikille tahoillaan, kyllä ne vauvat kohta syntyvät ja sitten on taas eri stressit ja ahdistukset

 

Onpas täällä kypsää väkeä

Jeeh kotona ollaan,pääsin jo 11 maissa. Pissan ja verenpaineen halusi lääkäri aamulla kattoo ja kun ne oli ok,pääsin pois. Ihan oikeesti se sairaala kyllä ole terveen ihmisen paikka! Huonekavereinakin kaksi mammaa joilla vedetkin jo mennyt,toinen ollut viikon osastolla. Joillakin sokerit pilvissä ja jollain vissiin liitoskivut niin pahat ettei pysty liikkumaan kunnolla..Joten tunsin olevani melko turhaan siellä. Paineet oli illalla 138/82 ja aamulla 132/90.
Pääsin pois ja haettiin mun porukoilta mittari ja mittasinkin sit huvikseni,niin 132/85 ja toisesta kädestä mittasin 129/75..Tuo siksi,että sairaalassakin mittasivat tyyliin vuoroperään oikeasta ja vasemmasta, ja halusin tietää paljonko eroa tulee.
Onko sillä väliä kummasta kädestä mittaa?? Neuvolan terkka mittaa aina vasemmasta ja paidan hihakin saa olla paikallaan.
Huomenna pitää käydä pissatesti neuvolassa ja ma ois taas äitipoli,ja se käynti on vaan kohdunsuun ärsytystä ja paineita jne. ei enää ultraa.
Mutta siis paikat oli merkattu neuvolakorttiin kiinni ja kiinteä eli aika turha on ruveta käynnistelemään,tuumaili lääkäri.
Vähän kakspiippuset ohjeet kun pitäs ottaa suht rauhallisesti paineiden takia,mutta toisaalta taas äitipolin lääkäri sanoi että voisin tanssia lantiota keikuttaen ja istua niin että tulee painetta alas..Siis mun kai pitäs ymmärtää nyt niin että vauvojen ulos savutus alkanee ensi viikolla :O Siis mä en ole valmis vielä,ihan oikeesti. Ehkei vauvatkaan kun tunnen niin vahvasti etten ole valmis ja että pitäisi vielä odottaa vauvojen takia..??


Mutta on ihana olla kotona. Miten mä sit jaksan olla kun vauvat syntyy,siis niin karmee ikävä tuli esikoista ja miestä sairaalassa 18h aikana..


Jaksellaanhan vielä vähän! Snuppalle erityisesti tsempit!


-Tipetsu ja tuplakupla 36+3-

 

Kauppareissun jälkeen taas pari tuntia poltteli/kiristeli sitten reisiä ja alaselkää ihan mukavasti.. Kaupassa joh maha pinkeenä ja vauva innostuu täällä sen jälkeen monesti pyörimään mukavasti virtsarakkoa vasten. Ei niinkään kivuliasta mut inhottavan tuntusta.. mutta nyt on tapetit makuuhuoneeseen tilattu ja maalia ostettu

 

Tipetsu kiva, että pääsit kotiin! On se sit vähän helpompi olla siellä sairaalassa, kun vauvat syntyy, kun on puuhaa, niin ei ehdi samalla tavalla ikävöidä. Toivottavasti pääset ens viikolla tositoimiin, varmaan aika tukalaa jo...

Mä aion tänään katsoa kaks edellistä videota omista synnytyksistä. En oo juuri muita katsonut, mut jos vähän homma palautuis mieleen... Mies ei voinu ymmärtää mua! Ja siis se kolmannen synnytyksen muistelu ei ollu tarkoitus olla pelottava esimerkki, liittyi vaan siihen Pieniä ihmeitä-synnytykseen, kun oli saman tapainen. Onhan mulla paras synnytys ollu sen jälkeen, toi neljäs.

Ja tälläkään ei mitään erikoiskohtelua oo saanut. Joskus rasittaa, kun ei nää ymmärrä että mua OIKEASTI sattuu ja väsyttää ym. Onneksi tää on kohta ohi, forever! Ja ehkä seksielämäkin palaa tähän makkariin; mies ei oo oikein suostunut, mut kuulemma sit käynnistystä edeltävänä päivänä vois yrittää. Pelkää siis, et olis joku vaikutus (vaikka ei oo koskaan ollu!). Mut synnytyksen jälkeen ollaan kyl heti parin viikon päästä jo aloteltu, vaikka en tiedä saisko... Sitä sitten odotellessa! (mulla kun ois hirveät halut koko ajan )

Kuopukselle nousi eilen kuume ja näyttäis olevan pari vesikelloa jaloissa, eli ilmeisesti vesirokko! Nyt ei siis vauva saa syntyä vielä viikkoon, vaikka ei kai siitä olekaan pelkoa. Eilenki tuli tosi kova supistus, joka jäi yhteen kuorma-auton kyydissä hiekkatiellä...

Mut koittakaahan jaksella, tää on ihan just ohi ja kuten töttöröö sanoi, sit on muut ongelmat!

Bambiina & pieni 36+6